Jos kysymys koskee luonnonvesiä, kuten järvivesiä on vesi kylmimmillään talven kylmimpien kuukausien aikana. Kesäaikaan lämmin vesi on järven pintakerroksissa ja kylmempi pohjalla. Tämä johtuu veden fysikaalisista ominaisuuksista. Talvella tilanne on käänteinen, eli kylmempi vesi on pinnalla ja lämpimämpi pohjalla.
Vesi on raskainta, kun sen lämpötila on +4°C. Syksyllä, kun ilma kylmenee, jäähtyy pintavesi ensin ja alkaa vajota syvemmälle, kunnes koko vesipatja pinnasta pohjaan on noin +4 -asteista. Sen jälkeen pintavesi yhä jäähtyessään lopulta jäätyy. Aivan jääkerroksen alla veden lämpötila voi olla vain +0,2 °C.
https://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4mp%C3%…
Kysymyksessä vertailtujen Tuntemattoman sotilaan painosten erot ovat typografisia. 2017 julkaistu "itsenäisyyden juhlavuoden erikoispainos" on ladottu ensipainoksen mukaista 477-sivuista Tuntematonta suuremmalla kirjasintyypillä, joten sama teksti vaatii suuremman määrän sivuja. Jo ensimmäisellä sivulla erikoispainos jää yli 7 riviä jälkeen vuonna 1954 julkaistusta: se päättyy sanoihin "Paloaukea sai jalkaväkipataljoonan", kun taas "normaali" Tuntematon jatkaa sanoihin "Mitä ihmeellisiä sielullisia". Vuoden 1954 Tuntemattomassa kirjan toinen luku alkaa sivulta 41 – itsenäisyyden juhlavuoden erikoispainos on tässä vaiheessa edennyt jo sivuun 51. Erikoispainoksessa myös kaikki luvut alkavat aukeaman oikeanpuoleiselta sivulta, joten siinä…
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan sukunimi Kirs on tai on ollut sukunimenä 68 suomalaisella:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Tälle nimelle ei löytynyt selvitystä sukunimioppaista tai muistakaan kirjaston käytössä olevista lähteistä. Sukunimi Kirsilä pohjautuu evijärveläiseen talonnimeen, joka on suomeen mukautunut muoto ruotsalaisesta nimestä Girs tai Giers. Kirsilä-nimisen torpan nimeä on selitetty myös sanalla kirsi, joka tarkoittaa routaa. Kirsi-sukunimellä on yhteys ruotsinkieliseen sanaan kirsebär. Sukunimi Girs on annettu paikoin ruotusotamiehille lisänimeksi, ja se ilmeisesti tulee ruotsin kielen sanasta gärs, joka tarkoittaa kiiskeä. (Lähde: Mikkonen, Paikkala, Sukunimet, 2000)
Tarkoittanet Toivo Särkän ohjaamaa elokuvaa Onni pyörii vuodelta 1942?
Elokuva kertoo orpokodissa kasvaneesta Kauko Majasta (Tauno Palo) joka lähetetään liikeapulaiseksi Helsinkiin. Kaupungissa elämä ei ole helppoa, mutta vähitellen kauniisti laulavalle ja komealle pojalle alkaa onni hymyillä .
Elokuva pohjautuu Matti Jurvan ja Tatu Pekkarisen Väliaikainen-lauluun. Käsikirjoituksen teki Mika Waltari, joka myös teki lauluun uusia sanoja ajan ja kotirintaman tarpeen mukaan tyyliin: "Sota, köyhyys, nälkä ja ahdistus / se on vain väliaikainen. /Pula, sairaus, puute ja kaipaus / sekin on väliaikainen" Koko tekstiä en Waltarin tuotannosta löytänyt, ja käsikirjoitustakin lienee mahdoton saada.
Kyseinen pätkä löytyy Panu Rajalan Waltari-…
Kreikkalaisessa mytologiassa on runsaasti lähisukulaisten välisiä liittoja. Alkujumaluudet Gaia ja Uranos olivat samaan aikaan sekä äiti ja poika että pariskunta. Heidän liitostaan syntyivät Titaanit, joiden johtajaksi kohosi Kronos. Hän taas oli naimisissa siskonsa Rhean kanssa. Kronoksen ja Rhean lapsia olivat Demeter, Hestia, Hera, Hades, Poseidon ja Zeus. Ylijumala Zeuksen vaimo oli hänen Hera-siskonsa.
Ei kuitenkaan vaikuta siltä, että myyttien esimerkit olisivat millään lailla vaikuttaneet ihmisten parinmuodostukseen. Lähisukulaisten väliset liitot eivät olleet antiikin Kreikassa yleisiä tai yleisesti hyväksyttyjä. Vanhemman ja lapsen sekä täyssisarusten väliset liitot olivat ehdottomasti kiellettyjä. Kuitenkin esimerkiksi…
Tässä taitaa olla kysymys väärin kuulluista laulun sanoista: "Gimme dat ding".Finlanders: Gimme dat ding YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=DHNWMc5_I1kKappaleen tekijät ovat Albert Hammond ja Mike Hazlewood, suomenkieliset sanat on tehnyt Raul Reiman. Kappale oli The Pipkins -duon hitti vuonna 1970:https://www.discogs.com/artist/468931-The-Pipkins
Aurinko on ollut tärkeä palvonnan kohde ainakin inkoille, muinaisille egyptiläisille, antiikin kreikkalaisille ja roomalaisille, norjalaisille, syyrialaisille, japanilaisille, zuluille, grönlantilaisille, heeteille, iranilaisille, useille arabiheimoille, monille Amerikan alkuperäiskansoille kuten mustajaloille ja navajoille, etruskeille, maoreille, Australian alkuperäisväestölle, ja niin edelleen.
Sintolaiset palvoivat Amaterasua, "häntä joka loistaa taivaalla". Antiikin Roomassa ja Kreikassa palvottu Apollon (tai Apollo) oli paitsi auringon myös mm. totuuden, jousiammunnan ja sairauksien parantamisen jumala. Toisaalta muinaisessa Roomassa uskottiin myös Sol-jumalan olevan auringon inkarnaatio. Norjalaisesta…
Helsingin Sanomissa julkaistun muistokirjoituksen mukaan Timo Toikka "kuoli pitkään sairastettuaan kotonaan Helsingissä" sairauden laatua täsmentämättä.
Timo ja Markku Toikka olivat veljeksiä. Markku Toikan 60-vuotispäivänä Helsingin Sanomien Ihmiset-palstalla julkaistun kirjoituksen mukaan hän "kasvoi Somerolla, jonne evakkomatka oli tuonut hänen vanhempansa". Siirtokarjalaisten tie -matrikkelin somerolaisista löytyy Muolaasta syntyisin oleva rakennusmestari Reino Unto Toikka puolisoineen (Tuulikki Eira, o.s. Uski). Näille kirja luettelee neljä Somerolla syntynyttä poikaa: Ari Juha (s. 1951), Markku Tapani (s. 1955), Timo Taneli (s. 1959) ja Vesa Jukka (s. 1962).
Heleena Savela kirjoittamassa Helsingin sanomien muistokirjoituksessa (17.3.2014) kerrotaan Jane Erkon o.s. Airola syntyneen Helsingissä 9. maaliskuuta 1936. Artikkelissa hänen kerrotaan harrastaneen koulutyttönä taitoluistelua Väinämöisen kentällä kotinsa lähellä Töölössä. Vanhempia ei tässä kirjoituksessa mainita eikä Jane Erkkoa ole Kuka on kukin -teoksessa. Teoksessa Puromies Anu,Tähtiä jäällä kerrotaan Erkon työstä taitoluistelun parissa, mutta hänen taustastaan ei kirjoiteta. Hän toimi aktiivisesti taitoluistelun hyväksi ja oli mm. taitoluisteluliiton puheenjohtajana. Tieto voisi ehkä löytyä Urheilumuseon kokoelmista, yhteystiedot: Valimotie 13a, 5. krs, 00380 Helsinki, 09 434 2250, urheilumuseo(at)urheilumuseo.…
Yleisradion toimittaja Aune Haarla on sanoittanut Metsäkukkia-valssin (silloin tosin Aune Ala-Tuuhonen -nimisenä). Valssi (ei siis tango) on alunperin kansansävelmä, ja sen ovat esittäneet ja levyttäneet useat laulajat, tunnetuimpana varmaankin Olavi Virta. Olavi Virran esityksen voi kuunnella vaikkapa Youtube-versiona:
http://www.youtube.com/watch?v=OwagHwI0jJo
Aune Haarlan sanoituksia ei ole painettu kirjaksi, mutta nuottikokoelmasta "Suomipopin helmiä 10: Rakkauslauluja romanssista kolmeen pieneen sanaan" löytyvät mm. Metsäkukkia-kappaleen sanat. Kokoelma löytyy Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2083698__Ssuomipopin%20hel…
Tietoa Aune Haarlasta löytyy esimerkiksi suomalaisen populaarimusiikin…
Vanha ruotsalainen ammattinimitys skinnare "karvari" on tavallinen talonnimenä ja lisänimenä jo keskiajalta alkaen sekä Länsi- että Itä-Suomessa. Asukkaan lisänimen perusteella on taloa voitu kutsua Skinnariksi tai Kinnariksi, ja talonnimestä on myöhemmin tullut sukunimi. Talonnimipohjaisia ovat myös Skinnarla sekä ruotsinkieliset Skinnar ja Skinnars.
Lähde: Pirjo Mikkonen: Sukunimet (2000)
Yhteinen aihealue mainitsemille kirjoillesi on kirjastojen kokoelmaluetteloiden mukaan psygologiset romaanit. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjaston mukaan asiasanayhdistelmällä psykologiset romaanit löytyy kirjoja paljon, noin 1250 suomeksi kirjoitettu tai käännettyä kirjaa.
Kätevä tapa on käyttää kirjanystävien palvelua nimeltä LibraryThing. Sivustolla voi etsi mm. uusia kirjoja luettavaksi; palvelusta löytyy kirjasuosituksia jo luettujen kirjojen perusteella: LibraryThing BookSuggester http://fi.librarything.com/suggester
Tässä yksi listaus edellä mainittuja tapoja käyttäen:
Aurinkomyrsky / Åsa Larsson
Bagdadin kutsu / Yasmina Khadra
Balzac ja vaatturintytär / Dai Sijie
Divisadero / Michael Ondaatje
Hyviin naimisiin /…
Aila Nissisen 1960-luvun suomennoksessa Cadpig on Possuli. Ilkka Äärelän vastikään julkaistussa uudessa suomenkielisessä käännöksessä se on Possuliini.
Hei!
Olet varmaankin lukenut jotakin Alf Pröysenin Eukko pikkurilli -kirjaa. Kirjan Eukko pikkurilli ja hirvi kannessa on sangossa helmat hulmuten kierivä eukko. Jyväskylän kaupunginkirjastossa on seuraavat Eukko pikkurillikirjat:
Eukko pikkurilli (1959)
Eukko pikkurillin kepposet (1986)
Eukko pikkurilli mustikassa (1990)
Eukko pikkurilli ja hirvi (1991)
Eukko pikkurillin joulukirja (1989)
Osa kirjoista on varastossa, mutta niitä saa kyllä normaalisti lainaksi.
Kalevalan susikuvasta kiinnostuneen kannattaa hankkia käsiinsä Erkki Pulliaisen kirja Petoja ja ihmisiä, jonka petovihaa käsittelevä jakso sisältää erinomaisen selvityksen 'Mitä ja miten Kalevala kertoo pedoista' (s. 30-46). Pulliainen poimii Kalevalasta sen petokuvauksia sisältävät jaksot ja yrittää niiden pohjalta hahmotella sitä, millaisen mielikuvan pedoista kirjaa lukiessaan saa.
Kalevala ilmestyi aikaan, jona sudet Pulliaisen mukaan olivat rintamaiden uhkana Suomessa. Hän muistuttaa myös siitä, että Lönnrot keräsi runot alueilta, joilla suurpetoja oli esiintynyt vaihtelevassa määrin jatkuvasti ja joilla ne "varmastikin aina silloin tällöin aiheuttivat myös kotieläinvahinkoja paikallisille asukkaille". Pulliaisen analyysin…
Kyseessä näyttäisi olevan Salme Sadeniemen kirja Pension Grunérin tytöt. Kirja kuvaa tyttökoululaisten elämää 1850-luvun Hämeenlinnassa. Lopussa on erillinen luku, jossa kerrotaan tyttöjen myöhemmistä vaiheista, hautamuistomerkistä jne.
Kirja on ilmestynyt 1950, siitä on otettu painos myös vuonna 1980.
Kirja on listattu Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Hämeenlinna kaunokirjallisuudessa -luetteloon
http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/hamekok.htm
Kaivattu satu saattaisi olla Clemens Brentanon Satu Ruusunnupusta, joka ilmestyi suomeksi Lisbeth Zwergerin kuvittamana kirjana vuonna 1985. Tarinan alussa kuvauksen keskipisteenä on Rosmitalin herttuan kaunis sisar Rosaliina, jolla on kaksi intohimoa: kukat, erityisesti ruusut, ja hänen kaunis tukkansa, jota oli alinomaa palmikoitava ja kammattava. Hänen tyttärensä Ruusunnuppu varttuu päivä päivältä yhä suuremmaksi ja viehkeämmäksi ja jonka hiukset kasvavat yhtä ihaniksi ja pitkiksi kuin äidin hiukset. Kateus alkaa versoa Rosaliinan sydämessä, sillä lapsen tukka oli paljon kauniimpi kuin hänen omansa. Taivas rankaisee Rosalinaa: näkymättömien saksien napsutus alkaa kuulua hänen yläpuoleltaan ja keritsevät hänen päästään kaiken tukan…
Kyseinen ohjelma saattaisi olla vuoden 2020 Linnan juhlat. Ohjelman jälkipuolella Seela Sella ja Esko Salminen lausuivat Jenni Haukion valikoiman runositaatteja sekä katkelmia muistakin teksteistä.
Ohjelman lopputeksteissä ei ole mainittu tarkasti, mistä runoista tai teksteistä on kyse, mutta kirjoittajat on lueteltu ja useimpien kohdalla myös teos, josta sitaatti on. Runoilijoita on Eino Leinosta Elvi Sinervoon ja Eeva Kilpeen.
Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa.
https://areena.yle.fi/1-50659910
Sinun kannattaa etsiä runoja teoksesta Katso pohjoista taivasta : runoja Suomesta (toimittanut Jenni Haukio, Otava, 2017).
Teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Mikäli…
Puhutaan Lagrangen pisteistä, jotka ovat avaruudessa olevia kohtia, joissa kahden toisiaan kiertävän massapisteen vetovoimat sekä keskipakoisvoima kumoavat toisensa niin, että kolmas, pieni massa voi pysytellä niissä paikoillaan suhteessa kahteen muuhun kappaleeseen.Voit lukea Lagrangen pisteistä ja niiden etäisyyksien laskemisesta esimerkiksi seuraavilta verkkosivuilta:Lagrangen piste – WikipediaESA - What are Lagrange points?What are Lagrange Points? - NASA Science
