Kysyimme asiaa laajasti ammattilaisilta, yksi vihje löytyi: Voisiko kyseessä olla Louis Aragon? Hän on todennut: "Il n'y a pas d'amour heureux".
Häneltä löytyi Fono-tietokannasta vain ranskaksi. Vihjeen antajalla oli tällainen linkki http://musique.ados.fr/Francoise-Hardy/Il-N-Y-A-Pas-D-Amour-Heureux-t38…
Lewyn kappale -tauti on saanut nimensä tässä taudissa havaittavien hermosolun sisäisten kertymien, Lewyn kappaleiden mukaan. Näitä Lewyn kappaleita on runsaasti aivokuorella. Niitä nähdään tyypillisesti myös Parkinsonin taudissa. Lewyn kappale -tauti muistuttaa oireiltaan jossain määrin Parkinsonin tautia, ja sillä on myös monia Alzheimerin taudissa havaittavia piirteitä. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=nix01604
Kirja ”Hyviä päiviä kotona : muistisairaudet” / Timo Erkinjuntti, Sirkkaliisa Heimonen, Maarit Huovinen käsittelee muun muassa Lewyn kappale –tautia.
Alzheimerin tautia ja/tai Parkinsonin tautia käsittelevää kirjallisuutta:
Kun ei muista, mitä lusikalla tehdään : dementiapotilaiden omaiset kertovat / Antti…
Uimataidosta puhutaan toisinaan luontaisena kykynä, mutta ihmisen uimataito on opeteltava taito. Tämmän päivän suomalaisista vain kaksi kolmasosaa osaa uida:
http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/kotimaa/71867.html
http://www.hs.fi/kotimaa/a1403757917482
Uimataitoisia ihmisiä on kuitenkin ollut tuhansia vuosia. Englannin kielellä aiheesta löytyy tietoa mm. alla olevien sivujen kautta:
http://www.icnsportsweb.com/history-swimming-evolution-swimming-sport.h…
http://www.haltonsc.com/index.php/en/swimming-mainmenu-35/early-history…
http://www.tidalwaveswimming.com/TabGeneric.jsp?_tabid_=14223&team=gatws
Zacharias (Sakari) Topeliuksella on suuri tuotanto, etkä mainitse kysymyksessäsi, mistä kirjasta olet erityisesti kiinnostunut, joten seuraavana on esimerkkejä joistakin kirjoista tai lehdistä, joissa on käsitelty Topeliuksen teoksia. Välskärin kertomuksista löytyy tietoa esim. Kirsti Mäkinen: Ajattelen kynälläni: esseitä, kirjoituksia (1998), Matti Klinge: Idylli ja uhka: Topeliuksen aatteita ja politiikkaa (1998), Maija Lehtonen: "Synkkenevä menneisyys: Välskärin kertomuksista Tähtien turvatteihin" (Ruumiin kulttuuri 1997:4, s. 394-405), Yrjö Alanen: Kansamme tienviitoittajia (1944, s. 276-306) ja Gösta Attorps: Nuoruuden purret (1958, s.68-81). Linnaisten kartanon viheriää kamaria käsitellään Paula Arvaksen artikkelissa "Satusedän…
Yoko Tsuno -sarja on ilmestynyt aikoinaan (70-luvulla) Ruutu- ja Non stop -lehdissä. Semic-kustantamo on sittemmin julkaissut Yoko Tsonon seikkailuja albumeina. Sarjassa on ilmestynyt yhdeksän albumia, jotka kaikki kuuluvat Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin.
1. Leloup, Roger Taivaallinen dsonkki / Roger Lelou 1999
2. Leloup, Roger Titaanit / teksti ja kuvitus: Roge 1997
3. Leloup, Roger Henkien portti / Roger Leloup, [su 1996
4. Leloup, Roger Paholaisen kammio 1994
5. Leloup, Roger Reinin kulta / teksti ja kuvitus: 1993
6. Leloup, Roger Kifan pakolaiset / teksti ja kuvit 1991
7. Leloup, Roger Hong Kongin lohikäärme / teksti…
Runon tekijää ei ole löytynyt. Olen kysynyt kirjastonhoitajien yhteiseltä sähköpostilistalta, tunnistaako kukaan runoa, mutta vastauksia ei ole tullut. Jos tekijä selviää, otamme yhteyttä. Tai ehkäpä joku lukija tunnistaa runon.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastausohjeissa sanotaan, että palvelu ei toimita käännöksiä eikä ota vastuuta käännösten sisällöstä. En siis voi esittää edes omaa tulkintaani Yeatsin tekstistä. Pahoittelen, etten voi auttaa asiassa.
Valitettavasti kirjaston Säädyllinen murhenäytelmä -videot ovat kaikki lainassa. Sen verran kuitenkin sain selville, että musiikki on Kuulan ja Merikannon, sovittaja Trbojevik.
Myös esim. Moviezine FreaX -elokuvalehden sivuilla (http://www.freax.com/fin/saadyllinen_murhenaytelma.html) kerrotaan musiikista vain säveltäjien ja sovittajan nimet (Musiikki: Jovanka Trobojevic, Toivo Kuula ja Oskar Merikanto). Elokuvasta ei ole julkaistu soundtrackia.
Helsingin yliopiston kirjaston Fennica-tietokanta on Suomen kansallisbibliografia, joka sisältää tiedot Suomessa painetuista tai valmistetuista kirjoista, lehdistä, CD-romeista ja elektronisista tallenteista
sekä ennakkotietoja lähiaikoina ilmestyvistä julkaisuista. Fennica-tietokantaa on mahdollisuus käyttää sekä kotipäätteiltä että kirjastojen työasemilta osoitteessa http://www.lib.hel.fi/hakemistot/Fennica/
Elävät Kirjat-kustantoman sivuilla http://www.elavatkirjat.fi/ voi selata cd-rom -tarjontaa. Ostotarkoituksessa kannattaa kääntyä Akateemisen tai Suomalaisen kirjakaupan puoleen, sillä he pystyvät parhaiten kertomaan kulloinkin tarjolla olevan aineistonsa tilanteen.
Teoksesta Canth, Minna: Kirjeitä vuosilta 1860-1897 löytyy useita mainintoja Minna Canthin kiinnostuksesta spiritismiin, mm. kirjeessään Elli Canthille (14.6.1893). Minna Canth on myös kirjoittanut näytelmän Spiritistinen istunto, https://urn.fi/URN:NBN:fi-fd2010-00000628 Artikkeliviitetietokanta Artosta löytyi artikkeli Uusi nainen (1996 ; 11 ; 16-19, 42) -lehdessä: Spiritismiä, homeopatiaa, filosofiaa, henkitieteitä: Minna Canth oli myös mystikko.
Tutkin asiaa Suomen kansallisbibliografian eli Fennica-tietokannan kautta ja sen mukaan tämä "Luokanopettajat 1990" on ollut kertaluonteinen julkaisu eikä sellaista ainakaan samalla nimellä ole muina vuosina julkaistu.
Opettajamatrikkeleita on kyllä julkaistu, mutta useimmiten ne ovat yksittäisen koulun opettajista koottuja luetteloita, eivät tällaisia yleisiä.
Leif Mether on vuonna 1994 julkaissut kirjasen "Koulumatrikkeleja" (Sukutietotekniikka ry), johon on koottu luetteloa Suomessa julkaistuista alan matrikkeleista. Tätä ei löydy Teuvalta, mutta sen voi saada kaukolainaamalla jostain muusta kirjastosta (löytyy kyllä useammasta kirjastosta Suomessa).
Toinen mahdollisuus on selata näitä matrikkeleita Fennica-tietokannasta (https://finna.…
Alpo Noposen runossa Vuosileikki on teksti: "Maaliskuu tuo sanomaa saavunnasta kevätpäiväin. Aamuin vielä lapsiräiväin peukaloita paleltaa, vaikka lämmittävä syli aukeaa jo hankein yli".
Runo sisältyy Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot -nimiseen teokseen, sivu 578 (Otava 1996)
http://www.helmet.fi/record=b1087993~S9*fin
Alunperin runo on julkaistu Valistuksen lukukirjassa vuodelta 1906.
Runoa on kysytty aiemminkin
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=d3c64152-bc4…
Hei,
Katsoin Yliopiston Almanakkatoimiston sivuilta, niin viikonpäivä oli lauantai 28.10.2006. Simon nimipäivä.
Osoite verkossa:
https://almanakka.helsinki.fi/fi/arkisto/yliopiston-almanakat-universit…;
Esimerkiksi Wikipediasta löytyy tällainen tieto:George on miehen etunimi, joka juontuu kreikkalaisesta Georgios-nimestä. Muodossa George nimi esiintyy varsinkin englanninkielissä maissa. Muissa kielissä sen kirjoitusasuja ovat esimerkiksi ranskalainen Georges ja ruotsalainen Georg. Sen suomalaisia vastineita ovat muun muassa Yrjö ja Jyrki.
Sanoma Median Tietoa meistä sivulta löytyvät Nelosen yhteystiedot. Yhteystietosivulta löytyvät kanavat ja ohjelmasuunnittelu. Niistä vastaavat osaavat varmaan parhaiten vastata kysymykseen. Linkki Nelosen yhteystietoihin
Tässä muutaman Pariisilaisen koulun ruokalistat.
http://www.caissedesecoles20.com/menu-du-mois/
http://www.mairie17.paris.fr/mairie17/jsp/site/Portal.jsp?page_id=618
http://caissedesecolesparis13.fr/menus/
Katso myös:
http://equipements.paris.fr/?tid=41
http://www.education.gouv.fr/cid45/restauration-ecole.html
http://www.paris.fr/pratique/ecoles/restauration-scolaire/p1694
The Independent lehdessä julkaistu Karen le Billonin haastattelu mm. ranskalaisesta kouluruokailusta 4.5.2012
http://www.independent.co.uk/life-style/food-and-drink/features/why-fre…
Karen Billonin blogi, josta löytyy myös koulujen ruokalistoja.
http://karenlebillon.com/
Tieto löytyy helmet.fi -sivustolta. Vasemmasta yläkulmasta painetaan "Kirjastot ja palvelut", jonka jälkeen painetaan "Valitse palvelu" keskeltä sivua. Näin avautuu valikko, josta voi valita kirjastot, joissa on palautusluukku.
Kesijärvi on varsin harvinainen sukunimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/) mukaan se on tai on ollut nimenä vain 41 ihmisellä. Kirjaston käytössä olevista lähteistä ei tätä nimeä löytynyt. Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sana kesi tarkoittaa ohutta nahkaa, pintakerrosta tai kuorta, mutta ei löytynyt tietoa siitä, liittyykö sana Kesijärvi-sukunimeen.
Emme valitettavasti tunnistaneet satua tai tv-ohjelmaa. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukija sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Pääasiallinen syy varisten hyökkäävään käytökseen huuhkajia kohtaan on se, että huuhkaja on niille luontainen vihollinen. Hyökkäämällä varikset osoittavat voimansa ja pyrkivät näin vähentämään hyökkäysriskiä toiseen suuntaan. Huuhkaja syö muita lintuja ja niiden munia, eikä useimmilla linnuilla ole kokonsa puolesta mahdollisuutta puolustautua niitä vastaan. Varikset ovat suhteellisen suurikokoisia, ja voivat järjestäytyneenä joukkona saada jopa suuresta huuhkajasta yliotteen. Tässä pätee ilmeisesti siis "luonnonlaki", jonka mukaan hyökkäys on paras puolustus. Lähteet:Dietary biology of the Eurasian eagle-owl - WikipediaHuuhkaja – Wikipedia Why Do Crows Attack Owls? (Chasing & Mobbing Behaviors) (nature-mentor.com)
