Wikipediassa on mainittu jo kaksi ensi vuonna (2008) ilmestyvää osaa Nummelan ponitalli-sarjaan: Susivaaran aarre ja Mustan korpin linna. Ilmestymisajankohtaa ei mainita.
Nummelan ponitallia kustantaa WSOY, joten voit tiedustella
heiltä mahdollista ilmestymisaikataulua, osoitteesta http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/feedback&chapter=60
Helsingin kaupunginkirjaston henkilöstöyksikkö vastasi kysymykseen:
Oppisopimuksella voi opiskella vain kirjastovirkailijan perus- tai ammattitutkinnon. Kirjastoalalle valmistuu vuosittain päteviä työntekijöitä niin paljon, että kaupunginkirjastossa voi opiskella oppisopimuksella vain maahanmuuttajataustaiset opiskelijat.
Heidänkin kiintiönsä tarkistetaan vuosittain ja se on erittäin pieni (neljä vuonna 2012)
Sata kesää tuhat yötä löytyy seuraavilta Helmet-kirjastojen nuottikokoelmilta:
Hits : kesän parhaat / Toimitus Virpi Kari ; Nuottitoimitus Ari Leskelä ; Kuvitus Harri Pakarinen
Helsinki : F-kustannus, 2009
Kesähitit : Jäätelökesästä Rusketusraitoihin / Toimitus Virpi Kari ; nuottitoimitus Ari Leskelä
Helsinki : F-Kustannus, 2006
Parhaat / [Esitt.] Paula Koivuniemi
Koivuniemi, Paula, esitt. Espoo : Fazer Musiikki, c1993
(www.helmet.fi)
Berlitzin matkaopas-sarjaan kuuluu myös teos Maltasta sekä englanniksi että ruotsiksi: Gostelow, Martin: Malta. Berlitz.
Suomeksi matkailutietoa Maltasta löytyy esim. seuraavista kirjoista: Chester, Carole: Malta ja Gozo. Lehtipuu, Timo-Pekka: Malta. Mäkelä, Juhani: Satunnainen matkailija mini-Euroopassa.
Myös internetistä löytyy useita Maltasta kertovia sivuja: Maltan matkailutoimiston sivuilta http://www.visitmalta.com/ löytyy tietoa myös suomeksi . Monikulttuurisen kirjaston maailma-sivuilta http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm, valitse aakkosellisesta maahakemistosta Malta ja löydät useita sivuja.
Tilaan ei ole tulossa Helmet-kirjastoa. Suunnittelupäällikkö Lauri Riikonen kertoi, että kirjastoksi nimettyyn tilaan on tulossa kiinteistön puolesta lautapelejä.
Mielenkiintoinen kysymys. Tutkin etymologista sanakirjaa ja muita kirjaston suomen kielen teoksia, mutta en löytänyt tästä tietoa meidän kokoelmistamme. Kotimaisten kielten keskuksen aineistoista löytyy artikkeli Pentuja vai poikasia? sanoista, joilla on tämä merkitys, mutta tuota näkökulmaa ei käsitellä,
Suomen etymologinen sanakirja kertoo sanan yhteydestä poika-sanaan, mutta ei analysoi sitä. Myös sanan poikia kerrotaan olevan johdannainen sanasta poika, mutta siinäkään kohdassa ei esitetä analyysejä siitä, mikä tämän johdannaisen logiikka on. Kielitoimiston sanakirja poikanen luettelee vain eri merkitykset, myös Vanhan kirjasuomen sanakirja poikanen luettelee merkitykset ja esimerkkejä.
Asiasta kannattaa kysyä…
Victoria on latinalaista alkuperää ja tarkoittaa voittoa sekä on roomalaisessa mytologiassa voiton jumalatar. Englanninkielisissä maissa nimestä tuli suositumpi kuningatar Viktorian aikaan 1800-luvulla, mutta se oli tunnettu jo 300-luvulla kristityissä maissa, joissa Pyhä Victoria -niminen marttyyri ja pyhimys teki siitä suositun.
Helmet-kirjastoista löytyy useita nimikirjoja, joista voisi löytyä lisää tietoa. Näitä ovat esimerkiksi
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
Vilkuna, Kustaa: Etunimet
Helmet-kirjastojen kokoelmista voit etsiä kirjoja Etelä-Afrikasta käyttämällä tarkennettua hakua, linkki löytyy sivulta http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Hae sanalla "etelä-afrikka", valitse alasvetolaatikosta "tietokirjat", rajaa aineistoksi kirjat ja halutessasi kieleksi "suomi". Näin saat 69 viitettä, joita klikkaamalla saat sitten selville saatavuuden eri kirjastoissa.
Jos haet tietoa Internetistä, kannattaa käydä läpi valmiiksi koottuja linkkejä (googlettamalla sanalla "Etelä-Afrikka" tulee liikaa sekalaista tietoa).
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalojen (lähinnä englanninkieliset) linkit:
http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=3f9c546c-2aaa-4fed-8108…
Suomi-Etelä-Afrikka-seura:
http://www.afrikka.net/
Seuran…
Kyseessä on psykologinen ilmiö ”semantic satiation”. Se tarkoittaa kysymyksessä kuvattua kummallista ilmiötä, jossa sanan merkitys katoaa, kun sitä toistetaan monta kertaa. Ensimmäisen kerran tätä termiä käytti 1960-luvulla Leon Jakobovits James väitöskirjassaan. Ilmiö oli tunnistettu jo aiemmin hiukan eri nimillä kuten verbal satiation.
Suomeksi ilmiöön liittyvää tietoa on saatavilla vähän, mutta jos englanti sujuu, alla olevista lähteistä saa hyvän käsityksen aihepiirin tutkimuksesta.
Lähteet:
https://www.oxfordreference.com/display/10.1093/oi/authority.2011080310…
https://en.wikipedia.org/wiki/Semantic_satiation
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5770629/
Lehteä voi lukea Oulun yliopiston tiedekirjasto Pegasuksessa. Lehteä on vapaakappalekokoelmassa ja mikrofilminä, joten kotiin sitä ei saa luettavaksi, mutta paikan päällä onnistuu. Yliopiston kirjasto on kaikille avoin. Kirjaston aukioloajat ja yhteystiedot löytyvät tästä linkistä.
Banksy on tehnyt Lontooseen suuren määrän graffiteja ja teoksia. Osa niistä on tuhottu, varastettu tai maalattu päälle.
Teoksia kuitenkin löytyy vielä. Ohessa kaksi linkkiä, toiseen on koottu kirjoittajan mielestä Banksyn 10 parasta teosta, ja toisessa on hyvä kartta, johon on koottu ja merkitty kaikki Banksyn Lontoosta löytyvät työt.
https://www.myartbroker.com/artist/banksy/banksy-top-10-murals-in-londo…
http://adrienrahier.com/blog/where-to-find-banksy-in-london-2018-update/
Toivottavasti suosittu sarja saa jatkoa. Tarkempia tietoja seuraavan osan ilmestymisestä kannattaa kysellä kustantamo Siltalasta. Linkki asiakaspalveluun:tilaukset@siltalapublishing.fi
Helsingin Yliopiston kirjaston ISBN-keskuksen kotisivuilla, http://www.lib.helsinki.fi/julkaisuala/isbn, kerrotaan ISBN (International Standard Book Number)- tunnuksesta ja sen rakenteesta seuraavasti:
"ISBN-tunnus sisältää kirjaimet ISBN ja 10 merkkiä, jotka jakautuvat neljään osaan – ensin on maantunnus tai kieliryhmän tunnus, sitten kustantajantunnus ja julkaisuntunnus sekä viimeisenä tarkistusmerkki. Esimerkiksi ISBN 951-1-12345-8
951 = maantunnus tai kieliryhmän tunnus
1 = kustantajantunnus 12345 =julkaisuntunnus
8 = tarkistusmerkki
Maantunnus 951 tai 952 kertoo, että kirja tai muu erillisteos on julkaistu Suomessa. Kieliryhmän tunnukset 0 ja 1 ovat englanninkielisen kielialueen tunnuksia,…
Kirjastosta lähteviä ja kirjastoon palautuvia kirjoja ei aina heti tarkisteta. Kirjoista löytyneitä lippuja, valokuvia jne. säilytetään jonkin aikaa kirjaston löytötavaroiden joukossa.
Täydellistä kilpailua koskevia määritelmiä on kansantaloustieteen kirjoissa esim. seuraavissa:
- Mäkelä, Vilho: Käytännön kansantaloustiede, 2000.
- Pekkarinen, Jukka: Kansantaloustiede, 1998
- Koskela, Mirjam: Kansantalous tutuksi, 1998.
- Ylä-Liedenpohja, Jouko: Taloustiede tänään, 1995.
Kansantaloustieteen kirjat luokitetaan kirjastoluokkaan 36.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston linkkikokoelma on hyvin monipuolinen http://www.makupalat.fi/talous1.htm . Sitä kautta löytyi Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan oppimateriaalia aiheestasi täydellisen kilpailun markkinat http://hkkk.fi/oppimateriaali/johdanto/lu3_2.html .
Suomessa ei ole yhtä minimipalkkaa, vaan minimipalkat määritetään työehtosopimuksissa jokaiselle alalle erikseen. Kysy työpaikaltasi esim. luottamusmieheltä, minkä työehtosopimuksen mukaan palkkasi määräytyy. Voimassa olevat sopimukset löytyvät netistä ammattiyhdistysten sivuilta. Paljon tietoa työasioista löytyy mm. Suomen nuorisoyhteistyö Allianssin sivuilta:
http://www.alli.fi/tmavain/
Minna Canth-aineistpja verkossa on koottu Makupalat.fi-kokoelmaan Minna Canth, https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/minna-canth.
Minna Canthin teoksia on digitoituina Kotuksessa, http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/meta/klassikot_coll_rdf.xml
Project Gutenbergissä, http://www.gutenberg.org/browse/languages/fi
ja kuunneltavina Kansallisteatterin näyttelijöiden lukemina, https://m.soundcloud.com/kansallisteatteri/sets/minna-canthin-naeytelma…
Kirjastoista Hannu Karpon ohjelmia ei taida löytyä. Ohjelmaa ei löytynyt myöskään Ylen Elvän arkiston kautta: http://www.yle.fi/elavaarkisto/haku/#/toimituksen%20koostama/Hannu%20Ka…
Ehkä kannattaisi kysyä asiaa suoraan Yleltä:
http://yle.fi/yleisradio/ota-yhteytta
Uuno Kailaan runokokoelmia ei ole käännetty ruotsiksi tai tanskaksi. Kuitenkin nuottijulkaisusta "Kokoelma yksinlauluja 4 - En samling solosånger 4" (1967) löytyy Linnut -runosta kaksi säkeistöä (ensimmäinen ja viimeinen) ruotsiksi käännettynä nimellä Linnut - Fåglarna.
Linkki teokseen Vaski-tietokannassa:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=docis&previd=fullt&sesid=1279…
