Koska yhtä ainutta sivua kysymäänne asiaan ei löydy, olen koonnut suomenkielisen Wikipedian artikkelien kirjoittamista ja niiden laatua käsitteleviä ohjeita ja käytäntöjä listaksi.
Ohjeistus aivan perustason artikkelien kirjoittamiseen löytyy Wikipedian omista ohjeista osoitteessa http://fi.wikipedia.org/wiki/Ohje:Ensimm%C3%A4inen_artikkeli .
Wikipedian omien käytäntöjen mukaisesti laadukkaan artikkelin tulisi noudattaa tiettyjä ohjeistuksia. Tärkeimpiä niistä ovat lähteiden luotettavuus, neutraali näkökulma aiheeseen sekä uuden tutkimuksen välttäminen. Näistä käytännöistä voi lukea lisää seuraavista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Tarkistettavuus
http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Neutraali_n%C3%A4k%C3%B6kulma
http://fi.…
Kielitoimiston sanakirjan mukaan verbi on etiketöidä https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/etiket%C3%B6id%C3%A4
Uudelleenetiketöidä-verbiä ei löydy sieltä.
"Tuote etiketöidään uudelleen" voisi olla sopiva lause.
Kysymyksessä muisteltu Mannerkorpi-katkelma on kokoelmaan Kylväjä lähti kylvämään sisältyvän runon "Että he kaikki yhtä olisivat" (lainausmerkit kuuluvat nimeen): ensimmäisestä säkeistöstä: "--- / Sillä jos ihminen epätoivonkaupungissaan / toisen ihmisen tapaa, / joka samaa kieltä puhuu kuin hän, / ihmisen, / jonka 'niin niin' on sama kuin hänen, / 'ei ei' sama kuin hänen, / ja mikä niistä on yli, / sekin samaa kuin hänen, -- " (s. 50).
Wolfgang ja Heike Hohlbeinin kirjoissa Pimeyden lapset 1 ja 2 (WSOY 1994) on tuollainen juoni.
Risingshadow -sivustolla kirjasarjaa kuvataan näin:
"Ollessaan luokkaretkellä tuomiokirkon katakombeissa Michael törmää siellä kirjailija Henry Wolfiin. Yhdessä he lähtevät tutkimaan kiellettyä aluetta, vanhaa ruttokuoppaa. Mutta suojakaide on hauras, se pettää, ja kaksikko putoaa sokkeloiseen labyrinttiin, joka on täynnä outoja paholaispatsaita, vielä oudompia otuksia, suljettuja ovia ja salaperäisiä taikamerkkejä. Maan alta he löytävät ihmeellisen kaupungin, jonka asukkaat vähä vähältä paljastavat kaupungin monipuolisen syntytarinan."
Todennäköisesti Suomen sodan viimeinen veteraani oli vuonna 1876 kuollut Karl Gustav Polviander, joka tarinan mukaan oli osallisena myös Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden syntyyn.
http://www.ylojarvi.fi/palvelut/harrastukset_ja_vapaa-aika/kulttuuripal…
http://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.com/2008/12/sotaveteraanilistaus…
Punaisen käyttö hälytysvärinä ja merkkivalona on maailmanlaajuinen ilmiö. Yksi syy on se, että punainen on aistifysiologisesti erottuva väri. Näköaistimme erottaa hyvin punaiset vihreästä ja keskimäärin neutraalista ympäristöstä. Punainen on myös aallonpituudeltaan näkyvän valon pisin väri, joten se kantaa häiriöittä muita värejä pitemmän matkan haastavissakin olosuhteissa. Toisaalta se assosioituu vahvasti vereen ja vammautumiseen, mikä tekee siitä mitä suurimmassa määrin käyttökelpoisen pysähtymiskiellon antamiseen. Vihreä puolestaan tarjoaa punaiselle oivallisen vastakohdan jo siksi, että se edustaa näkyvän valon spektrissä toista ääripäätä. Symbolisesti vihreä taas liittyy nimenomaan elämän säilyttämiseen ja pelastamiseen, joten on…
Elokuvissa vilahtavat ylimääräiset pallot tai ristit olivat entisaikoina elokuvateatterien koneenkäyttäjiä varten filmeihin tehtyjä "varoitusmerkkejä", jotka ilmaisivat, että filmikela on loppumassa ja että on aika käynnistää seuraava kela. Yhdelle filmikelalle mahtui 35 millimetrin filmiä noin 10 minuutin ajaksi (mykkäelokuvaa noin 15 minuutiksi), joten pitkien elokuvien keskeytymätöntä esitystä varten elokuvateattereissa oli kaksi projektoria, ja koneenkäyttäjän tehtävänä oli huolehtia mahdollisimman saumattomasta siirtymästä projektorilta toiselle. Meneillään olevan kelan lopun lähestymisen osoittamiseksi kehitettiin vuosien mittaan useita erilaisia menetelmiä, joista filmiin itseensä tehdyt merkinnät olivat yleisin tapa viestiä…
Alla olevissa kirjoissa käsitellään mm. vartalon ja kauneuskäsitysten kulttuurihistoriaa. Suurin osa kirjoista on pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Tiedot sijainneista löydät Helmet-haun kautta: http://www.helmet.fi/fi-FI
Jos kirjaa ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, tieto sijainnista näkyy nimen lopussa. Voit kaukolainata kirjan muualta Suomesta oman lähikirjastosi kautta tai Helsingin kaupunginkirjaston kaukolainalomakkeella:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
- Silmän ilot : kauneuden kulttuurihistoriaa uuden ajan alussa / Anu Korhonen (2005)
- Bella donna : kaunis nainen kautta aikojen / Kaari Utrio (2001)
- Venus : naiskauneuden tarina / Kaari Utrio (1985)
- Beauty and the male body in Byzantium :…
Kyseessä on maa, joka on kuivatettu tai pysyy kuivana patoamalla tai sulkujen avulla, hollannin kielisiä vivahteita löytyy Nederlandse encyclopedie:stä https://www.encyclo.nl/begrip/polder
Hollanti-englanti -sanakirjasta löytyi käännös englanniksi ja se on polder. Oxford Cambridge Dictionary:stä sana löytyy myös, https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/polder.
Käsitteelle ei taida suomen kielessä olla yhtä vastaavaa käsitettä. Sanakirjoista esim. Kielitoimiston sanakirja, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kuivatus ja mm. AFO - Luonnonvara- ja ympäristöontologia http://finto.fi/afo/fi/, löytyy sana kuivatus, jota on käytetty luonnon suojeluun ja maanviljelykseen liittyvissä teksteissä, joita…
Laulu on ”Rastas syysiltana” (säveltäjä ja sanoittaja: Gunnar Wennerberg, sanat mukaillen suomentanut A. Tervasmäki).
Laulun nuotit ja sanat löytyvät laulukirjasta "Musiikkia oppimaan : laulavan ja soittavan nuorison oppikirja" (Jorma Pukkila, Matti Rautio). Nuotti on saatavilla Jyväskylän kaupunginkirjaston musiikkiosastolta (varasto, nuotit). Nuottia voi lainata. Omaan kirjastoon sen voi saada tekemällä seutuvarauksen. Varauksen voi tehdä myös KeskiKirjaston verkkokirjastossa www.keskikirjastot.fi
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimitoimiston Vanajan paikannimikokoelmasta löytyy vuonna 1925 kirjattuna seuraava tieto: Pajamäki (Vanaja, Idänpää) tila, erotettu Heikkilästä (1900-luvulla syntynyt nimi). Heikkilä oli yksi Idänpään ja viereisen Tyllilän kylien vanhoista kantatiloista. 1900-luvun alussa Idänpäässä oli neljä maakirjataloa, Äijälä, Heikkilä, Anttila ja Honkala. Vaikka talot siirrettiin myöhemmin kauemmas kaupungistuvalta alueelta, niiden nimet ovat edelleen edustettuina alueen katunimistössä.
Varsinaisesta pajasta, jonka voisi olettaa olevan tilankin nimen taustalla, en löytänyt tietoa, mutta Idänpäässä nykyisten Papinniityntien, Anttilankadun ja Viipurintien rajaamalla alueella asui 1900-luvun alkupuolella …
Kirjaston ruokakirjoista vain ani harvasta löytyy porkkanakakun resepti. Kotiruoka-kirjassa vuodelta 1976 ohjetta ei ole. Vuoden 2000 painoksesta ohje löytyy, ja siinä sulatejuusto ja tuorejuusto ovat vaihtoehtoisia ainesosia. Vuonna 2011 ilmestyneessä Kotileipuri-kirjassa kehotetaan käyttämään kuorrutteessa Philadelphia-tuorejuustoa. Satakunta vuotta sitten ilmestyneissä lehdissä on julkaistu porkkanakakun ohjeita, mutta niissä ei ole ollut minkäänlaista kuorrutusta.Sana "porkkanakakku" esiintyy suomalaisissa sanomalehdissä silloin tällöin 1900-luvulla, mutta sanan esiintyminen lähtee nousuun 1970-luvun lopulla ja varsinainen huippu saavutetaan 2010-luvulla. Ruotsalaisista lehdistä saadaan samansuuntainen tulos sanalla "morotskaka".…
Kysymykseen ei ole aivan yksiselitteistä vastausta. Tässä vastaus Suomen vesiputokset -sivustolta:
Kysymyksen vastaus riippuu siitä, millaista vesiputousta haetaan.
Tietojeni mukaan Suomen korkein vesiputousten sarja on tällä hetkellä Enontekiöllä sijaitseva Kitsiputous, jonka kokonaiskorkeus liikkuu 100 metrin kieppeillä. Jos taas haetaan korkeinta yksittäistä vesiputousta, on Maaningan Korkeakoski (36 m) virallisesti korkein – joskaan pudotus ei ole vapaa.
Toisaalta karttojen korkeuskäyrien perusteella myös mm. Auttinojan putous Posiolla ja Kevolinkka Utsjoella ovat korkeudeltaan vähintään samaa luokkaa tai korkeampia kuin Korkeakoski. Kummassakaan näistä pudotus ei niin ikään ole vapaa.…
Olet merkinnyt kotikunnaksesi Helsingin, jossa tällainen mahdollisuus on ainakin keskustakirjasto Oodissa mediatyöasemilla, joihin tarvitset myös erikseen lainattavan ulkoisen levyaseman (ota siis kirjastokortti mukaan). Myös pääkirjasto Pasilan äänitysstudio työasemineen soveltuu levylle "polttamiseen". Mediatyöasemia ja studiotilan voit varata Varaamo-palvelusta, linkit alla:Pasilan kirjaston äänitysstudioOodin mediatyöasemat hakutuloksena
Per Myrbergin "Nu ska hela rasket rivas" tunnetaan Ruotsissa nimellä "Trettifyran". Kyseessäoleva laulu on amerikkalaista alkuperää ja lähtöisin Stuart Hamblen'in kynästä. Hänen säveltämänsä ja sanoittamansa "This ole house" Rosemary Clooneyn esittämänä sai vuonna 1955 "Song of the year" maininnan. Näyttää siltä, että laulusta tehtyjen suomennosten lähtökohta on alkuperäisteksti, eikä ruotsalainen käännös. Sauvo Puhtilan eli Saukin sanoitus tähän kappaleeseen esiintyy kuitenkin kahdella nimellä: "Torppavanhus" ja "Seiska". Edellisen on levyttänyt Kipparikvartetti, ja se löytyy CD-kokoelmalta "Muistoissamme". Jälkimmäinen eli "Seiska" löytyy Moog Konttisen CD:ltä "Rock'n'roll vuonna 0". Jotta Saukin sanoitusten "Torppavanhus" ja "Seiska"…
Joitakin vinkkejä voit saada nettisivuilta romanien kirjoittamista kirjoista
http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/mustalai.htm
sekä saamelaisesta kirjallisuudesta http://www.rovaniemi.fi/lastenpohjoinenkirjasto/
http://www.rovaniemi.fi/lapinkirjailijat/
Lähden siitä olettamuksesta, että kyse on suomalaisista lähteistä. Kyselin asiasta Harrastuksena sukututkimus -ryhmästä Facebookissa, ja sukututkimuksen harrastajat ja ammattilaiset arvelivat vahvasti, että kyse on väärin tulkitusta tekstistä - onhan vanhojen käsialojen lukeminen välillä todella hankalaa. Todennäköisimmin kyseessä voisi olla "vattusot", "wattusot" tai "vattensot" eli vesipöhö. Tai "utsot" joka on tarkoittanut ripulia. Tai kenties "tvinsot", nk. hivutustauti, jolla on yleensä tarkoitettu keuhkotautia. Mitään tämän varmempaa on hankalaa sanoa, kun käsillä ei ole alkuperäistä lähdettä. "Votnot"-käsitettä ei ole ollut pappien käyttämässä kuolinsyiden luettelossa. Termien lopusta löytyvä "sot" on vanhahtavaa ruotsia ja…
Runo löytyy Jarkko Laineen romaanista Niin kulki Kolumbus. Säkeet ovat tarinassa pätkittäin, ja on hieman vaikea erottaa, mikä on itse runoa, mikä kerrontaa.
Säkeet löytyvät romaanin vuoden 1969 painoksesta (Otava) sivuilta 163-165.
Kyseessä on 13. Kenttäsairaala, jonka sotapäiväkirja on onneksi säilynyt, ja löytyy Kansallisarkiston digitoimana Astia-verkkopalvelusta.Jos oikein käsialoja tulkitsen, 13. KS aloitti toimintansa YH:n aikana Kontuvaarassa, siirtyi sieltä marraskuussa 1939 Pitkärantaan ja joulukuun alussa Impilahdelle, sieltä myöhemmin joulukuussa Suistamon Leppäsyrjään, tammikuussa Suursarkaan ja helmikuussa Hämekoskelle jonne sairaala jäi talvisodan loppuun asti.
