Antamiesi tietojen perusteella et ole biologista sukua kyseessä olevalle henkilölle. Jos enosi entinen vaimo käyttää entisen miehensä sukunimeä, hänen lapsellaan voi olla sama sukunimi kuin sinulla.
Lisätietona linkki "Nimiasiat".
http://www.maistraatti.fi/fi/Palvelut/nimiasiat/
Riimeistä ja loruista kerrotaan esim. näissä kirjoissa:
Alanko, Anna-Liisa: Kotiveräjällä : Immi Hellén ja kansalliset kasvatusaatteet
Hämäläinen-Forslund, Pirjo: Maammon marjat : entisaikain lasten elämää
Pieni suuri maailma : suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden historia / toim Liisi Huhtala ym.
Avaa lastenkirja! : johdatus lastenkirjallisuuden lajeihin ja käyttöön / toim. Marja Suojala, Maija Karjalainen
Lasten vaatetuksesta löytyy tietoa mm. kirjoista
Heikkilä, Anitta: Vaate lapsen elämässä : koululaisen pukeutuminen pohjoissuomalaisessa maalaiskylässä vuosina 1909-1939
Franck, Marketta: Waatteen wiesti ja wiettelys
Sukupuolen määräytymisen syihin liittyy paljon uskomuksia, mutta tieteellistä näyttöä ei paljonkaan löydy. Tiedetään kuitenkin esimerkiksi, että sotien aikana ja pian niiden jälkeen syntyy poikia enemmän kuin rauhan aikana. Aiheesta mm. Duodecim-lehdessä (2010/126):
https://www.duodecimlehti.fi/duo99143.
Se, että johonkin sukuun jostakin syystä syntyisi nimenomaan tyttö- tai poikalapsia, on harhaluulo. Tähän päätyi ainakin laaja tutkimus, josta MTV-uutiset uutisoi 1.3.2020. Löydökset ovat ilmestyneet Proceeding of the Royal Society B -tiedelehdessä. Uutisen voi lukea täältä:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/onko-teidan-suvussanne-paljon-poiki…
Myös vanhemmassa Duodecim-lehden numerossa (1994/…
Kyseisen kappaleen nuotit löytyvät Viola-tietokannan mukaan teoksista ”Sävellyksiä ja sanoituksia. 1: Alla etelän taivaan” (Two Stars-music, c1983) ja ”Jokamiehen humppatanssit” (J.V.I. Kustannus , 1978).
Mopo-aiheisia kirjoja kyllä löytyy esim. kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi hakusanalla mopot. Jos haet tietoja mopojen osista (?), kannattaa varmaan vilkaista ainakin mopojen korjausoppaita.
Esim. Mauno, Esko: Mopot 1982-2000 - Helkama, Honda, Suzuki, Tunturi korjausopas (Hki, 2000). Plussa-tietokannasta voit tarkistaa kirjojen sijaintitiedot.
Nimi on ollut yleinen Savon alueella. Tarkemmin nimen aluetta ovat vain Länsi-Savo (Hirvensalmi, Kangasniemi)ja Keski-Suomi (Petäjävesi, Saarijärvi) eli hämäläisten muinaiset eräalueet. Uuden suomalaisen nimikirjan mukaan nimen juuret olisivatkin näin ollen lännessä.
Kuitunen saattaa myös olla samaa kantaa kuin nimi Kuittinen, jota myös tavataan Savossa mutta jolla on silti läntinen alkuperä.
Lähteet:
Uusi suomalainen nimikirja, Otava
Mikkonen, Pirjo ja Paikkala, Sirkka: Sukunimet
Forebears-nimisestä palvelusta voi etsiä sekä etunimiä että sukunimiä ja niiden esiintymistä maailmassa. Sen mukaan Israelissa on jokunen Judas-niminen, https://forebears.io/forenames/judas. Saksassa ei ole osumia tuolle sukunimelle. Tarkkaa tietoa siitä, mihin tilastot perustuvat ja kuinka usein niitä päivitetään en löytänyt palvelun kuvauksesta.
Yhdistystoimintaopas kertoo näin:"Yhdistyslaki määrittää yhdistyksen toiminnan raamit, ja yhdistyksen omat säännöt määrittävät toiminnan ja sen tarkoituksen. Jokaisen hallituksen jäsenen on tärkeä tietää pääpiirteissään niiden sisältö. Epäselvissä tilanteissa kannattaa aina ensin kerrata oman yhdistyksen sääntöjä ja yhdistyslakia." http://www.sinut.fi/files/204/Yhdistystoimintaopas_nettiin.pdf
Yhdistyslaki ei ota kantaa päätösten takautumineen. Se antaa raamit päätöksen teolle ja mahdolliselle päätöksen moittimiselle. "27 § Päätöksentekojärjestys
Yhdistyksen päätökseksi tulee, jollei säännöissä ole toisin määrätty:
1) se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä;
2) äänten mennessä tasan se…
Curtis Sittenfeldiä kustantaa Suomessa WSOY, Ruotsissa Wahlström & Widstrand. Kummastakaan en saanut vastausta lyhyellä aikavälillä. Oletettavasti kyseessä on sen verran suosittu kirjailija, että uusi teos käännetään tuoreeltaan; käännöksiä voinee siis odottaa ensi vuodeksi. Kustantamoiden kotisivut ovat www.wsoy.fi sekä www.wwd.se.
Muutimme Tampereen musiikkiosastolla lausetta niin, että otimme pilkun lauseen keskeltä pois. Ehkä sekin parantaa ymmärrettävyyttä. Otamme kuitenkin edelleen vastaan myös parannusehdotuksia.
Koska kaikki kirjastot eivät ole tässä "kysy kirjastonhoitajalta" -palvelussa vastaajina, ohjautuvat esim. Akaassa tehdyt kysymykset Tampereen vastattaviksi.
Teknillisen korkeakoulun kirjaston TEPA- termipankki sisältää rakennusalankin sanastoa viidellä kielellä. www.tsk.fi/tepa
Lisää tekniikan sanastoa löytyy termisanastosta osoitteesta www.cs.tut.fi. luokasta 6, johon sisältyy rakennustekniikka.
Mene käyttämääsi kirjastoon ja pyydä heitä tilaamaan tämä kirja kaukolainana. Se löytyy ainakin seuraavien kirjastojen kokoelmasta: Jyväskylä, Kajaani, Oulu ja Rovaniemi. Myös Varastokirjastosta Kuopiosta sen saa. HelMet-kokoelmassa kirjaa ei valitettavasti ole.
Heikki Poroila
Maailman luonto –sarjassa osassa Nisäkkäät 1.: löytyy sivulta 64 alkaen ”Isot ihmisapinat”-osasto. Orangista kerrotaan otsikolla ”Oranki – metsien ihminen” kuudella suurella sivulla upein värivalokuvin (ss .66-71) Teoksen ISBN on 951-35-6493-2.
Teoksen saatavuuden näet pääkaupunkiseudulla osoitteesta www.helmet.fi. Kirjoita etusivulle annettu ISBN-numero, niin näet mistä teos löytyy. Helmet-etusivulta voit klikata lisäksi sanahakua ja kirjoittaa siihen vaikkapa ihmisapinat, niin löydät lisää aineistoa eri kielillä.
Koulun oppiaineiden historiasta löytyy esitys mm. teoksesta Hellström (2008): Sata sanaa opetuksesta: keskeisten käsitteiden käsikirja (s.246-248). Suomalaisen koulutuksen ja opetuksen historiasta tietoa löytyy esim. teoksista Heikkinen (1983): Perinneyhteisöstä kansalaisyhteiskuntaan: koulutuksen historia Suomessa esihistorialliselta ajalta itsenäisyyden aikaan, Mikael Agricolasta opin ja tutkimuksen tielle 2006 (2007) ja Rinne (1984) Suomen oppivelvollisuuskoulun opetussuunnitelman muutokset vuosina 1916-1970: opetussuunnitelman intentioiden ja lähtökohtien teoreettis-historiallinen tarkastelu. Myös didaktiikkaa ja eri oppiaineiden historiaa käsittelevistä teoksista löytyy tietoa aiheesta. Nykyiset perusopetuksen opetussuunnitelman…
Tieto löytyisi luultavasti helpoiten Polkupyöräpataljoona 5:n sotapäiväkirjoista. Tällä hetkellä digitoidut sotapäiväkirjat eivät valitettavasti ole käytettävissä:
https://astia.narc.fi/uusiastia/digitarkastelu.html?id=2401526049
Digitoidut sotapäiväkirjat alkavat 5.12.1939, joten sen voisi olettaa olevan myös perustamispäivä.
Reino Arimon teoksen Suomen puolustussuunnitelmat 1918-1939 kolmannessa osassa mainitaan Polkupyöräpataljoona 5:n perustamispaikaksi Kenttäarmeijan keskittämissuunnitelma V.K. 31:n mukaan Mikkeli.
Lähde:
Arimo, Reino. Suomen Puolustussuunnitelmat 1918-1939. Hki: Sotatieteen laitos. Sotahistorian toimisto, 1986.
Kirjastotyöhön tutustuminen kannattaa aloittaa TET-harjoittelulla kirjastossa. Se on oivallinen tapa nähdä, mitä kirjastotyö pitää sisällään ja voisiko se olla juuri se oma juttu. Kun TET-harjoittelu tulee ajankohtaiseksi, suosittelen olemaan yhteydessä lähialueesi kirjastoihin. Vantaan kirjastojen tarkemmat yhteystiedot löydät osoitteesta https://helmet.finna.fi/.
Seuraava askel olisi kesätyöpaikan hakeminen kirjastosta. Vantaan kaupunki tarjoaa kesätyöpaikkoja ensisijaisesti korkeakouluopiskelijoille, ammattiin opiskeleville, lukiolaisille ja 15 vuotta täyttäneille koululaisille. Kaupunki tukee 15-18-vuotiaita vantaalaisnuoria 300 euron arvoisella kesätyösetelillä.
Lisätietoa kesätyösetelistä ja sellaisen hakemisesta
Lisätietoa…
Lähetimme kysymyksesi eteenpäin, kirjastonhoitajien valtakunnalliselle sähköpostilistalle. Emme ole kuitenkaan saaneet sieltä vastausta, näyttäisi siltä että kuulolla ei ole ollut ketään Nummelan ponitalli -sarjaa kokonaisuudessaan lukenutta kirjastonhoitajaa. Kyselemmekin siis palstamme lukijoilta, muistaisikohan joku teistä?
Kaikkien Suomen murteiden sanakirja on nimeltään: Suomen murteiden sanakirja (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja), josta on ilmestynyt tähän mennessä kahdeksan osaa. Suomen murteista on myös kirjassa: ELÄHÄN hötkyile : suomea suupielestä toiseen -kirja (WSOY, 2005).
Erilaisia murresanakirjoja on olemassa monenlaisia, mutta mitenkään kattavia ne eivät varmaankaan ole. Monet murresanakirjat voivat myös keskittyä vain tiettyyn paikkakuntaan ja sen murteeseen. Tässä muutamia esimerkkejä:
Karhu, Kerttu: Eheroon, taharoon (WSOY, 1998)
Karhu, Kerttu: Ei lisä pahoota (WSOY, 2003)
Oottako träillä? : Jalasjärven murresanakirja (Salme Henell, 2005)
Tuukko völijyy? : sanoja ja sanontoja Järviseudun murteella (Sirkka Männikkö, 2007)…
Kuivattu kala näyttäisi olevan lähinnä itäsuomalaista perinneruokaa.
Löysin linkin suomalaista ruokaa käsittelevälle internet-sivulle, jossa kerrotaan tarkemmin asiasta:
http://cc.joensuu.fi/~spitkan/kotitalous/suomalainen/Page21.html
Ruoka-aiheisia kysymyksiä voi myös lähettää esim. MTV3:n Ruokala-ohjelman kokeille:
http://www.ruokala.tv/Public/Kysykokeilta
Valitettavasti de Villepinin vierailumenu ei selvinnyt internetin avulla (etsin mm. Helsingin Sanomien uutisarkistosta).
Jätkäsaaren kirjastossa ei voi tulostaa A3-kokoista tulostetta. A3-kokoisen tulosteen voit tulostaa esimerkiksi Rikhardinkadun kirjastossa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
