Hyvä tietolähde on esimerkiksi suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasampo, josta löydät tietoa myös Hannu Salamasta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123272674426226
Runon Joulupukin kadonneet silmälasit on kirjoittanut Arvid Lydecken, joka käytti myös kirjailijanimeä Arvily.
Runo on siis julkaisusta Pieni joululipas : runosatuja lapsille (1936), mutta se on luettavissa myös monista muista jouluruno- ja tarinakokoelmista.
https://finna.fi/
https://lastenkirjainstituutti.fi/
Kirjastoista löytyy paljon kirjoja, joissa kerrotaan etunimien alkuperistä, merkityksistä ja historiasta. Tällaisia ovat esimerkiksi Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja, Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi, Kustaa Vilkunan Etunimet, vain muutamia mainitakseni. Kysy kirjastonhoitaja -palvelun arkistosta löytyy myös paljon vastauksia tällaisiin kysymyksiin. Mikko -nimestä on kysytty aiemmin ja vastauksen löydät hakusanoilla etunimet ja Mikko.
Saimme seuraavan vastauksen Keravan museolta:
"Ahjossa on kylläkin mahdollisia muinaishautoja, mutta ne eivät ole sillä alueella missa viitta kertoon niiden olevan. Nyt puheena olevat röykkiöt liittyvät ilmeisesti historiallisen ajan ihmisen toimintaan. Osa röykkiöistä tutkittiin Paula Purhosen toimesta 1970. Ajoitukseksi saatiin nykyaika."
Luterilaisuuden ja katolisuuden eroista on kysytty tässä palvelussa ennenkin. Tässä linkki aiempaan vastaukseen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mimmoisia-yhtalaisyyksia-ja-eroavaisuuksi…
Aiheesta voi lukea myös esim.filosofian maisteri ja teologian tohtori Emil Antonin blogista, jossa hän käsittelee katolisuuden ja luterilaisuuden eroja:
https://hyviauutisia.wordpress.com/2010/11/01/katolisuuden-ja-luterilai…
Runouden kaanon vaikuttaa olevan vaikea määritellä. Googlettamalla ei löydy listoja "sadasta parhaasta/tärkeimmästä" runosta. Suomalaisen runouden osalta lähteenä voisi käyttää teosta Kai Laitinen: Suomen kirjallisuuden historia, mutta se on ilmestynyt jo 80-luvulla. Tai Pekka Vartiainen: Länsimaisen kirjallisuuden historia (2009)
Toinen tapa voisi olla aloittaa lukeminen erilaisista runokokoelmateoksista eli antologiosta. Yhtenä esimerkkinä Jenni Haukion kokoama Katso pohjoista taivasta: runoja Suomesta. Jos näitä lukemalla oppisi tuntemaan omaa makua ja sitten lukea kiintoisilta vaikuttavilta runoilijoita enemmän.
Kirjallisuutta ja erityisesti runoutta kannattanee lähestyä niin, että oikeaa vastausta paremmuudesta / täytyy lukea -…
Fiona Kellystä on kysytty aikaisemminkin tässä palvelussa.
Vastaukset löydät linkistä
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/asiasanankysymykset.aspx?ID=…
Kirjassa Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita (toimittaneet Niklas Bengtsson ja Tittamari Marttinen)
sanotaan, että kirjailija Fiona Kelly on keksitty nimi, jonka takana on useampia kirjoittajia.
Sofi Oksasesta saa tietoa hänestä kirjoitetuista lehtiartikkeleista,joissa kerrotaan hänen elämänvaiheistaan ja kirjailijakuvastaan.
Lehtiä saa lainaksi useista pääkaupunkiseudun kirjastoista, voit tarkistaa kirjastot pääkaupunkiseudun yhteisestä tietokannasta:
http://www.helmet.fi/
Seuraavissa lehdissä on artikkeleita:
AVOTAKKA 2004 NRO 9b, s. 122 : Grön,Nette: Kirjailijan kammiossa.
HIIDENKIVI 2004, NRO 2 s.39-40 : Ropponen, Ville: Stalinin lehmät syö valtarakenteita.
ANNA 2003, NRO 41, s.8-11 : Halmekoski, Tuija: Esikoiskirjailia Sofi Oksanen: tukevasti marginaalissa
KAJASTUS 2003, NRO 4-5, S.23-25: Hänninen, Jera:Kosketuspintaa etsimässä.
Pylvästä näkemättä on vaikea sanoa, onko se nimenomaan kilometripylväs. Kilometrimerkissä on valkeapohjaiset kilvet. Merkki sijoitetaan kilometrien kasvusuuntaan katsoen ensisijaisesti radan oikealle puolelle.
Ratakilometrin pituus on yleensä noin tuhat metriä, mutta tähän on suuriakin poikkeuksia. Radan pituus on voinut muuttua rataoikaisujen ja raidemuutosten yhteydessä.
Ranskanopiskelijoille voisivat sopia esimerkiksi:
Sarjakuvat: Goscinny-Uderzo: Astérix, Hergé: Les Aventures de Tintin, Peyo: Les Schtroumpfs
Azzeddine, Saphia: Mon père est femme de ménage
Camus, Albert: L'Étranger
Claudel, Philippe: La petite fille de Monsieur Linh
Duras, Marguerite: L'amant
Fournier, Jean-Louis: Où on va, papa?
Goscinny, René: Le petit Nicolas -kirjasarja
Sagan, Francoise: Bonjour tristesse
de Saint-Exupéry, Antoine: Le petit prince
Tove Janssonin muumi-kirjat ranskannettuina
Helmet-kirjasto joutui luopumaan vuodenvaihteessa Taskukirjasto-sovelluksesta, koska se ei ollut yhteensopiva uuden helmet.finna.fi-verkkokirjaston kanssa. Valitettavasti Taskukirjastoon tallennettuja suosikkeja ei saa palautettua. Harmillista, ettei tieto sovelluksen poistumisesta tavoittanut sinua ajoissa ja joudut aloitamaan suosikkien listauksen alusta.
Uudesta helmet.finna.fi-verkkokirjastosta löydät miltei kaikki Taskukirjastossa olleet toiminnot sekä runsaasti toimintoja, joita ei ole ollut saatavilla Taskukirjastossa. Voit tallentaa myös suosikkeja omiin tietoihisi. Tarkemmat tiedot siitä, mistä Taskukirjaston eri toiminnot löytyvät uudessa Helmet-verkkokirjastossa, löydät Helmet-sivuilla julkaistusta uutisesta.
Ainakin tällaisia julkaisuja löytyy Raajärven ja Kärväsvaaran kaivoksista, jotka sijaitsivat lähellä Misiä.
Erkki Siiraman artikkeli Kaivostoiminta Misin rautamalmialueella vuosina 1958-1975, Vuoriteollisuus-lehdessä 1976: 2, 114-118
ja Erkki Siiraman artikkeli : Misin rautamalmialue
Titaani-lehdessä 1976:6, s.32-35
NUUTILAINEN, Juhani 1964. Misin rautamalmialueen geologiasta. , 89, [7] s. + liitek.
Yllämainitut julkaisut löytyvät Geologian tutkimuskeskuksen Rovaniemen kirjastosta, osoite Lähteentie 2
96440 Rovaniemi, Puhelin: 020 550 4130, 020 550 4131
sähköposti: roilibrary@gtk.fi
Urheilussa sana "base" viittaa lähtöön ja maaliin sekä esim. baseballissa pesään. Kuten suomenkielessäkin pesäpallossa puhutaan pesästä; ykköspesä, kakkospesä, kotipesä...
Tarkempia yhtäläisyyksiä voinee kysyä esim. Kielitoimistosta. He antavat mm. puhelinneuvontaa. Kielitoimiston kotisivu on http://www.kotus.fi/kielitoimisto/ .
Adalminan helmi-satu löytyy ilman kuvitusta aika monesta teoksesta, muun muassa Otavan toimittamasta Topeliuksen kauneimmat sadut-kirjasta, viidennen painoksen sivulta 90. Maija Karman kuvittaman kauniin, Adalminan helmi-nimisen kuvakirjaversion on painattanut Tammi. Helmet-haulla löytyy lisää teoksia. Sivulla www.helmet-fi kannattaa valita Sanahaku, rajata aineisto suomenkielisiin kirjoihin ja kirjoittaa hakutermiksi Adalminan helmi.
Muistelen nähneeni Museokaupassa historian aikajana viivoittimen. Tosin se taisi olla joko taidehistorian tai Euroopan historian aikajana.
Wikipedian luettelo on kyllä kattava. Ehkä sen avulla voisi piirtää oman aikajanan?
Helsingin seurakuntayhtymän Keskusrekisteristä voi puhelimitse tai sähköpostitse kysellä neuvoja. Hyvä olisi tietää haudattujen henkilöiden syntymäajat ja paikat etukäteen.
https://www.helsinginseurakunnat.fi/artikkelit/keskusrekisteri_2
Hellevi Salmisen Viidestoista yö kuvaa 16-vuotiaan Jukan elämää aikana, jolloin hänen vanhempansa eroavat. Parhaiten saat juonen selville lukemalla kirjan, itse en ole sitä lukenut. Kirjassa Suomalaisia kirjailijakuvia (Kirjayhtymä, 1987) kerrotaan Hellevi Salmisesta ja hänen teoksistaan. Siinä on myös lyhyt kuvaus Viidestoista yö -kirjasta. Voit kysyä kirjaa lähikirjastostasi. Lisäksi Salmisen kirjaa on käsitelty Virke-lehden numerossa 5 vuodelta 1982.
Jos on kyse 1990-luvun popmusiikin tyylisuunnista, niin hyvä yleisteos on The '90's : the Inside Stories from the Decade That Rocked (julk. Rolling Stone 2010, ISBN: 978-0-06-177920-6). Siinä käydään läpi kymmenen 90-luvun keskeistä genreä.
Suomeksi on julkaistu Bruno MacDonaldin kirja Rock Connections : rock 'n' rollin täydellinen tiekartta (Readme.fi 2010, ISBN: 978-952-220-421-9). Se etenee artisteittain mutta aikajanojen avulla voi poimia 90-luvun ilmiöitä.
2000-luvun alun musiikki on jakautunut niin moniin genreihin ja aika on vielä niin lähellä, että yleisteoksia ei juuri ole. 1990-luvun ja "nolkytluvun" englannninkieliset Wikipedia-artikkelit sisältävät lukuisista kriittisistä kommenteista huolimatta osuvia huomioita.
https://en.…
