Vantaan kaupungin kirjastoautomaatioyksikön tietojärjestelmäasiantuntija vastaa, että tulostusjärjestelmät ovat erilaisia eri Helmet-kaupungeissa, eivätkä ne ole osa kirjastojärjestelmää. Kirjastokorttiin ei olla näillä näkymin lisäämässä kyseistä toimintoa. Helmet-kirjasto on Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan yhteinen.
Voisiko kysymäsi olla Lilian Kallion Puumajakesä? Kirjan ensimmäinen painos ilmestyi 1977 Nuorten toivekirjasto -sarjassa. Kirjassa joukko lapsia innostuu rakentamaan majan puuhun luettuaan Tolkienin Tarun sormusten herrasta -kirjasta puissa asuvista haltioista. Korihissiä puuhun ei kuitenkaan ole.
Päätökset suomentamisesta tehdään kustantamoissa ja niinpä kannattaakin ottaa suoraan yhteyttä heihin.
Stravaganza-sarjan neljäs osa, City of Secrets, on ilmestynyt englanniksi vuonna 2008. Voit kysyä mahdollisesta suomennoksesta suoraan Tammelta http://www.tammi.fi/sivut/3.
Mustesydän-sarjan kolmas osa, Tintentod, on ilmestynyt 2007. Suomennoksen ilmestymisestä voi kysyä Otavalta http://otava.fi/otayhteytta/fi_FI/palaute/
Animorphs-sarjan suomentamisesta voit myös kysyä Tammelta.
Islantia käsittelevää kirjallisuutta löytyy kirjastosta runsaasti. Pelkästään suomenkielisiä kirjoja on 30 kpl, ja jos mukaan otetaan ruotsin ja englanninkieliset kirjat, on valikoimaa jo 71 kirjan verran. Maantieteen luokasta 43.4 löytyy mm. Anne Ragnhild Nässin Islantikirja, keittokirjojen luokasta 68.25 mm. pohjoismaista ruokakultuuria käsittelevä Matkultur i Norden. Pohjoismaiden historian luokassa 93.4 on esimerkiksi Njördur P. Njardvikin kirja Muinainen Islanti. Lisäksi kirjastoon on hankittu islantilaista kaunokirjallisuutta (esim. Einar Karasonin, Vigdis Grimsdottirin ja Hallgrimur Helgasonin romaaneja) ja kansanrunoutta. Musiikkiosastolle on vieläpä hankittu islantilaista musiikkia.
Helsingin kaupunginmuseo vastasi kysymykseen:
Kysymyksessä mainittu rakennushistoriaselvitys on varmasti paras kuvien lähde. Kannattaa katsoa selvityksen kuvalähteistä mistä ko. kuvat löytyvät alkuperäisinä, ehkäpä laatu tällöin paranee. Pohjolan yrityshistoriikit ovat varmasti myös lähde, jota kannattaa tarkastella sisäkuvien näkökulmasta. Alueen täydennysrakentaminen on käynnissä, tässä suunnitteluhankkeessa alueen alkuperäisen arkkitehtuurin arvojen huomioiminen on eräänä tavoitteena.
Yt. Mikko Lindqvist
Helsingin kaupunginmuseo
HelMet-kirjastoista löytyvät seuraavat teokset:
POHJOLA-YHTIÖT SATA VUOTTA / EINO LYYTINEN
LYYTINEN, EINO
Kirja Kirja | 1991
Saatavilla Pasila kirjavarasto 2 (372.09)
Pohjola-yhtiöiden taidetta / [toimituskunta…
Mahdatko tarkoittaa Larin Kyöstin runoa Ontrei Gavrilovitsh. Pitkän runon ensimmäinen säkeistö kuuluu:
Pois tieltä purlakat, - plitsh ja plitsh,
nyt Mantshun Ontrei Gavrilovitsh
taas ajaa telegass, sinkuu hiekka,
hän paras Karjalan parisniekka,
vaikk’ onkin kuningas kukkaron,
ain’ altis, mairea, suulas on.”
Parisniekka tosin tarkoittaa kauppiasta, ei karjalaista suojeluspyhimysten muistopäivää (praasniekkaa).
Runo on alkujaan ilmestynyt Larin Kyöstin kokoelmassa Kellastuneita lehtiä (1903). Se löytyy myös ainakin Larin Kyöstin Valittujen runojen osasta 1 ja V. Tarkiaisen kokoamasta antologiasta Karjalan laulu
Kirjastojen kokoelmissa ei ole Rai luolapoika –elokuvaa. Elokuva tai elokuvat ovat sarja japanilaisen Shootars Ishinomorin anime-elokuvia, joista ensimmäinen julkaistiin vuonna 1971. Ehkä kannattaisi pyytää Yleisradiota esittämään se uudelleen. Palautteen Ylelle voi jättää tämän linkin kautta:
http://www.yle.fi/palaute/
Kävin läpi Wikipedian artikkeleiden pohjalta kaikki Suomen nykyisten ja entisten kuntien vaakunat, samoin kaikki luovutettujen alueitten kuntien vaakunat ja varmuuden vuoksi Ruotsin kuntien vaakunat. Niistä tätä ei löytynyt, joskin muutamien Karjalan kuntien vaakunasta ei löytynyt kuvaa tai kuvailua (mm. Impilahti, Kanneljärvi, Käkisalmen maalaiskunta, Ruskeala, Sortavalan maalaiskunta ja Suursaari). Kuvan vaakunaa ei löydy myöskään Suomen Heraldisen Seuran ylläpitämästä vaakunarekisteristä, jossa on paljon yksityisiä ja sukuvaakunoita. Vaikuttaa siltä, että kyseessä on yksityinen vaakuna, jota ei syystä tai toisesta ole haluttu rekisteröidä. Tehostetu kuvahaku Googlesta ei tuonut mitään tulosta, mikä viittaa siihen, ettei kyseistä…
Kirjailija Maerja Jalosta löytyy tietoa ainakin seuraavista kirjoista:
- Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 3 / toim. Ismo Loivamaa
- Merja Jalo -bibliografia 1977-1998 / Simo Sjöblom
- Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän
Hyvä tietopaketti hänestä on Helsingin kaupunginkirjaston tekemällä Sanojen aika -sivustolla:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=296&lang=FI
Tietoa sota-ajalta voi löytyä sota-arkistosta http://www.sota-arkisto.fi/. Sota-arkistosssa on mm. asevelvollista laaditut kantakortit.
Sukututkimuksesta on hyödyllisiä linkkejä mm. Siirtolaisuusinstituutin sivuilla osoitteesta
http://www.migrationinstitute.fi/db/links/index.php .
Eino Leinon runon "Nocturne" on säveltänyt niin moni säveltäjä, että ennen kuin tähän kysymykseen voi vastata, pitää ensin tietää, kenen säveltäjän sävellystä etsitään. Laulujen nuotteja voi yrittää etsiä kirjastojen tietokannoista myös alkusanoilla, mistä erityisesti tässä tapauksessa voi olla apua, koska "Nocturne"-nimisiä kappaleita on satoja. Eino Leinon "Nocturne" alkaa: "Ruislinnun laulu korvissani". Jos säveltäjän nimeä ei tiedä, myös esittäjän nimen kautta sen voi saada selville, jos esittäjä on levyttänyt kappaleen. Esimerkiksi Yleisradion Fono-tietokannasta (http://www.fono.fi) voi tarkistaa, kuka on säveltänyt tietyn esittäjän esittämän kappaleen.
Todennäköisesti laulusta ei ole erityistä…
Kyllä pystyy. Jyväskylän pääkirjaston jokaisesta kerroksesta löytyy asiakkaiden käyttöön tarkoitettuja tietokoneita ja monitoimilaite, jolla voi kopioida, tulostaa ja skannata. Tulosteet ja kopiot maksavat 0,50 €/kpl. Myös lähikirjastoissa Jyväskylässä voi tulostaa. Tarkemmat kirjastokohtaiset tiedot löytyvät osoitteesta Keski-Finnan aloitussivu | Keski-Finna.
Esimerkiksi luteilla on vähittäinen muodonvaihdos, niiden toukkavaiheita kutsutaan nymfeiksi, koska eivät ole matomaisia, vaan muistuttavat muodoltaan aikuisia luteita. Nymfivaihe on niillä hyönteisillä, joilla on osittainen muodonvaihdos. (Kutsutaan myös vähittäiseksi tai vaillinaiseksi muodonvaihdokseksi.)
Hyönteisistä löytyy paljon hyödyllistä tietoa Ötökkätieto-sivustosta.
Oikeusrekisterikeskuksen ylläpitämän sakkorekisterin sisältämistä tiedoista säädellään laissa sakon täytäntöönpanosta 672/2002. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020672
Tämän lain 52 §:ssä lukee:
Tietojen poistaminen sakkorekisteristä
Sakkorekisterin sisältämät tiedot poistetaan viiden vuoden kuluttua siitä, kun niitä koskevan tässä laissa tarkoitetun seuraamuksen täytäntöönpano on päättynyt.
---
Tuo lain kohta on muutettu säädöksellä 348/2013 ja se on astunut voimaan 1.6.2013.
Lain 2 §:ssä kerrotaan seuraamuksen täytäntöönpanosta: ”Sakon ja omaisuuteen kohdistuvan menettämisseuraamuksen täytäntöönpanoon on ryhdyttävä, kun ratkaisu, jolla kyseinen seuraamus on määrätty, on tullut lainvoimaiseksi tai kun ratkaisu on pantavissa…
Kyseinen sitaatti Emily Brontën teoksesta Wuthering Heights löytyy suomennoksen toisen osan toisesta luvusta.
Teoksesta on useita suomennoksia. Tuorein, Juhani Lindholmin suomennos, on vuodelta 2001.
http://www.gutenberg.org/files/768/768.txt
https://finna.fi
Brontë, Emily: Humiseva harju (suom. Juhani Lindholm, Otava, 2008)
Etsimäsi Aulikki Oksasen lauluruno Järnefeltin Kehtolauluun sisältyy Oksasen kokoelmaan Kolmas sisar (Siltala,2011). Runo alkaa näin: "Tummuu yö. Vain tuuli vaeltaa. / Vie kauas maailma tie myrskyinen."
Saat runon sähköpostiisi.
http://yle.fi/uutiset/sibeliuksen_valse_triste_ja_jarnefeltin_kehtolaul…
Oksanen, Aulikki: Kolma sisar (Siltala, 2011)
Löydetyt henkilöllisyyspaperit kannattaa toimittaa poliisille. Erityisesti passit, vanhentuneetkin, voivat vääriin käsiin joutuessaan päätyä rikolliseen käyttöön.
Ks. poliisin sivut:
https://www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/subpages/neuvotloytotavarat?ope…
https://www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/subpages/neuvotloytotavarat?ope…
