Aaveita, kuolemanjälkeistä elämää ja yliluonnollisia voimia on käsitelty monessa näytelmäelokuvassa. Voit etsiä sopivia elokuvia vaikkapa näiltä, osin päällekkäisiltä listoilta:List of ghost films - WikipediaCategory:Films about the afterlife - WikipediaCategory:Films about psychic powers - WikipediaCategory:Films about telepathy - WikipediaFortune-Tellers and Psychics in Movies
Vuoden 1960 väestönlaskennan yhteydessä on julkaistu tietoja uskontokunnista lääneittäin: SVT: Yleinen väestönlaskenta 1960 II, Väestön ikä, siviilisääty, pääkieli, ym. https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/94351/xvael_c_196000_1963_dig_2.pdf?sequence=1&isAllowed=yKs. taulukko Väestö uskontokunnan mukaan, lääneittäin (s. 122) .Koko maan tietoja rekisteröidyistä uskonnollisista yhteiskunnista, seurakuntien ja niiden jäsenten määristä vuodelta 1960 on saatavissa myös Suomen tilastollisesta vuosikirjasta: https://tilastokeskus.finna.fi/Record/otos.123456789_99?sid=4903773654Ks. taulukko 5. Suomen evankelis-Iuterilainen kirkko vuosina 1938— 1960, s. 3Ks. taulukko 7. Rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat vuonna 1960, s.…
R. L. Stinestä ja hänen kirjoistaan on vaikeaa löytää internetistä tietoa suomeksi, mutta sen sijaan lukijoiden kommentteja ja mielipiteitä on paljonkin. Esim. nämä löytyivät Googlen avulla:
http://www.barnenspolarbibliotek.com/finland/scripts/showtexts2.asp?ID=…
http://njet.net/kirjat/suosikit/book_lists.phtml?theme_id=427&operation…
Robert Lawrence Stinestä löytyy suomeksikin tietoa, Mervi Kosken kirjassa Ulkomaisia nuortenkertojia 1 (2001) on kerrottu hänen kirjailijanurastaan (s.242-250).
Lopuksi vielä vinkki englanninkielisestä nettisivusta, jossa on Robert Lawrence Stine on kertonut itsestään ja kirjoistaan.
http://www.kidsreads.com/series/series-nightmare-author.asp
Kirjastostamme löytyy useita kirjoja, joissa on tietoa hirssi-viljasta ja sen käytöstä.
Tutustu esim.
1. Schöneck, Annelies : Vilja, 1997
2. Rousi, Arne . Auringonkukasta viiniköynnökseen, 1997
3. Otavan suuri keittokirja, 1993
Lisäksi voit kääntyä tietopalvelumme puoleen, josta saat lisätietoa.
Alijäähtynyt vesi pysyy nestemäisessä muodossa, vaikka sen lämpötila alle jäätymispisteen. Tämä johtuu siitä, että vesi tarvitsee sopivan jäätymisytimen, jonka ympärille molekyylit voivat järjestäytyä kidemuotoon. Ydin voi olla hiukkanen tai suolakide. Jos ydintä ei ole, vesi pysyy metastabiilissa tilassa.
Metastabiili tila on herkkä romahtamaan pienimmän energian tilaan. Törmäys lentokoneen kylmään siipeen riittää kynnysenergiaksi muutokselle. Kiinteän pinnan epäpuhtauksien ja jäähiukkasten ympärillä vesi alkaa kiteytyä ja nopeasti kaikki vesimolekyylit alkavat järjestäytyä pienempään energiatilaan. Seuraa olonmuodon muutos eli vesi muuttuu jääksi.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Alij%C3%A4%C3%A4htyminen
https://fi.…
Etsimänne kansansävelmä Elämä on arvoitusta sisältyy Tuitantiin samannimiselle äänitteelle, joka on julkaisut C-kasettina. Äänitteen tiedot löytyvät sekä kansallisdiskografia Fennicasta että Ylen äänitetietokannasta Fonosta, mutta valitettavasti äänitettä ei ole lainattavissa missään. Myöskään laulun nuottia tai sanoja ei ole julkaistu missään.
On aina syytä olla varovainen, kun klikkaa tuntemattomia linkkejä verkossa liikkuessa. Jos epäilee linkin turvallisuutta, on parempi olla avaamatta sitä. Ennen kuin napsauttaa linkkiä, kannattaa tarkistaa sen URL-osoite tai etsiä lisätietoja verkosta ennen kuin päättää klikata. Jos se on epäilyttävä, ei kannata jatkaa.
Lähde: Tarkista, onko verkkosivusto turvallinen | Kotimikro.fi
Sisarusten lapset ovat keskenään serkkuja. Serkuksia ovat siis henkilöt, joilla on yhteinen isoäiti tai isoisä. Sisarpuolten lapsia eli serkuksia, joiden isovanhemmista vain toinen on sama, kutsutaan joskus serkkupuoliksi tai puoliserkuiksi, mutta näitä nimityksiä ei löydy esim. Kielitoimiston sanakirjasta. Serkku-nimitystä voidaan käyttää siis myös sisarpuolten lapsista.
A. Miettinen määrittelee puoliserkut näin: "Puoliserkut ovat myös sisarusten lapsia, mutta nämä sisarukset ovatkin keskenään vain puolisisarukset. Toisella heistä on eri isä tai äiti kuin toisella. Puoliserkut jakavat keskenään 6,25 % yhteistä perimää. Tämä on sama määrä kuin tarkasteltavalla henkilöllä on serkkunsa lapsen kanssa.…
Tähän kysymykseen on aikaisemmin vastattu: Koetin itse jo etsiä, mutten löytänyt "pätevää" vastausta. Eli miten se aivastus-rimpsu menee? Hyvää, pahaa, rakkautta, rahaa... Variaatioita tuli vastaan… | Kysy kirjastonhoitajalta
Uusin sanasto löytyy Sotilaan käsikirjan englanninkielisestä versiosta:
Soldier's guide 2017. Helsinki: The Finnish Defence Forces, 2018.
Sotilaan käsikirja 2020. Helsinki: Pääesikunta, Koulutusosasto, 2019.
Sotilasarvot eri kielillä löytyvät valtioneuvoston termipankista Valterista. Hyödyllisiä voisivat olla myös puolustusvoimien englanninkieliset sivut.
Osin vanhentunutta ja historiallista sanastoa löytyy sotilassanakirjoista. Näitä on laaja kokoelma esimerkiksi Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastossa. Simo Sirkkasen aiheesta laatima diplomityö löytyy myös Kansallisarkiston digitaaliarkistosta.
Englanti-suomi-englanti: sotilassanasto ja lyhenteet (3. uus. p.). Helsinki: Pääesikunta 2004.
Saksa-suomi-saksa sotilassanasto…
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Se olikin varsin haastava ja laaja. Vastauksia olemme etsineet esimerkiksi teoksista Viime sotien kirjat (Juhani Niemi),
Kansalaissodan kirjalliset rintamat eli kirjallista keskustelua vuonna 1918 (Maria-Liisa Kunnas), Kirjailijoiden kentät ja kasarmit (Markku Envall) ja
Kirjallisuutemme lyhyt historia (Leena Kirstinä). Lisäksi kysyimme vinkkejä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) tietoasiantuntija Tytti Rajahongalta.
Näiden tietolähteiden jälkeen voimme esittää seuraavia vaihtoehtoja.
J.L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat on vaikuttanut sotakäsityksiin kirjallisuudessa, vaikka se ei olekaan romaani, vaan ruotsinkielinen runoteos. Se ilmestyi kahdessa osassa vuosina 1848 ja 1860 ja kertoo Suomen…
Keskustakirjasto Oodissa on digitointistudio, jossa on Helmet-kirjastojen kattavimmat digitointimahdollisuudet.Pääset tarkastelemaan tilaa ja sen käyttömahdollisuuksia tästä.
Suomen tilastollisesta vuosikirjasta 1999, sivulta 488, löytyvät tiedot kirjojen myynnistä kirjallisuusryhmittäin vuosina1980-1998. Kustannustoimintaa ja/tai lukijoiden kirjamieltymyksiä käsittelevät esimerkiksi seuraavat teokset, eri vuosikymmeniltä: Niemi, Juhani, Suomalaisten suosikkikirjat, 1997; Vapaa-aika numeroina 2 -- Kirjojen ja lehtien lukeminen, kirjastossa käyminen/Mirja Liikkonen...et.al., 1993; Eskola, Katarina, Suomalaiset kirjanlukijoina, 1979; Stockman, Doris, Kirja Suomessa - tekijöistä lukijaan - kirja-alan tukitoimet ja kehittäminen,2000; Mielihyvää kirjallisuudesta - suomalainen kirjakulttuuri tänään, 1993; Jokinen, Kimmo, ostajat, lukijat, arvioijat, tukijat - lukijoiden ja kriitikoiden kirjallisuus suuren muuton…
Valitettavasti emme ole löytäneet tuota runoa. Etsitty on useasta lastenrunokokoelmasta ja kyselty kollegoilta ympäri Suomen sähköpostilistalla, mutta Mummoa ja Tatua ei vain ole onnistuttu tavoittamaan.
Tarkoittanet ”Nimipäiväleikkiä”, jonka on säveltänyt Margit Hollmérus. Laulun alkuperäinen nimi on ”Namnsdagslek” ja sen on myös sanoittanut Margit Hollmérus. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Kansalliskirjaston tietojen mukaan Kerttu Böök. Laulu alkaa: ”Kun almanakkaa katselin, niin siellä tänään huomasin nimen...” Muistit sanat suunnilleen. Voit tarkistaa sanat esimerkiksi ”Lasten toivelaulukirjasta”, jonka ovat toimittaneet Liisa Ahokas ja Ulla Mattsson (Fazer Musiikki, 1981, s. 192). Siinä on laulun suomenkieliset sanat, nuotinnos kosketinsoittimelle ja sointumerkit.
Uudempia pölynimureiden testejä löytyy seuraavasti:
"Halvat jäivät hännille- testissä pienet ja keskikokoiset imurit" Kuluttaja 2005 nro 3, s. 4-7 sekä
"Maton ja karvojen imuroinnissa eniten ongelmia. Siemens Super SX edullisin hyvä imuri" Kuluttaja 2003 nro 3, s. 4-7. Ainakin jälkimmäisessä artikkelissa yhtenä testattavana ominaisuutena on eläinten karvojen imurointi.
