Raimo Hietasen kirjassa Kaavaoppi on frakin kaavat. Kirja on lainattavissa muutamista kirjastoista eri puolilta Suomea. Voit pyytää kirjan kaukolainaksi omaan lähikirjastoosi.
Myös joiltakin vaattureilta voi ostaa frakin kaavan.
"Hyvän muurin oli tehnyt hiljainen mies, vaikka tälle olikin pitänyt sauhuviinat varata kuten muurarille ainakin, ei kuulemma korsteeni vedä jos ei muurari saa sauhuviinaa."(Tapio Koivukari, Luodetuulen maa)Paloviina oli monessa mielessä arvokas aine. Sosiaalisessa kanssakäymisessä talonpojat osoittivat sillä kunnioitusta taloon tuleville tai talolle töitä tekeville spesialisteille. Näitä olivat käsityöläiset (seppä, muurari) sekä pelimanni, kuppari ja tietäjä. Spesialistin kerrotaan myös vaatineen viinakestitystä. Mestari korosti arvoaan ja erottautui ei-spesialisteista parhaalla juomalla ja ruoalla. Jos mestari ei saanut riittävän hyvää kohtelua, hän kosti tekemällä työnsä huonosti: uunit eivät vetäneet eivätkä viikatteet leikanneet…
Viljamaa on ollut talonnimenä mm. Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla, Hämeessä, Itä-Uudellamaalla ja Päijänteen seudulla , Orimattilassa se on ollut myös kylännimenä. Talonnimestä se on vähitellen siirtynyt sukunimeksi.
Viljamaaksi on myös 1900-luvun alkupuolella suomennettu ruotsinkielisiä sukunimiä. Tällaisia ovat olleet mm. nimet Dromberg, Villman, Pleuna, Wilenius, Mattsson ja Willand.
Lähde: Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet, 2000
Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi? -kirjan mukaan Elmo on latinan rakastettava, italian kielen suojelija. Elmo on saksan kielessä Elmer-nimen puhuttelumuoto ja italiassa Helmutin tai Erasmuksen lyhenteen Ermon muunnos.
Tässä joitakin romaanivinkkejä:
Atwood, Margaret: Oryx ja Crake (Otava 2003), Herran tarhurit (Otava 2010)
Beckett, Bernard: Genesis (Tammi 2009)
Itäranta, Emmi: Teemestarin kirja (Teos 2012)
Kuusi, Janne: Vapaus (Like 2010)
Raevaara, Tiina: Eräänä päivänä tyhjä taivas (Teos 2008)
Sinisalo, Johanna: Linnunaivot (Teos 2008), Enkelten verta (Teos 2011)
Verronen, Maarit: Kirkkaan selkeää (Tammi 2012)
Tulevaisuuden yhteiskuntia nuortenkirjallisuudessa:
Condie, Ally: Tarkoitettu (Tammi 2011), Rajalla (Tammi 2012)
Lappalainen, Eija ja Leinonen, Anne: Routasisarukset (WSOY 2011)
Tietokirjallisuuden puolelta kiinnostavia voisivat olla ainakin Alan Weismanin Maailma ilman meitä (Atena 2008), jossa pohditaan, mitä maapallolle tapahtuisi ihmisen…
Autossa kuunneltaviksi sopivia CD-levyjä meillä on englannin kielestä esim. Anttalainen, Marja: Sanat haltuun. Tämän kielikurssin tarkoitus on kasvattaa sanavarastoa. Muut englannin kielen kurssit, joissa on CD-levyjä, sisältävät oppikirjan, joihin CD-levyt perustuvat.
Autossa kuunneltaviksi soveltuvat myös CD-äänikirjat, joita meillä on sekä englanniksi että ruotsiksi. Ruotsin kielellä ei oikeastaan muuta autoon sopivaa CD-levyä ole meillä - on vain lukion kielikurssi Dags, jonka CD-levyt perustuvat ko. oppikirjaan.
Laajat vanhan kreikan sanakirjat, kuten esim. Liddel & Scott näyttävät tuntevan klassisesta kirjallisuudesta tapauksia, joissa ϑεός/theos on luontevinta tulkita adjektiiviksi, joskus se esiintyy myöskin komparatiivimuodossa ϑεώτερος/theooteros.
Uuden testamentin kreikan sanakirjat eivät näytä tällaista adjektiivista käyttöä tuntevan, sana tulkitaan yksiselitteisesti substantiiviksi.
Artikkelin käytöllä tai käyttämätömyydellä ei tässä liene merkitystä. Lars Aejmelaeuksen mukaan (§ 98-99) artikelin käyttö vanhassa kreikassa oli yleensäkin melko vapaata ja jätettiin usein pois varsinkin silloin kun sanaa käytettiin paljon tai se tulkittiin erisnimen kaltaiseksi, samoin arvioi Bornemann & Risch (§ 149 -2). Uuden testamentin…
Kaivattu kirja lienee Philip Ridleyn Riksraks (WSOY, 1992). Sen päähenkilö on Liskokadulla asuva Ruskin, jonka äiti sanoo joka aamu ensin "Suukko", sitten "Teetä?" ja sitten "Paahtoleipää?". Liskokadulla on myös karmea salaisuutensa: "Syvällä viemärin sopukoissa lymyää kammottava Riksraks, joka öisin nousee uhkaamaan Liskokatua."
Kerrotaan, että saksalaisella runoilija Friedrich Schillerillä (1759 - 1805) piti aina olla kirjoituspöytänsä laatikossa mätiä omenia voidakseen kirjoittaa ja tehdä töitä.
Saksalainen kirjailija Johann Peter Eckermann on kertonut tästä Shillerin erikoisesta piirteestä teoksessaan "Gespräche mit Goethe in den letzten Jahren seines Lebens".
http://www.buchbesprechung.de/schiller-oder-der-berauschende-duft-faule…
http://cbuecherkiste.de/schillers-faule-apfel
http://gutenberg.spiegel.de/buch/-1912/277
http://www.friedrich-von-schiller.de/
Viestin perusteella jokin lainoistasi on vähintään 28 vuorokautta myöhässä. Siksi uusiminen ei onnistu.
Helmet-kirjaston käyttösäännöissä kerrotaan, että lainausoikeuden menettää, jos
lainasi ovat yli 28 vuorokautta myöhässä
olet kadottanut tai vahingoittanut kirjaston aineistoa
velkasaldosi on käyttösääntöjen liitteessä mainittu summa tai enemmän
Lainausoikeuden saat takaisin, kun
palautat myöhässä olevan aineiston
korvaat kadonneen tai vahingoittuneen aineiston
maksat kertyneet maksut
Myöhässä olevan aineiston voi siis uusia ellei se ole myöhässä 28 vuorokautta tai enemmän, siitä ei ole varauksia tai se ei kuulu Bestseller- tai pokkarihylly-kokoelmaan. Tällä hetkellä velkasaldo ollessa 30,00€ tai enemmän ei…
Nykypäivittely on sangen moniulotteista toimintaa. Kielitoimiston sanakirjasta löytyy sille koko joukko merkityksiä: ihmetellä, hämmästellä, ällistellä ääneen (tav. monisanaisesti); harmitella, siunailla, surkutella, voivotella; ihastella. Varhaisin näistä päivittelyn merkitysulottuvuuksista lienee surkutella; tässä merkityksessä siihen voi törmätä esimerkiksi Kalevalan 22. runossa: "Anna huolia hevosen, murehtia mustan ruunan, rautasuisen surkutella, suuripäisen päivitellä!"
Surkutteluna päivittelyn näkee myös Christfrid Ganander, jonka Nytt finskt lexiconissa (1787) sana sai ensimmäisen kirjallisen esiintymänsä. Gananderin teos oli ensimmäinen suomen kielen sanakirja, jossa kuvattiin sanojen käyttöä laajasti esimerkkiaineiston…
”My Way” eli ”Comme d’habitude” löytyy ranskaksi laulettuna Mireille Mathieun laulamana levyltä ”Les Grandes Chansons Francaises”. Levy on saatavilla Kannelmäen kirjastossa ja sen luokka on 788.45. Voit tarkistaa tilanteen plussa-tietokannasta: http://www.libplussa.fi
Kappaleen ovat säveltäneet Claude Francois ja Jacques Revaux, ranskankieliset sanat on tehnyt Gilles Thibaut. Ranskankieliset sanat löytyvät ainakin seuraavista nuottijulkaisuista:
- 20 chansons francaises--de 1962 a 1977 Tome 2--de 1962 a 1977
- Piano bar Volume 1
Kysymyksen runo on Yrjö Jylhän Pieni taikuri, vuonna 1938 ilmestyneestä kokoelmasta Toiviotiellä - sillä erotuksella, että Jylhä runoili lumesta, ei hiekasta: "Lumesta linnat ja lumesta lyhdyt, / lumesta patsaat ja parvekkeet, / lumesta ihmiset myös sä teet, / ihana lapsuus, ja mihinkä ryhdyt, / muotoon puhkee se viipymättä / totellen alttiisti pientä kättä."
Kaiteenpii (ei kalteenpii) liittyy kutomiseen. Suomen murteiden sanakirjan mukaan kaiteenpii on kaiteen eli pirran pystysäle. Niiden välistä kulkevat loimilangat.
Pirta on kehikko, jossa on tasavälein ohuita säleitä eli piitä. Loimilangat pujotellaan säleiden väliin. Pirta pitää kangaspuiden loimilangat halutulla etäisyydellä toisistaan eli pirran avulla loimeen saadaan haluttu tiheys.
kaiteenpii - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi)
Tiedustelin asiaa Salon seurakunnasta:
Halikossa on tapana soittaa kesäaikana ns. aamu- ja ehtookellot (kello 7 ja 19).
Papinkellot soitetaan Halikossa kello 9.45. Ajatuksena tässä soitossa on ollut muistuttaa joko vielä kirkon viereisessä pappilassa viipyilevää tai kirkkovieraiden kanssa keskustelemaan jäänyttä pappia jumalanpalveluksen viettoon valmistautumisen aloittamisesta. Vähän ennen kello kymmentä soitetaan niin sanottu sisäänsoitto muistutukseksi kirkonmäellä olevalle kirkkokansalle jumalanpalveluksen alkamisesta.
Kuolinkellot soitetaan Halikossa omaisten niin toivoessa kello 11.00. Lisäksi on tapana, että kelloja soitetaan vainajaa ruumishuoneelle saatettaessa. Tämä tapahtuu nykyisin kauko-ohjauksella ruumissaaton saapuessa…
Jules Verne viittaa Foggin ikään sanoin "C'était un homme qui pouvait avoir quarante ans". "Phileas Fogg oli neljänkymmenen korvilla", kuuluu tekstikohta Kyllikki Hämäläisen suomentamana.
