Uppotukki on esitetty televisiossa viimeksi vuonna 1993. Siitä ei ole saatavilla tallennetta. Se on katsottavissa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kirjastossa Helsingissä sekä Ritva Radio- ja televisioarkiston asiakaspisteissä, https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet.
Voit toivoa sitä Yle Areenaan tai kysyä siitä lisätietoja Ylen asiakaspalvelukanavien kautta.
Uppotukin tiedot Ritva-tietokannassa, https://rtva.kavi.fi/program/details/program/22694497
Uppotukin tiedot Finnassa: https://finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_135660
Hatsa on baarimestari Uudessa Apteekissa (viralliselta nimeltään Seurusteluravintola Kaskenkatu 1), joka on Markku Haapion Vareksen Turku -oppaan mukaan Mäen Vares-kirjojen eräänlainen keskipiste. "Siellä harvemmin tapahtuu mitään mainittavaa, mutta se on kaikkien tarinoitten alku- ja loppupiste, solmukohta, suvantopaikka ja kiitorata." Kyypakkaus taas on Vareksen ystävä alamaailmasta, "kaveri kadun varjoisalta puolelta", "mies, jolla ei ollut verokirjaa eikä velkaista tiilitalonpätkää". Molemmat ovat tuttuja henkilöitä Vares-sarjan aikaisemmista kirjoista.
Väinö Mäkelän runo Pikku miehen sadepäivä ilmestyi alun perin Mäkelän toimittamassa valikoimassa Minäkin lausun : lasten ja nuorten lausuntaohjelmistoa (WSOY, 1949). Sen voi löytää myös sellaisista runoantologioista kuin Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta (WSOY, 1993) ja Tämän runon haluaisin kuulla. 3 (Tammi, 2000) sekä ala-asteen äidinkielen oppikirjasta Kolmas lukukirjani (WSOY, 1953).
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, mikä on lähikirjastosi, joten on vaikea tietää, onko kuntasi kirjastolla eri toimipisteitä tai yhteistyötä lähikuntien kanssa kirjatoimituksissa (niinkuin esim. pääkaupunkiseudulla Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa). Jos näin on, voi materiaalia kirjastojen välillä toimittaa joko tilaamalla puhelimitse lähikirjastoosi tai varaamalla aineisto sinne.
Jos haluat tilata kirjan, jota ei löydy omasta kunnankirjastostasi, voit tehdä kaukolainapyynnön lähikirjastoosi, joka sitten tilaa kirjan toisesta kunnasta. Kaukolainapyynnön hinta vaihtelee kunnan mukaan, joten Sinun kannattaa kysyä sitäkin lähikirjastostasi. Voit myös etsiä näitä tietoja kuntasi kirjaston kotisivulta (jos sellainen on tehty),…
Viralliset pohjoismaiset hotellisäännöt ovat liitteenä esimerkiksi Editan julkaisemassa teoksessa "Hotelli palveluiden tuottajana" (toim. Jouni Alén, Carola Nenonen, Tea Savola ja Leena Uusimäki, 1997). Säännöissä käydään läpi mm. varaukset ja vahvistukset sekä peruutukset ja saapumatta jättämiset. Kirjan saatavuustiedot Helsingin kaupunginkirjastosta näkee osoitteesta http://www.helmet.fi/
Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR:n mukaan ns. kansainvälisiä hotellisääntöjä käytetään alan yritysten kesken, ja nämä säännöt ovat vain SHR:n jäsenten käytettävissä.
SHR:stä suositeltiin tässä yhteydessä Mirja Rautaisen teosta "Hotellivaraukset", josta on uudistettu painos vuodelta 2000. Kirja on lainattavissa Helsingin kaupunginkirjastosta.
"Jos pappeja vaan puuttuis niin maa ja taivas muuttuis" alkaa työväenlaulu, jonka Mikko Perkoila on levyttänyt nimellä "Jos pappeja ei oisi". Laulun sävelmä on kansansävelmä ja sanoittaja on tuntematon. Laulu sisältyy Mikko Perkoilan cd-levylle "Punikin kirjelaatikko ja muita työväenlauluja" (Roimamusiikki, 2009). Esitys on kuunneltavissa myös YouTubessa.
Laajemmin nimipäiviä alettiin Suomessa juhlia 1800-luvulla. Tapa on saanut alkunsa katolisen kirkon pyhimyskalenterista ja reformaatioajan Saksasta ja on käytössä myös monissa muissa Euroopan maissa.
Ensimmäinen Suomea varten painettu pyhimyskalenteri on 1400-luvun loppupuolelta. Pyhimyskalenteriin oli merkitty kirkkovuoden juhlapäiviä, joita vietettiin tietyn pyhimyksen tai Neitsyt Marian elämään liittyvien tapausten muistoksi.
Suomalaisia almanakkoja alettiin julkaista 1800-luvun puolivälissä. Niiden lähtökohtana oli etunimien uusimisen tarve, ja ne toimivat yleisinä nimilähteinä. Muinaissuomalaiset etunimet olivat kristinuskon myötä korvautuneet kristillisillä nimillä. Lähempänä 1900-lukua alettiin käyttää alkuperältään suomalaisia…
Kirjastonhoitajan työnkuva on monipuolinen ja työ vaatii erilaisia valmiuksia ja osaamista riippuen osittain siitä, minkä kokoisessa/tyyppisessä kirjastossa työskentelee ja millainen toimenkuva kullakin on. Aika kattavan selostuksen löydät ammattinetin sivuilta
http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/194_ammatti?link=true.
Koulutusvaihtoehdot näet oheisen linkin kautta: https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu/.
Uuden kirjastolain myötä pätevyysvaatimukset ovat tulleet aiempaa joustavammiksi. Ohessa kopio uudesta Kirjastolaista:
Kirjastolaki 17 §
Osaaminen ja johtaminen
"Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta…
eMagz palvelu toimii vain kirjastoissa.
Siihen ei silloin tarvitse kirjautua sisään, riittää, kun klikkaa kaupunkikohtaista linkkiä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin(25232)
Palvelussa voi yhtä lehteä lukea korkeintaan kolme asiakasta.
Vuoden 2010 virallinen väkiluku Tampereella oli 213 217 henkilöä.
Tampereella ei tällä hetkellä ole sunnuntaisin auki olevia kaupunginkirjaston toimipaikkoja. Pääkirjastossa sijaitseva käsikirjasto sekä Puutarhakadulla sijaitseva lehtilukusali eivät palvele asiakkaita enää sunnuntaisin. Muutos aukioloaikoihin tuli voimaan vuoden 2010 alussa. Vuoden 2009 loppuun saakka käsikirjastoa ja lehtilukusalia pidettiin sunnuntaisin auki kuuden tunnin ajan (viimeiset vuodet 11.00-17.00).
Sunnuntaiaukiolo kuuluu kirjaston tavoitteisiin, mutta ainakaan vuonna 2012 tämä ei vielä toteudu.
Verbi on tavallisesti yksikössä, kun tekijää tms. tarkoittavana subjektina on lukusanan sisältävä ilmaus. Verbi voi olla myös monikossa silloin, kun puhe on tyhjentävästi kaikista puheena olevista. Näin voisi siis olla "300 valitsijamiestä olisivat tehneet", koska valitsijamiehiä on aina tietty määrä.Mainitsemassanne tapauksessa kuitenkin lienee parasta, jos kumpikin verbi on yksikössä.Lisää aiheesta esimerkkeineen voit lukea Kielitoimiston ohjepankista:https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/verbi-yksikossa-tai-monikossa-…https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/verbi-yksikossa-tai-monikossa-…
Islantia käsittelevää kirjallisuutta löytyy kirjastosta runsaasti. Pelkästään suomenkielisiä kirjoja on 30 kpl, ja jos mukaan otetaan ruotsin ja englanninkieliset kirjat, on valikoimaa jo 71 kirjan verran. Maantieteen luokasta 43.4 löytyy mm. Anne Ragnhild Nässin Islantikirja, keittokirjojen luokasta 68.25 mm. pohjoismaista ruokakultuuria käsittelevä Matkultur i Norden. Pohjoismaiden historian luokassa 93.4 on esimerkiksi Njördur P. Njardvikin kirja Muinainen Islanti. Lisäksi kirjastoon on hankittu islantilaista kaunokirjallisuutta (esim. Einar Karasonin, Vigdis Grimsdottirin ja Hallgrimur Helgasonin romaaneja) ja kansanrunoutta. Musiikkiosastolle on vieläpä hankittu islantilaista musiikkia.
Helsingin kaupunginmuseo vastasi kysymykseen:
Kysymyksessä mainittu rakennushistoriaselvitys on varmasti paras kuvien lähde. Kannattaa katsoa selvityksen kuvalähteistä mistä ko. kuvat löytyvät alkuperäisinä, ehkäpä laatu tällöin paranee. Pohjolan yrityshistoriikit ovat varmasti myös lähde, jota kannattaa tarkastella sisäkuvien näkökulmasta. Alueen täydennysrakentaminen on käynnissä, tässä suunnitteluhankkeessa alueen alkuperäisen arkkitehtuurin arvojen huomioiminen on eräänä tavoitteena.
Yt. Mikko Lindqvist
Helsingin kaupunginmuseo
HelMet-kirjastoista löytyvät seuraavat teokset:
POHJOLA-YHTIÖT SATA VUOTTA / EINO LYYTINEN
LYYTINEN, EINO
Kirja Kirja | 1991
Saatavilla Pasila kirjavarasto 2 (372.09)
Pohjola-yhtiöiden taidetta / [toimituskunta…
Kaalia-verbi löytyy sekä Suomen murteiden sanakirjasta, jossa sen merkitykseksi kerrotaan "irrottaa jollakin välineellä hankaamalla tähteitä (pintakerrosta tms.) jostakin, kaapia". (Yleisimmät esiintymisalueet ovat eteläinen Varsinais-Suomi ja Länsi-Uusimaa, Kymenlaakso ja Itä-Uusimaa, Etelä- ja Keski-Karjala, Etelä-Savo sekä eteläinen Keski-Suomi.) ja Nykysuomen sanakirjasta (1953), jossa määritelmänä on "koota jäännöksiä, rippeitä" ja esimerkkeinä "Kaali vellin lopun padasta ; Heinänrippeet kaalittiin ladon edestä ja tien varrelta ; itse kaali kattilansa". Suomen etymologisesta sanakirjasta kaalia-verbiä ei löydy.Ikävä kyllä käytettävissäni ei ollut tuoreempia suomen kielen sanakirjoja, kuten Suomen kielen perussanakirja (1990–1994),…
Lyhdyt ovat olleet rakennuksen valmistumisesta saakka paikoillaan. Ne näkyvät osana jo piirustussuunnitelmia ennen rakennuksen tekemistä. Vuonna 2013 niihin uusittiin valotekniikka, jolloin myös lyhdyistä tehtiin kopio ja vanhat annettiin museoomme. Alla olevassa blogitekstissä on kerrottu asiasta. Kokoelmissamme säilytämme kolmea alkuperäistä ja yhden sijaintipaikka on Visavuoren museo johon lahjoitimme sen. Visavuori on Emil Wikströmin taitelijakoti ja ateljee.
https://trafiikki.fi/esine-esittelyssa-helsingin-rautatieaseman-kivimiesten-lyhty/
Vastaus saatiin Suomen Rautatiemuseosta.
Selma Lagerlöfistä löytyy kohtuullisen hyvin kirjallisuutta. Sinun kannattaa kokeilla Piki-verkkokirjastossa hakua, jossa laitat asiasanaksi Lagerlöf, Selma. Mikäli haluat tulokseksi vain suomenkielistä materiaalia kannattaa laittaa vielä kielirajaus. Lagerlöfin teokset löydät puolestaan laittamalla tekijä-hauksi Lagerlöfin ja kielirajauksen. Samalla voit tarkistaa mistä kirjastoista teoksia löytyy. Osa Tampereen kaupunginkirjaston materiaalista on vain pääkirjasto Metson varastossa. Varastokirjoja saam myös lainaksi.
Tässä muutama suomenkielinen elämäkerrallinen lähde: Tapola, Äitini puutarhassa (2002); Koski, Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita (1998); Palola, Brontesta Lagerlöfiin (1950), Wägner, Selma Lagerlöf (1944); Lagerlöf,…
