Hei!
Kuopiossa ilmestyneet sanomalehdet kesäkuussa 1941:
Pohjois-Savo
Savo
Savon Sanomat
Savon työmies/Savon kansa
Lähde:
Piironen, Kaija: Sanan valtaa Kallaveden kaupungissa II: Kuopion sanomalehdistön historia 1918–1979. Kuopio: Savon Sanomain Kirjapaino Oy, 1982. ISBN 951-657-103-4.
Yllämainituista lehdistä löytyy tuolta ajalta mikrofilmitallenteet Kuopion kaupunginkirjastosta. Kaupunginkirjasto kaukolainaa mikrofilmejä kotimaisiin kirjastoihin, joissa asiakkaan on mahdollista käydä niitä lukemassa. Asiakkaan täytyy tehdä kaukolainapyyntö omasta kirjastostaan.
Verkkoon ei ole digitoitu mainittuja lehtiä vielä. Savon ja Savon Sanomien vuosikerrat löytyvät digitoituina Kansallisarkistosta niiden…
Suomen sodan etenemistä ja joukkojen sijaintia kuvataan aika tarkasti vanhemmissa tutkimuksissa, erityisesti Danielson, Suomen sota ja Suomen sotilaat vuosina 1808-1809. Helsingissä 1896. Teoksessa mainitaan, että joukko-osastoja Ruotsissa sijaitsi mm. Hernösandissa ja Uumajassa. Tietoa sodasta yleisemmin löytyy myös teoksista Gripenberg, G.A., Suomen sota 1808-1809. Otava 1908 ja Persson, Anders, Suomen sodan unohdetut sankarit, Otava 1988.
Suomen Sota-arkiston sivuilla annetaan tietoa henkilöhistorian lähteiden tutkimuksesta, http://www.sota-arkisto.fi/inet/henkilohistoria.htm#ruotsinvalta . Siellä kerrotaan, että lähteitä ennen vuotta 1812 voi tiedustella Suomen kansallisarkistosta, http://www.narc.fi/Arkistolaitos/kansallisarkisto/ .
Tiedot kirkollisveron ja sairausvakuutusmaksun sairaanhoitomaksun maksuperusteista löytyvät esim. vero.fi- ja veronmaksajat.fi-sivustoilta:
https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/uutishuone/esitys_ja_opetusm…
https://www.veronmaksajat.fi/Palkka-ja-elake/Sairausvakuutusmaksut/sair…;
Ruotsinkielisiä muistolauseita löytyy esim. seuraavasta kirjasta
En hälsning i glädje och sorg (toim. Carita Björkstrand) 1995
Internetistä löytyy myös ruotsinkielisten aforismien sivusto osoitteesta http://www.aforism.nu/ - sieltä voit hakea aforismeja aiheen mukaan.
tade eli lanta on kansankielessä syntynyt termi. Nykysuomen sanakirja ei sen tarkempaa selitystä sanan synnylle anna. Vastaavasti Tadikko on talikko, millä luodaan lantaa.
Suomen sanojen alkuperä osa 3 kertoo samaa, eli lehmän lannasta käytetty termi, mikä on vaihdellut hieman murteittain esimerkiksi tale, tae tai taahe.
katsottu: Nykysuomen sanakirja 3 (1978) sekä Suomen sanojen alkuperä 3 etymologinen sanakirja (2000).
Varsinaisia espanjan kielen oppikirjoja, jotka sopivat lapsille ja nuorille, voit hakea HelMet-verkkokirjastosta näin:
Valitse etusivulta (www.helmet.fi) kohta "Hakusana(t)". Kirjoita hakukenttään "espanjan kieli" (lainausmerkeissä) ja valitse hakukentän oikealla puolella olevasta pudotusvalikosta Lasten aineisto. Napsauta painiketta "Hae". Tässä myös suora linkki tämän haun tulokseen:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=%22espanjan+kieli%22&searchsco…
Tietysti voit käyttää muitakin lasten ja nuorten kirjoja kielen opiskeluun, varsinkin jos hallitset kieltä jo jonkin verran. Kaikki espanjankieliset lasten ja nuorten kirjat saat esille näin:
Valitse kohta "Hakusana(t)", merkitse hakukenttään yksi asteriski (*), valitse…
Helsingissä kaikissa Helmet-kirjastoissa on mahdollista tulostaa. Kirjastoissa, joissa on itsepalvelutulostus, saat viisi sivua ilmaiseksi aina kolmen kuukauden jaksolla. Ylimeneviltä sivuilta veloitetaan 40 senttiä sivulta. Lista kirjastoista, joissa on itsepalvelutulostus löytyy pudotusvalikosta Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot ja palvelut.
Vantaalla voit tulostaa kaikissa muissa toimipisteissä paitsi Pähkinärinteen tai Hiekkaharjun kirjastoissa. Vantaan kirjastoissa saa 20 tulostetta ilmaiseksi. Lopuista sivuista veloitetaan 40 senttiä sivulta.
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_maksut(37588)
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI
Kysymykseesi on erittäin vaikea vastata! Muumi -kirjoista on vuosikymmenten kuluessa otettu valtavat määrät uusia painoksia ja Muumi -buumeja on ollut tasaisin väliajoin. Emme muista, että missään lähteessä olisi nostettu mitään tiettyä teosta ylitse muiden. Ilmeisesti et itsekään ole löytänyt lukemistasi lähteistä vastausta tähän hankalaan kysymykseen.
Marja Ikäläinen
Lahden kaupunginkirjasto
Lasten- ja nuortenosasto
hei,
Erilaisia pukuhistorian teoksia sekä tietoa kampausten historiasta löydät Helsingin yleisistä kirjastoista luokasta 919.9. Hyviä teoksia ovat esimerkiksi John Peacockin Länsimainen puku kautta aikojen Otava 1991 tai Wolfgang Bruhnin Pukuhistorian kuvasto, 1981.
Tässä lisäksi pari teosta, jotka löytyivät plussasta http://www.libplussa.fi/
asiasanoilla "pukeutuminen" ja "1600-luku"
Waugh, Norah; The cut of women's clothes -1600-1930, Theatre Arts Books, New York, [n. 1998?]
Hart, Avril; Historical fashion in detail - the 17th and 18th centuries. V&A Publications, London, 1998.
lisäksi muusta muodista:
Utrio, Kaari; Bella donna - kaunis nainen kautta aikojen. Helsinki 2001
Skolnikov, S. P; Historialliset päähineet, kampaukset ja…
Kielitoimiston sanakirjan määritelmä koiranilmasta MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0
koiranilma hyvin huono, sateinen, myrskyinen, pyryinen tms. sää. Tuonne koiranilmaan ei tee mieli lähteä.
Valitettavasti sanan etymologiaa ei löydy suomalaisisista etymologisista sanakirjoista. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen etymologien mukaan sana vaikuttaa kansainväliseltä käännöslainalta.
1800-1900 -lukujen vaihteessa Suomalaisuuden Liitto rekisteröi suojattuja nimiä ylläpitämäänsä sukunimiluetteloon maksua vastaan.
Lisäksi suojatulla sukunimellä tarkoitetaan nimilain 12.1$ mukaan nimeä, jonka yleiseti tiedetään vakiintuneen kotimaisen tai vierasmaalaisen suvun nimeksi.
Suojatuista sukunimistä löytyy tietoa teoksesta Sukunimiopas - Suojatut sukunimet. Suomalaisuuden liitto 1994 (kirjan saatavuuden voi tarkistaa Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 ), tietoa löytyy myös osoitteesta http://www.genealogia.fi/st/2000-2-11.htm
Nimilaissa on määritelty, mitä nimiä ei voida ottaa uudeksi sukunimeksi (4.luvun 12. pykälä). Laki löytyy osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/…
Lämminverisiä ovat kaikki täysi- ja puoliveriset hevoset. Täysiverisiä ovat arabialaiset täysiveriset, englantilaiset täysiveriset ja niiden risteytys eli angloarabialainen täysiverinen. Näiden rotujen kantakirjat ovat suljettuja, eli rodut on yritetty pitää mahdollisimman puhtaina. Puoliveriset ovat täysi- ja kylmäveristen hevosten risteytyksiä. Suomalaiset lämminveriset ovat Suomen Hippoksen ylläpitämään FWB-kantakirjaan (Finnish Warmblood) kirjattuja puoliverihevosia.
Kylmäverisiin lasketaan kaikki raskasrakenteiset hevosrodut, ei kuitenkaan ponirotuja. Suurin osa kylmäverisistä on työhevosrotuja.
Lähteet:
Lauri Jalkanen, Suomalaisen lämminveriratsun matka huipulle : toistasataa vuotta jalostusta ja ratsastusurheilua
Tonja Mylläri…
Maisteri on ylemmän korkeakoulututkinnon nimi Suomen yliopistoissa. Se on siis oppiarvo eikä arvonimi. Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta löytyy tietoa tutkinnoista ja niiden nimistä, samoin kuin linkki luetteloon, jossa luetellaan tutkintojen nimet:
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/yliopistokoulutus/opiskelu_ja_tutkinn…
Valtion säädöstietopankki Finlexin kautta löytyy Tasavallan presidentin asetus arvonimistä. Siinä on mm. lueteltu arvonimet ryhmittäin:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000381
Kielenkäyttöämme ohjaamaan pyrkivä uusin arvovaltainen ohjenuora
Kielitoimiston sanakirja. - Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006
määrittelee paljasjalkaisen 'syntyperäiseksi'.
Yhtä suvaitsevainen on myös slangisanakirja
Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja / laatineet Heikki Paunonen ja Marjatta Paunonen. - 5. p. - WSOY, 2005.
Aikanaan Helsingissä on käytetty samassa merkityksessä sanaa 'paljasklabbinen'.
Helsingin Yliopiston Almanakkatoimiston sivuilta löytyvät kalenterit, joissa on Suomen auringonnousu- ja laskuajat, sivut linkissä https://almanakka.helsinki.fi/fi/arkisto.html
Makupalat-hakemiston Ajanlaskulinkeistä löytyy lisää kalentereita, osoite https://www.makupalat.fi/fi/k/1043%2B6560/hae?category=114398&sort=titl…
Ylioppilasmerkonomi/yo-merkonomi ei ole virallinen tutkintonimike.
Liiketalouden perustutkintonimike on merkonomi.
Joissakin oppilaitoksissa on mahdollista suorittaa liiketalouden perustutkinto lukiopohjaiselta linjalta, jolloin koulutus on kestoltaan lyhyempi kuin peruskoulupohjalta. Tällaiselta opiskelulinjalta valmistuneita on kutsuttu epävirallisesti yo-merkonomeiksi.
Lähteet
Ammatilliset tutkintonimikkeet
https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/ammatilliset-perustutkinnot
Alkoholin ostamiseen ja nauttimiseen liittyvistä ikärajoista 18 vuotta on kansainvälisesti tavallisin. Monissa maissa 18 vuotta on myös täysi-ikäisyyden raja. Kuitenkin esim. Yhdysvalloissa alkoholin ostamisen ikäraja on 21 vuotta, ja Ruotsissa yli 3,5 prosenttista alkoholia myymälästä ostavan tulee olla vähintään 20-vuotias.
Nuorten vielä kehitysvaiheessa olevat aivot ovat eritysen herkkiä alkoholin haittavaikutuksille. Yhteiskunnan tehtäväksi on katsottu suojella lapsia ja nuoria näiltä haitoilta.
http://www.potilaanlaakarilehti.fi/kommentit/alkoholi-ja-nuoret-aivot/
https://yle.fi/uutiset/3-9338039
https://www.hel.fi/itsehoito/fi/tietoa-eri-aiheista/paihteet-ja-riippuv…
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27865039
https://en.…
Jos kyseessä on Suomen lippu eli lippu joka täyttää Suomen lipun mittasuhteista ja väreistä annetut määräykset tulee noudattaa lakia Suomen lipusta ja asetusta liputuksesta Suomen lipulla. Laissa on määräykset mm. liputusajoista.
Yksityisillä kansalaisilla on vapaus liputtaa muulloinkin kuin virallisina tai vakiintuneina liputuspäivinä. Liputtamalla voidaan osoittaa niin juhlamieltä, kunnioitusta kuin suruakin. Liputtamiseen Suomen lipulla tulee siis löytyä jokin syy. Esimerkiksi perhejuhlien yhteyteen liputtaminen sopii.
Isännänviiri on omakoti- tai kesämökki-ihmisen mukava ja arkinen tapa liputtaa. Se on vaivaton valinta, sillä viiriä eivät liputusajat tai muut pykälät koske. Isännänviiri voi kieppua salossa päivät ja yöt, esimerkiksi…
Storm Sisters -sarjan kolmas osa Ocean of secrets ilmestyi 2016. Valitettavasti suomenkielisten aikaisempien osien kustantajan, Tammen, nettisivulla ei ole tietoa milloin kolmas osa ilmestyy suomeksi.
