Handken runoja ei ole suomennettu. Kyseinen runo/laulu on tehty nimenomaan tätä elokuvaa varten. Luultavasti elokuvan suomennoksessa on teksi laulusta suomeksi, mutta valitettavasti Helmet-kirjastoissa ei ole enää olemassa elokuvan video-versiota. Myöskään maakuntakirjastojen tietokannoista ei löytynyt elokuvaa. Voit vielä katsoa Frank-monihausta http://monihaku.kirjastot.fi/. Valitsemalla sieltä useita kirjastoja kerrallaan,näet, onko elokuvaa jossain päin Suomea lainattavissa. Jos elokuva löytyy, voit tehdä siitä kaukolainapyynnön: http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Valssin "Ta mej till havet" säveltäjä ja sanoittaja on Peter Lundblad. Alkuperäisen esittäjän selvittäminen olikin sitten mutkikkaampaa, mutta veikkaisin että se on säveltäjä itse. Yleisradion Fono-tietokannasta löytyi monta äänitettä jossa esittäjänä oli Lundblad, yksi jossa esittäjä oli Lars Berghagen sekä useampia instrumentaaliversioita.
Artisti-sana on vakiintunut merkitsemään nimenomaan viihdetaiteilijaa tai esittävää taiteilijaa. Sana on päässyt myös jo Kielitoimiston sanakirjaan.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
https://fi.wiktionary.org/wiki/artisti
Tee asiasanahaku pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta Plussaan (www.libplussa,fi). Yhdistä hakusanaan vanhukset seuraavia sanoja: toimintakyky, toimintaterapia, elämänlaatu, hoito, avohoito. Voit käyttää myös hakusanaa vanhustyö. Näillä saat esille muutamia viitteitä kirjoihin, jotka voisivat olla kiinnostavia. Täysistä tiedoista voit tarkistaa, mitä kirjat pitävät sisällään, ja saatavuustiedoista, missä kirjastoissa kirja on saatavilla.
Tieteellisten kirjastojen kokoelmista ei löytynyt lisäksi mitään, mutta seuraavia artikkeleita voisit kysellä esim. Helsingin pääkirjastosta: Jacobson, Harriet: Toimintaa iäkkäälle (Toimintaterapeutti 1998, nro 5, sivu 3-6); Raitanen, Anitta: Viriketoiminta laitospotilaiden hoidossa (…
Parkanon kaupunginkirjaston sivuilla osoitteessa http://www.parkano.fi/palvelut/kirjasto/palvelut/laitteet.html kerrotaan, että kirjastossa on käytettävissä langaton verkko. Tarkempia tietoja ei anneta, mutta tuolta löytyy pulinennumero, josta voi tarvittaessa kysyä tarkempia tietoja.
Esittely kirjasta Viimeinen keikka löytyy netistä esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Web Origosta eli aineistorekisteristä.
Mieleisesi tekstiotteen saat lainaamalla kirjan kirjastosta.
Aleksi artikkeliviitetietokannasta löytyy artikkeleita, joissa käsitellään aihetta sananvapaus ja kirjastot.
Baer, Titta: Oliko Orwell optimisti? : kansalaisoikeudet tietoyhteiskunnassa ja kirjastossa.Kirjastolehti 2005;6; 10-11.
Haasio, Ari: Sensuurin kourissa. Kirjastolehti 2000; 7; 6-7. Elektronisena aineistona löytyy Haavisto, Tuula: Sananvapaus asuu myös kirjastossa http://www.lib.helsinki.fi/tietolinja/0198/vierask.html
Tämä mahdollisuus riippuu television ominaisuuksista. Android-televisioissa on oma nettiselain, jolla voi koettaa käyttää Kirjastokinoa. Valitettavasti televisioiden selaimet ovat yleensä käytettävyydeltään aika huonoja ja kaukosäätimellä on hankala korvata näppäimistöä.
Parempi vaihtoehto on Chromecast, jollainen voi olla sisäänrakennettuna televisioon tai sen voi hankkia myös erillisenä lisälaitteena. Kun televisiossa on Chromecast, niin tabletin näytön voi toistaa television kautta. Tähän tarvitaan Google Home –sovellus, jonka voi ladata Google Play –kaupasta. Tällä sovelluksella tabletin näytön voi peilata televisioon eli kun Kirjastokino pyörii tabletilla, niin se näkyy myös television ruudulla.
Kolmas vaihtoehto…
Vastasin sinulle silloin aikaisemmin kysymykseesi näin "Kirjastot.fi -sivustolta löytyy tiedonhaun perusteita esim. http://www.kirjastot.fi/lapsille/kirjastot Täältä löytyy kursseja ja opastusta tiedonhakuun sekä useita linkkejä, esim. Tiedon jäljillä (Hyvinkään kaupunginkirjasto). Näissä esitellään tiedonhakua kirjastosta mutta myös verkkotiedonhakua. http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tiedonhaku/ Tästä osoitteesta löytyy verkkotiedonhaun perusteita ja tietoa ylipäätään verkkotiedonhausta." Linkkejä on aika monta, joten minun on näin vaikea vastata, mistä kohtaa olet löytänyt sopivia kysymyksiä. Toivottavasti löydät ne uudelleen!
Talouslehti Forbesin mukaan maailman rikkain ihminen on Carlos Slim Helu.
Lähteet:
http://www.forbes.com/profile/carlos-slim-helu/
http://www.forbes.com/billionaires/
R.L. Stine on syntynyt vuonna 1943. Vuonna 1986 hän kirjoitti ensimmäisen kauhukirjansa.
Lisää tietoa mm. kirjassa KOSKI, Mervi: Ulkomaisia kertojia 1. 2001. Myös WSOY:n sivuilta saa perustietoa kirjailijasta: http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=2&id=333&lastname=Stine….
Canto religioso löytyy partituurista
Tekijä: Melartin, Erkki, (säv.)
Nimeke: Kuusi helppoa kappaletta Op. 121/1-6, Violoncello & Piano - Violine & Piano - Trio
ISSN: M-042-08824-1
Tämän nuottijulkaisun luettelointitiedoissa kerrotaan:
Kokoelma on sävelletty sellolle ja viululle, mutta Melartin sovitti kappaleet myöhemmin myös viululle ja pianolle sekä pianotriolle. Tässä julkaisussa on partituuri sellolle ja pianolle sekä erilliset viulun ja sellon äänet, joten kappaleet voi esittää kaikilla Melartinin tarkoittamilla kokoonpanoilla.
Partituuri näyttää tällä hetkellä olevan saatavissa Helsingin pääkirjastosta (luokka 786.33, puh. 31085701) ja Vantaalta Tikkurilan kirjastosta (luokka 78.73, puh. 83923583). Aivan ajantasaiset…
Ainoa suomenkielinen käännös kyseisestä kappaleesta löytyi Internetistä. Kiss FM -radioaseman Aamutiimi on pari vuotta sitten tehnyt tutuista hittikappaleista suomenkielisiä pilaversioita. Shakiran Whenever Wherever on nimeltään Kopio (Shakira Remix). Samannimisen kappaleen sanoitus löytyy osoitteesta
http://www.sunpoint.net/~swat89/aapila.htm
Varmaa ei kuitenkaan ole, onko se juuri kyseinen Kiss FM:n kappale.
Nähtävästi kyseistä Shakiran sävelmää ei ole tehty "virallisesti" ollenkaan suomeksi, koska siitä ei löytynyt tietoa Yleisradion Fono -tietokannasta, Suomen kansallisdiskografia Violasta eikä Internetistä muuta kuin yllämainittu.
Etsin Google-hakukoneella http://www.google.com internetistä tietoa aiheesta ja löysin seuraavanlaisen linkin, jossa kerrotaan (tosin lyhyesti) mm. kipsipatinoinnista: http://www.yle.fi/teema/teemagalleria/vallgren/ateljee_artikkeli.php?id… .
Kirja- ja artikkeliviitteitä en suoraan aiheesta löytänyt.
Ohessa nimeketiedot parista kirjasta, jotka käsittelevät Helsingin historiaa ja II maailmansodan aikaisia ilmapommituksia. Saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussasta (www.libplussa.fi). Voit myös itse tehdä haun Plussaan käyttämällä hakulausekkeena esimerkiksi "helsinki ja historia".
HELSINKI JA HISTORIA
Klinge, Matti
Helsinki, Itämeren tytär--lyhyt historia / Matti Klinge, Laura Kolbe
Otava, Helsingissä, 1999, 158 s., kuv., kartt., 19 cm, nid.
951-1-16008-7
Mäkelä, Jukka L.
Helsinki liekeissä / Jukka L. Mäkelä
WSOY, Porvoo, 1994, 2. p., 234, [1] s., kuv., 21 cm, sid.
951-0-19360-7
Nämä viitteet sain tulokseksi Kokkolan kirjaston aineistotietokannasta käyttämällä asiasanoja tietotekniikka, aikakauslehdet ja historia.
Coleman, Michael: Karmea totuus tietokoneista. Helsinki : Tammi, 2000 ; Jyväskylä : Gummerus. ISBN 951-31-1499-6
Huuhtanen, Heidi: Tietoyhteiskuntaa rakentamassa. Helsinki : Tieke tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus, 2001 ; [Jyväskylä] : Gummerus. ISBN 952-9714-20-3
Informaatioyhteiskunnan historia. Tampere : Vastapaino, 2003 ; Jyväskylä : Gummerus. ISBN 951-768-105-4
Keskitalo, Päivi : Lehtiviidakossa : aikakauslehtien lukeminen kirjastossa. Turku : Cultura, 1990 ; Helsinki : Pikaoffset. ISBN 952-9501-01-3
Kivikuru, Ullamaija: Vieraita lehtiä : aikakauslehti ajan ja paikan risteyksessä. Helsinki :…
Suomen kuningashankkeesta löytyy paljonkin kirjatietoa, mutta missään ei mainita, minkä hallitsijanimen kuninkaaksi valittu Hessenin prinssi Karl Friedrich olisi Suomen kuninkaana saanut. Anders Huldén on kirjoittanut kirjan nimeltä Kuningasseikkailu Suomessa 1918 (Kirjayhtymä 1988), mutta pikaselailulla ei siitäkään löytynyt mainintaa hallitsijanimestä.
Evreka-haku Internetissä löytää sivun nimeltä Suomen kuningasseikkailu (http://koulut.kirkkonummi.fi/seppa/suomi80/suomi809.htm), jonka mukaan "kuninkaan arvoniminä tulisivat olemaan Kaarle I, Suomen ja Karjalan kuningas, Ahvenanmaan herttua, Lapinmaan suuriruhtinas, Kalevan ja Pohjolan isäntä". Tämä sivu on kirkkonummen Sepän koulun oppilaiden Sami Mikolan ja Matti Mäen Internetissä…
