Muutosjohtamista ja henkilöstöjohtamista käsittelevää kirjallisuutta :
KOTTER, John P. : Muutos vaatii johtajuutta. 1997.
RUSSEL-JONES, Neil : Muutosjohtaminen. 2000.
PATON, Robert A. : Change management. 2000.
NURMI, Raimo : Johtaminen ympäristössään. 2000.
JALAVA, Urpo : Esimiestyö ; valmentaminen ja uudistuminen. 2001.
KAUHANEN, Juhani : Henkilöstövoimavarojen johtaminen. 2000.
STRÖMMER, Riitta : Henkilöstöjohtaminen. 1999.
KUMPULAINEN, Ritva Sydämen aika : työyhteisön kovat, pehmeät ja lujat. 1999.
KIrjojen sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla selviävät Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Joitakin lehtiartikkeleita muutosjohtamisesta :
HOPE, Tony : Muutoshankkeen johtaminen. Yritystalous 1997 : 6. s. 30-38.
MORGAN…
Sota-ajan lääkärintarkastuksissa käytetyt, sekä sotilaskantakortteihin merkityt diagnoosikoodit löytyvät esimerkiksi vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjeesta (L.T.O.), joka on saatavilla muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun pääkirjastosta (www.mpkk.fi/kirjasto).
Kyseinen Lääkärintarkastusohje diagnoosikoodeineen on täysin julkista tietoa, mutta esimerkiksi yksittäisen sotilaan kantakortissa lukevat diagnoositiedot ovat jo sitten luonnollisesti henkilökohtaisempia.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet (2000) ja Uusi suomalainen nimikirja (1988) kertovat, että nimestä Torvinen on 1500- ja 1600-luvulta lähtien runsaasti mainintoja Karjalasta, Savosta, Kainuusta, Pohjois-Pohjanmaalta ja Peräpohjolasta. Satakuntaan ja Hämeeseen on nimeä sittemmin levittänyt 1940-luvulta alkaen sotien jälkeinen siirtolaisuus. Torvisen alkuperä lienee Torvi-nimessä, joka on ollut useimmiten peräisin lisänimestä, jota on voitu käyttää esim. torventekijästä tai soittajasta. Saattaisi olla palautettavissa myös skandinaavisiin miehennimiin Thorfast tai Thorwidh.
Nimeä Rahomäki ei kyseisistä teoksista löydy, mutta nimien Raho, Rahola, Rahonen kohdalla kehotetaan katsomaan nimeä Rahunen. Nimestä on 1500-luvun…
Jonkin verran henkilötietoja tästä poliittisesta pilapiirtäjästä löytyy osoitteista
http://www.nicecarnaval.com/htmlvers/2003/FR/html/fildesans/carnaval200…
http://www.hinduonnet.com/thehindu/mag/2003/12/14/stories/2003121400280…
Kaiken kaikkiaan: käyttämistäni tiedonlähteistä (Internet, aineistotietokannat, lehtitietokannat) ei juurikaan löydy tietoja ko. piirtäjästä.
Lisätietoja voisi kysellä Suomen sarjakuvaseuran kokoelman kirjastonhoitajalta, yhteystiedot http://www.aralis.fi/taik/kokoelmat/suomen_sarjakuvaseuran_kokoelmat.ht… .
Katolisten pyhimysten joukosta löytyy japanilainen Paul Miki (1562–1597). Paul Miki syntyi sotapäällikön poikana. Hän sai koulutuksensa Anziquiaman jesuiittakollegiossa ja liittyi jesuiittaveljestöön 1580. Hän oli kuuluisa puhuja; viimeisen saarnansa hän piti ristillä, johon hänet oli naulittu. Kristinuskon voittokulku raivostutti Japanin shoguni Hideyoshia ja hän aloitti järjestelmällisen kristittyjen vainon, joka japanilaiseen tapaan ulottui myös tuomittujen sukulaisiin.
Paul Mikin lisäksi vuonna 1597 Nagasakissa naulittiin ristiin Paul Yuanki (tai Ibarki) ja Paul Susuki. Vuonna 1862 kanonisoitiin 26 marttyyria. Paul Mikin ja hänen seuralaistensa muistoa vietettiin pitkään vain Japanissa ja sitä viettivät vain jesuiitat ja fransiskaanit…
Kunta ja hyvinvointityönantajien sivujen palkkavertailussa kirjastovirkailijan palkka on vuonna 2020 tehtävänimikkeestä riippuen 2181-2262 €/kk . Palkkatilastot
Tarkoittamasi kohouma taitaa olla isovarpaan jänneluu eli sesamluu. Ohessa linkki jalkatreän ja varpaiden röntgenkuvaan, jossa luut on nimetty.
http://www.hus.fi/ammattilaiselle/hus-kuvantaminen/Natiivi%20%20alaraaj…
Yleisradion levystön Fono-haulla löytyy Menneisyyden Vangit -yhtyeen esittämä käännös Phil Spectorin, Ellie Greenwichin ja Jeff Barryn kappaleesta River High, Mountain High nimellä "Näin kai käy kun rakastuu".
Kappale on julkaistu äänitteellä Menneisyyden Vangit vuonna 1993, suomenkieliset sanat on tehnyt Hector.
Kappaleen Näin kai käy kun rakastuu tiedot Fono.fi-palvelussa:
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=f3cd18d2-9b81-4078-8baa-e7be…
Iliaassa Heran (Here tekstissä) epiteetti (vakiintunut määrittelevä sana) on λευκώλενος joka on käännetty Liddell and Scott sanakirjassa white armed. Se on muodostettu sanoista λευκός, "leukos" hohtava, vaalea etc. ja ’ωλενη, "oolenee" käsivarsi, kyynärpää. Otto Mannisen käännöksessä sana on käännetty helo-olka. Ilmausta helo-olka käytetään myös esimerkiksi P. Mustapään runossa Odysseia. Esimerkiksi Marianna Bundouvisin pro gradu -tutkielmassa on tutkittu Homeroksen epiteettejä suomen kielellä:Marianna Bundouvis: Päilyväsilmä Athene : Erisnimiin liitettyjen epiteettien kääntäminen Homeroksen Odysseian suomennoksissa https://www.utupub.fi/handle/10024/145961
Suunnilleen kaikki Juice Leskisen laulut on julkaistu sarjassa "Mamme lauluja" 1-5, mutta Mikko Alatalon säveltämää ja Juicen sanoittamaa laulua "Odysseus" ei jostain syystä ole koskaan julkaistu nuottina. Kokoelmasta "Maamme lauluja 1" (Love 1985 ja Bluesway 2000) löytyy kuitenkin laulu "Nuku".
Laulu "Paperitähdet" (sävellys Ray Davies, sanat Juice Leskinen) löytyy kokoelmista "Hitit - rautainen 70-luku" (F-Kustannus 2003), "Suomi-popin helmiä 8" (Helmi 2011), "Kitaralaulujs 2" (F-Musiikki 2011) ja "Kultainen poplaulukirja" (F-Musiikki 2014).
Heikki Poroila
Varhaisin näyttö jonkinlaisista kangaspuista on vaasimaalaus muinaisesta Egyptistä noin vuodelta 4400 ennen ajanlaskun alkua.
https://en.wikipedia.org/wiki/Loom#cite_note-17
Tämä ei tarkoita, että ne olisi keksitty juuri Egyptissä. Tämän tutkielman mukaan kangaspuiden käytöstä löytyy jälkiä samalta ajanjaksolta myös muualta (s. 33):
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/1983/antiikinaikainen_kan…
Elämänhallinta käsitteenä on moniulotteinen ja -merkityksinen. Elämisen taitoja ja todellisuuteen sopeutumista käsittelevää kirjallisuutta löytyy myös muualta kuin varsinaisten elämänhallintaoppaiden joukosta, esim. psykologiasta ja psykiatriasta, uskonnosta ja kaunokirjallisuudesta. Käytännön kirjastotyön ja oman tuntuman perusteella kiinnostusta on viime vuosina kohdistunut esim. seuraaviin aiheisiin:
- henkinen kasvu, henkisyys, hengellisyys, mielenrauha
- ajanhallinta
- tunteet : pelot, viha, häpeä, tunteiden käsittely ja niiden hallinta
- onnellisuus
- parisuhde ja sen toimivuus, parisuhteen kriisit, avioero
- anteeksianto
- kiltteys
- narsismi, eläminen narsistin kanssa
- terveet elämäntavat, dieetit,…
Pyyhekumin keksijänä pidetään britti Edward Nairnea. Hän esitteli luomuksensa keksintökilpailussa vuonna 1770.
Made up in Britain: Eraser : Edward Nairne 1770
Kirjastolaisten keskustelupalstalta tuli muutamia ehdotuksia, olisiko tarkoittamasi runo Lakkorikkuri jokin näistä lauluista:
Lakonrikkurien riemumarssi. Laulu alkaa näin: "Tuli viestiä maaillman nurkilta, siellä syntyi lakko taas. Muutamassta mammonarattaasta on työvoima taaskin haas." Nuotit ja kaikki 15 säkeistöä löytyvät Ilpo Saunion toimittamasta teoksesta Edestä aattehen : Suomalaisia työväenlauluja 1890-1938. Tammi, 1978. Sävelmä on kansanlaulu Eklöfin Augusti Porvoossa, jota on käytetty myös tunnetussa Perustuslaillisten riemumarssissa. Lakonrikkurin riemumarssi ilmestyi Tampereella 1912 painetussa arkkivihkosessa Kaksi uutta laulua, hyräili Mooses. Riemumarssin parina on ns. Matin muijan sävelmällä kulkeva Lakonrikkurin elämän…
Plantagenet-nimessä toistuu erään jänönvihmavariantin latinankielinen nimi "planta genista". Kasvin englanninkielinen nimi on "Common broom".
Anjoun herttua Geoffrey ("The Handsome" Geoffrey), joka eli 1100-luvulla, tempaisi jänönvihman juurineen jyrkänteen kiviröykkiöstä lähtiessään taisteluun ja kiinnitti kasvin kypäräänsä sanoen: "This golden plant, rooted firmly amid rock, yet upholding what is ready to fall, shall be my cognizance. I will maintain it on the field, in the tourney and in the court of justice.'
Anjoun herttua Geoffrey oli Englannin kuninkaan Henry I:n vävy ja Plantagenet-suvun kuninkaiden esi-isä. Hänen jälkeensä kuvaa kasvista on käytetty Plantagenet-suvun kunniamerkeissä. Vaakunassa tai sineteissä sitä ei liene…
Wikipedia-artikkelin mukaan Mars-suklaapatukoiden koostumus on hieman erilainen eri mantereilla. Artikkeli ei kylläkään kertonut eroista Euroopan eri maiden välillä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mars-patukka
Helsingin Sanomat taas uutisoi (15.10.2017) Fantan olevan koostumukseltaan erilainen eri maissa: Suomessa myytävässä Fantassa on vähemmän appelsiinimehua kuin Italiassa myytävässä:
https://www.hs.fi/talous/art-2000005409866.html
Sarja oli nimeltään Herra sisäkkö. Sarjassa oli 22 osaa ja niistä ensimmäinen esitettiin MTV:n ohjelmistossa 4.10.1991 klo 19.55.
https://www.imdb.com/title/tt0098939/
Oppisopimusta varten kirjastolla on oltava varattuna opiskelijan palkkarahat koulutuksen ajaksi eli n. 2,5 vuodeksi. Tämä tietenkin rajoittaa paikkojen määrää. Espoossa on yleensä 1-3 opiskelijaa yhtäaikaisesti oppisopimuksella töissä.
Oppisopimukseen on useimmiten otettu henkilö jolla on ollut kokemusta kirjastotyöstä esim. siviilipalveluksen kautta. Työharjoittelun kautta on siis hyvä aloittaa. Harjoittelujaksolla saa tuntumaa kirjastotyöhön; onko se oikeasti sellaista mihin haluaa kouluttautua.
Harjoittelu- ja oppisopimuspaikkoja kannattaa kysellä isommista kirjastoista.
Darren Shanin vampyyritarinat ovat kaunokirjallisuutta. Kaunokirjallisuudella tarjoitetaan kirjastomaailmassa kaikkea kuvitteellista, mielikuvitukseen vetoavaa kirjallisuutta, johon lukeutuvat niin runot, näytelmät kuin kertomakirjallisuuskin. Kaunokirjallisuuteen kuuluvat sekä taiteellisesti korkeatasoinen että viihteellinen kirjallisuus ja sekä aikuisten että lasten kirjallisuus.
Toisin sanoen kaunokirjallisuuteen kuuluvat yhtä lailla esimerkiksi Kalevala, Aleksis Kiven Seitsemän veljestä, H. C. Andersenin satukirjat, Stephen Kingin kauhukirjat, Ilkka Remeksen jännityskirjat ja Darren Shanin vampyyrikertomukset, vain muutamia esimerkkejä mainitakseni.
Lähde ja lisätietoja:
Hosiaisluoma, yrjö: Kirjallisuuden sanakirja. WSOY 2003.
