Viljamin nimipäivää vietetään 6.4. Viljam ja sen pidennös Viljami ovat englantilaisen William-nimen suomalaisia muunnoksia eli lähtökohtana on vanha saksalaisperäinen Vilhelm (”lujatahtoinen kypäränkantaja”). Viljami on ollut Suomen almanakassa v. 1950 lähtien.
Sulon nimipäivää vietetään 13.2. Suomenkielen yleiskielen sana sulo ilmaisee kauneutta ja suloisuutta, ja etunimenä Sulo otettiin käyttöön 1800-luvun lopussa. Vaikka sitä annettiin aluksi myös tytöille, vakiintui se lopulta poikien nimeksi. Sulo otettiin ensimmäisen kerran almanakkaan v. 1908.
Juhanin nimipäivää vietetään 24.6. Nimi Juhani on Johanneksen suosituin suomalainen muunnelma. Johannes-nimen kantamuoto on heprean Jochanan, joka tarkoittaa ”Jumala on armollinen”. Johannes…
Seuraavista internetosoitteista löytyy tietoa Suomen sodanjälkeisestä
taloudesta:
- http://www.teollisuusvakuutus.fi/perus/1945.html
- http://www.stat.fi/tk/tp_tied/mtv0598c.html
- http://www.vn.fi/um/finfo/english/teollisuus.html#stop
Tampereen yliopiston historian opiskelijat ovat keränneet 40-luvun lehtien
uutisartikkeleita. Artikkelit on viety internetiin ja siihen on rakennettu
hakuohjelma. Myös sotakorvaukset - hakusanalla löytyy lista lehtiartikkeleita.
Katsaus löytyy osoitteesta http://www.utu.fi/agricola/hist/.
Yhdistelemällä eri tavoin hakusanoja suomalaiset, venäläiset, rakkaus, rakkausromaanit, viihdekirjallisuus, kaunokirjallisuus, esiin nousi muutamia teoksia.
Laila Hirvisaari (ent. Hietamies):
Vuoksen helmi
Grand Hotel
Myrskyn edellä
Fredrik Lång: Venäjän serkku
-suomalainen tutkija lähtee venäläisen laulajattaren perässä Pietariin
Aleksej Skarov: Pelkkä nimi
-historiallinen rakkausromaani 1700-luvulta, pikkuvihan ajalta
Venäjäksi löytyy ainakin
Jaremenko-Tolstoi, Vladimir: Moi-moi : roman bez vranja (2002)
-eroottinen romaani
Kappaleen nuotit löytyvät nuottikokoelmalta "Suomipopin helmiä 4 : Lauluja Satumaasta Rakkauteen ja piikkilankaan" (Helmi, 2006). Nuottia ei löydy Nummi-Pusulan kirjastosta, mutta voit kaukolainata sen lähimmän kirjastosi kautta. Nuottia löytyy mm. Espoon ja Helsingin kaupunginkirjastojen kokoelmista.
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=suomipopin+helmi%C3%A4+4&se…
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta löytyvät tiedot suomen kielen sanakirjoista. Osoite on http://www.kotus.fi/sanakirjat/ Sen mukaan verkkosanakirjaa ei ole, mutta suomen kielen perussanakirja on myös cd- versiona.
Siitä kun itse luin kirjan, on niin kauan, että en osaa varmaankaan aivan kunnolla vastata kysymykseen. Kun tässä nopeasti silmäilen teoksen loppua, näyttäisi siltä, että siinä pelastetaan kidnapattu lapsi ja poliisi kutsutaan hoitamaan rikolliset. Ja lopuksi Viisikko jatkaa lomaa. Paras olisi, että katselisit teoksen loppuosaa itse, varmaankin tapahtumat palaavat mieleesi. Sinun kannattaa kertoa loppu ihan omin sanoin. Löysin netistä muutaman kuvauksen teoksen alusta. Joissakin viitattiin vähän pidemmällekin. Ehkä sinun kannattaisi katsoa avuksi näitä sivuja:
http://www.peda.net/verkkolehti/valkeakoski/roukko/4a?m=content&a_id=42
http://web.seinajoki.fi/Kirjasto/new_lasten/ki_sal01.htm
Kyseessä on Hilja Haahden runo Minun ikäiseni. Itse asiassa runon ensimmäinen säkeistö päättyy tuohon muistamaasi riviin.Runosta on kysytty palvelussamme aiemminkin. Tässä vanha vastaus:https://www.kirjastot.fi/kysy/etsin-v-1960-kansakoulun-joulujuhlissaVoit lukea runon myös esimerkiksi Kansalliskirjaston digitoimasta Siviä Heinämaan teoksesta Lapsen usko (1935).https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1954875?term=ik%C3%A4isen%C3%A4ni&term=juuri&page=203
Lezginka-kappale sisältyy Rubinsteinin oopperaan Demoni. Esitys löytyy Youtubestakin hakusanoilla Lezginka ja Rubinstein. Äänitettä oopperasta ei ole Satakirjastoissa.
Martti Haavion tuotannosta löytyy lukuisia eläinaiheisia runoja ja satuja.
Pieni aarreaitta 3, Runoaitta teoksesta löytyy ”Kanilaulu” –niminen lastenruno.
Haavion Iloista lorukirjaa voisi myös tutkailla.
Teosten saatavuustiedot löytyvät http://www.helmet.fi/fi-FI
Pittsburghin lentoasemalta ei tällä hetkellä ole löytämieni tietojen mukaan suoraa yhteyttä eurooppalaisiin lentokenttiin.
Tosin, uutisten mukaan WOW air -lentoyhtiö aloittaisi 16. kesäkuuta suorat lennot Reykjavíkista Pittsburghiin (kahden vuoden sopimus) ja Condor-lentoyhtiö taas aloittaisi 23. kesäkuuta kausilentoina suorat lennot Frankfurtista Pittsburghiin (tänä vuonna syyskuuhun asti).
Washington DC:stä voit matkustaa Pittsburgiin niin junalla, bussilla kuin myös paikallislennoilla. Lentoja voit etsiä esimerkiksi täällä lentohakusivustolla: https://www.skyscanner.fi/
Bussiyhtiöistä esimerkiksi amerikkalainen Megabuss yhdistää Washington DC:tä ja Pittsburgia. Täältä löydät reittihaun: http://us.megabus.com
Raportti löytyy Ohjauspaneelin kautta. Valitse sieltä Valvontatyökalut ja sitten Tapahtumienvalvonta. Vasemmasta ikkunasta valitse Sovellus ja oikean ikkunan Lähde-sarakkeesta Winlogon. Raportti avautuu kaksoisklikkaamalla riviä.
Tuntematon sotilas seuraa konekiväärikomppanian vaiheita jatkosodassa vuosina 1941–1944. Parhaan kuvan Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan juonesta saat tietysti lukemalla itse kirjan.
Kirkes-kirjastoissa on lisäksi joitakin kirjoja, joissa analysoidaan romaania, esim:
- Lilja, Pekka: Tuntematon sotilas konfliktiromaanina
- Väinö Linna : Toisen tasavallan kirjailija
Internetistä löydät enemmän tietoa Tuntemattoman sotilaan juonen käänteistä.
Samaa kysymystä on kysytty tässä palvelussa myös aikaisemmin, joten löydät aiheeseen liittyvää tietoa, linkkejä jne., kun menet Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastausten hakuun ja kirjoitat hakusanaksi Tuntematon sotilas, https://www.kirjastot.fi/kysy/haku?keys=tuntematon%20sotilas
Jussi-Pekka Toivosesta on etsitty tietoja aikaisemminkin. Jos haluat, voit tarkistaa asian Kysy kirjastonhoitajalta -vastausten arkistosta.
Jussi-Pekka Toivosesta löytyy tietoja Vaski-tietokannasta. Sinne pääsee Turun kaupunginkirjaston kotisivuilta www.turku.fi/kirjasto kohdasta Tiedonhaku ja tietokannat.
Tietoja on myön Heitä luetaan -kirjassa. Turun kaupunginkirjaston kotisivulta voit tarkistaa kirjan saatavuuden AINO-aineistotietokannasta.
Turun kaupunginkirjaston Lasten- ja nuortenkirjastossa on myös muutamia lehtileikkeitä kirjailijasta. Niitä ei lainata, mutta kirjastossa voi ottaa lehtileikkeistä kopiota tai niitä voi lukea kirjastossa.
Helmet-kirjastojen tarjoamia sähkökirjoja on kyllä mahdollista lukea ulkomaila, lukeminen vain edellyttää kirjastokortin tunnusta ja siihen liittyvää pin-koodia. Jos sinulla ei ole kirjastokorttia mukanasi etkä muista sen numeroa ulkoa et voi saada numeroa tietoosi. Kirjastokortin tunnuksen kerromme sinulle vain, kun tulet henkilöllisyystodistuksen kanssa kirjastoon (mihin tahansa Helmet-kirjastoon) paikan päälle.
Kilpikonnista kertovia kirjoja löydät oman kirjastosi aineistotietokannasta hakemalla sanalla "kilpikonnat". Niistä kertovia kirjoja on sekä eläintieteen hyllyssä (luokka 58.13) että lemmikkieläinkirjojen hyllyssä (luokka 67.456). Kovin paljon suomenkielisiä kirjoja pelkästään kilpikonnista ei ole. Tässä joitakin kirjoja, joissa on tietoa kilpikonnista:
- Girling, Simon J.: Maakilpikonnan hoidon ABC (2008)
- Holland, Simon: Matelijat (2015)
- Jepsen: lemmikkieläimet (2008)
- Maakilpikonna (2011)
- O'Shea, Mark: Matelijat ja sammakkoeläimet (2009)
- vesikilpikonna (2011)
Internetistä löytyy tietoa aiheesta:
http://www.infoplease.com/ipa/A0904550.html
Sivun mukaan käynnissä on yhteensä 21 suurehkoa aseellista konfliktia eri puolilla maailmaa. Edelliseen liittyen katso myös http://www.infoplease.com/ipa/A0904663.html
Katso myös YK:n käynnissä olevat rauhanturvaoperaatiot http://www.un.dk/finnish/peace%20and%20security/Fact_sheet/UN%20peaceke…
Stina Grandellin esittämänä kappale löytyy vain Yleisradion omista äänitteistä, jotka on haettavissa FONO-tietokannan kautta. Äänitteet ovat oikeastaan vain Yleisradion sisäiseen käyttöön ja valitettavasti Yleisradion äänilevystöstä ei voi tilata kopioita Fonossa luetelluista äänitteistä.
Tätä äänitettä ei näytä olevan missään kirjastossakaan saatavilla saati myynnissä.
Sisarusten lapset ovat keskenään serkkuja. Serkuksia ovat siis henkilöt, joilla on yhteinen isoäiti tai isoisä. Sisarpuolten lapsia eli serkuksia, joiden isovanhemmista vain toinen on sama, kutsutaan joskus serkkupuoliksi tai puoliserkuiksi, mutta näitä nimityksiä ei löydy esim. Kielitoimiston sanakirjasta. Serkku-nimitystä voidaan käyttää siis myös sisarpuolten lapsista.
A. Miettinen määrittelee puoliserkut näin: "Puoliserkut ovat myös sisarusten lapsia, mutta nämä sisarukset ovatkin keskenään vain puolisisarukset. Toisella heistä on eri isä tai äiti kuin toisella. Puoliserkut jakavat keskenään 6,25 % yhteistä perimää. Tämä on sama määrä kuin tarkasteltavalla henkilöllä on serkkunsa lapsen kanssa.…
