hei,
Hyvä perusteos on Uskonnot maailmassa; Katja Hyry, Juha Pentikäinen (toim.), WSOY, Helsinki 1999 (tai vanhempi). Siinä käsitellään buddhalaisuuden sosiokulttuurista taustaa, historiaa, levinneisyyttä, koulukuntia, oppia ja rituaaleja.
lisäksi:
Sogyal, Rinpoche; Tiibetiläinen kirja elämästä ja kuolemasta, Otava, Helsinki 2001. Teos käsittelee kuolemaa, jälleensyntymistä ja karmaa buddhalaisuudessa.
Sangharakshita, sthavira; Opas Buddhan polulle. Like, Helsinki, 2000.
Dalai Lama XIV; Onnellisuuden taito--elämän opaskirja. Tammi, Helsinki, 2000.
zenbuddhalaisuudesta:
Niinimäki, Mikael; Suomalainen zen-opas. Basam Books, Helsinki, 2001. Kirjassa käsitellään buddhalaisuutta mietiskelyn kannalta.
internetissä:
http://www.oph.fi/etalukio/…
Tähän kysymykseen on vastattu usein tässä palvelussa. Saat aikaisemmat vastaukset esiin osoitteesta: http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/arkisto.aspx kirjoittamalla hakusanaksi Stine.
Suomeksi kirjailijasta on vähemmän tietoa. Kirjassa Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 1 (BTJ, 2001) R.L. Stinestä kerrotaan sivuilla 242-250.
Wsoy: sivuilta löytyy hieman tietoja: http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=2&id=333&lastname=Stine….
Keräsin pienen listan omia ja kollegani suosituksia. Mukana on niin nuorten- kuin aikuistenosastolle sijoitettuja kirjoja, joiden voisi arvella sopivan tuollaiselle ikäryhmälle. Tässä siis lista:
– Katri Alatalo: Käärmeiden kaupunki (Gummerus, 2017), aavikkofantasiaa ja nuoret päähenkilöt
– Maria Carole: Tulen tyttäriä (Osuuskumma, 2014), kahden naisen välinen rakkaustarina fantasiamaailmassa
– Samuel Davidkin: Esikoisten lunastus (Johnny Kniga, 2016), dekkari
– Magdalena Hai: Haiseva käsi (Karisto, 2016), nuorille suunnattua kauhua.
– Kati Hiekkapelto: Kolibri (Otava, 2013), maahanmuuttajatemaattinen dekkari
– Juha Jyrkäs: Oivas Repänen : Kainoan musta linna (Kuoriaiskirjat, 2017), suomalaista barbaarifantasiaa
– Jari Järvelä: Metro-…
Seuraavissa kirjoissa on tietoa jännityskirjallisuudesta:
Pidättekö dekkareista : jännityskirjallisuuden tekijöitä, historiaa, estetiikkaa, 1985
Ekholm: 100 parasta dekkaria : elämää suuremmat dekkarit, 1994
Jännityskirjailijoista ja heidän teoksistaan saat tietoa seuraavista kirjoista:
Haasio: Kotimaisia dekkarikirjailijoita, 2001
Kukkola: Dekkaristin käsikirja, 1997
Kukkola: Suomalaisia rikoskirjailijoita, 2.uud. ja laaj. laitos 1998
Internetissä kannattaa tutustua DekkariNettiin https://dekkarinetti.tornio.fi/
ja Makupalojen Dekkareita-kokoelmaan, https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/dekkareita
Kun sota päättyi, piti jäljelle jääneeseen Suomeen sijoittaa noin 430 000 siirtolaista. Heistä 407 000 oli karjalaisia. Kotiseudultaan pois joutuivat siirtymään myös petsamolaiset sekä osa Sallan ja Kuusamon asukkaista, yhteensä 23 000 henkeä. Siirtolaisia oli 11 % maan kaikista asukkaista. Lähde: Karjalan Liitto
Jyrki Nummen kirjoittamassa artikkelissa todetaan Tuntemattomasta sotilaasta:
"Tuntematon sotilas kertoo veijari- ja seikkailuromaanin perinteille rakentaen eri puolelta Suomea kootusta nuorukaisjoukosta, joka yhtenä konekiväärijoukkueena käy läpi jatkosodan hyökkäys- ja etenemisvaiheesta aselepoon asti. Tarina etenee taistelu- ja reservissäolon episodeja rytmisesti vaihdellen. Taistelukuvaukset nostavat esiin yksilöiden toimintakyvyn äärimmäisissä tilanteissa; lepohetkien tapahtumia hallitsevat koomiset välinäytökset kuten ruuanhaku- ja naisseikkailut sekä ennen muuta värikäs ja äänekäs puhe: joukkueen keskinäiset kinastelut ja kahnaukset päällystön kanssa.
Vaikka romaanissa ei ole erottuvaa päähenkilöä tai päähenkilöitä, se sisältää…
Suomenkielisiä kirjoja löytyy aika huonosti. Helmet-kirjastoista löytyvät ainakin seuraavat teokset:
Moksnes, Aslaug: Barrikadinaisia : kahdeksan esseetä naisten taistelusta Ranskan vallankumouksen aikana (Kansan sivistystyön liitto 1989)
Hagner, Minna: Suffragettien sisaret (Unioni Naisasialiitto 2006) Naisaisaliikkeiden historiaa
Helsingin yliopiston Kristiina-instituutin elämäkerta-artikkeli Mary Wollstonecraftista suomeksi
http://www.helsinki.fi/kristiina-instituutti/klassikkogalleria/wollston…
Emmeline Pankhurstista löytyy suomenkielinen artikkeli Reinhard Barthin kirjasta Historian suurnaiset (Ajatus 2005)
Voit tarkistaa kirjojen saatavuustiedot osoitteesta http://www.helmet.fi
Lisäksi Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista…
Esimerkiksi Suomen Jakartan suurlähestystön tuottamalta sivulta http://www.finembjak.com/doc/fi/maatieto/matkailu_indonesiassa.html tai Finefoods-sivustosta, josta löytyy itämaisen ruoan valmistusohjeita http://www.finefoods.fi/.
Tätä runoa on kysytty aiemminkin. Mahtanetko tarkoittaa runoa Lähdettyäs, joka löytyy kokoelmasta Runoja (1906)."Lähdettyäs, armahani oi,kaikki on niin hiljaiseksi käynyt:ilta varhemmin on hämärtäynyt,myöhemmin on noussut aamun koi."---Runo löytyy myös ainakin teoksesta Jääkukkia. V.A. Koskenniemen valitut runot.
Kysy kirjastonhoitaja arkistossa on vastattu samaan kysymykseen jo aiemmin. Käy katsomassa vastaukset arkistosta asiasanoilla: "valinta", "poistot" ja "poistokirjat". Kokkolan kaupunginkirjaston poistoperiaatteet löydät osoitteesta: http://lib.kokkola.fi/toimipisteet/Poisto.htm ja valintaperiaatteet osoitteesta:
http://lib.kokkola.fi/toimipisteet/Valinta.htm
Internetistä osoitteesta http://www.cissehammar.com/Lukupiiri.htm löytyy tietoa kirjallisuuspiirin perustamisesta ja monesta siinä huomioitavasta seikasta.
HelMet-kirjastojen osoitteenmuutosjärjestelmässä on ollut viime päivinä ongelmia, joiden vuoksi osoitteenmuutoslomakkeeseen kirjautuminen ei onnistu. Kirjastojärjestelmäyksikkömme on hoitanut asiaa, ja sitä selvitetään parhaillaan. En valitettavasti pysty sanomaan, milloin asia korjautuisi, mutta luonnollisesti osoitteenmuutosjärjestelmä pyritään saamaan mahdollisimman nopeasti toimintaan. Pahoittelen asiasta aiheutunutta haittaa.
Osoitteenmuutoksen voi tehdä myös missä tahansa Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston toimipisteessä. Mukaan kannattaa varata kirjastokortin lisäksi kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Perustiedot Sakari Topeliuksesta löytyvät esim. osoitteesta
http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/aidinkieli4b/topelius.html Tällä sivulla on lueteltu myös kansalliskirjailijamme tuotantoa.
Tarkka ja perusteellinen etsintäkanava Zacharias Topeliuksesta on osoitteessa http://www.karjalohja.fi/kirjailijat/topelius.htm
Tältä sivulta löytyy vielä linkkejä muihin Topeliusta käsitteleviin osoitteisiin.
Kokeiluun voisi ottaa esimerkiksi jotakin seuraavista:
Olli Jalonen
Abdulrazak Gurnah
John le Carré (uusin teos vuodelta 2018)
Ilja Leonard Pfeijffer: Grand Hotel Europa
Ian McEwan: Opetukset
Suomen murteiden sanakirjan mukaan konttiämmä voi tarkoittaa juoruakkaa, joka levittää juoruja erityisesti juoruilevasta parista. Konttiämmä-sanalle merkityksessä juoruilija on rinnakkaiset muodot konttiakka, konttieukko ja konttimies.
Konttiämmä voi tarkoittaa myös konttiselkäistä naista.
Jos etsit sanat Kotuksen toimittaman Suomen murteiden sanakirjan verkkoversiosta, voit tarkistaa kartalta myös niiden esiintyvyyden eri paikkakunnilla.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
Zacharias (Sakari) Topeliuksella on suuri tuotanto, etkä mainitse kysymyksessäsi, mistä kirjasta olet erityisesti kiinnostunut, joten seuraavana on esimerkkejä joistakin kirjoista tai lehdistä, joissa on käsitelty Topeliuksen teoksia. Välskärin kertomuksista löytyy tietoa esim. Kirsti Mäkinen: Ajattelen kynälläni: esseitä, kirjoituksia (1998), Matti Klinge: Idylli ja uhka: Topeliuksen aatteita ja politiikkaa (1998), Maija Lehtonen: "Synkkenevä menneisyys: Välskärin kertomuksista Tähtien turvatteihin" (Ruumiin kulttuuri 1997:4, s. 394-405), Yrjö Alanen: Kansamme tienviitoittajia (1944, s. 276-306) ja Gösta Attorps: Nuoruuden purret (1958, s.68-81). Linnaisten kartanon viheriää kamaria käsitellään Paula Arvaksen artikkelissa "Satusedän…
Nimi tulee vanhasta germaanisen kansanryhmän nimestä "bajuvaarit" (saksaksi Bajuwaren, latinaksi Baiovarii). Saksankielisessä Wikipedian artikkelissa on aiheesta enemmänkin. Nimen kirjoittaminen saksaksi y-kirjaimella (Bayern) on peräisin kuningas Ludwig I:n päätöksestä vuonna 1825. Sitä ennen käytettiin muotoa "Baiern".
Heikki Poroila
Kesäkuussa 1992 toistakymmentä lähinnä Etelä-Suomessa toimivaa pankkia ajautui ylipääsemättömiin vaikeuksiin. Valtion vakuusrahasto katsoi, että säästöpankkien joutuminen selvitystilaan olisi johtanut rahoitusmarkkinoiden vakavaan häiriöön. Katsottiin parhaaksi, että kyseiset pankit sekä 30 muuta säästöpankkia fuusioituivat Suomen Säästöpankiksi.
Lisätietoa löytyy Mitä Missä Milloin -kansalaisen vuosikirjasta 1994, sivuilta 326-329.
Myös Aamulehden arkistosta, joka on käytettävissä Tampereen kaupunginkirjastossa löytyy tästä aiheesta artikkeleita.
Helsingin yliopiston kirjaston Fennica-tietokanta on Suomen kansallisbibliografia, joka sisältää tiedot Suomessa painetuista tai valmistetuista kirjoista, lehdistä, CD-romeista ja elektronisista tallenteista
sekä ennakkotietoja lähiaikoina ilmestyvistä julkaisuista. Fennica-tietokantaa on mahdollisuus käyttää sekä kotipäätteiltä että kirjastojen työasemilta osoitteessa http://www.lib.hel.fi/hakemistot/Fennica/
Elävät Kirjat-kustantoman sivuilla http://www.elavatkirjat.fi/ voi selata cd-rom -tarjontaa. Ostotarkoituksessa kannattaa kääntyä Akateemisen tai Suomalaisen kirjakaupan puoleen, sillä he pystyvät parhaiten kertomaan kulloinkin tarjolla olevan aineistonsa tilanteen.
