Kuopion kaupunginkirjaston musiikkiosastolla on saatavana Brahmsin unkarilaisiin tansseihin nro 4 ja 5 monenlaisia nuottisovituksia, mm. pianolle, pianolle nelikätisesti sekä viululle (mukana pianosäestys). Nuotteja voit tiedustella musiikkiosastolta tai halutessasi pyytää myös kaukolainaan oman paikkakuntasi kirjaston kautta.
Valitettavasti Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista Ylioppilaslehti tuolta ajalta puuttuu kokonaan. Se on kuitenkin luettavissa Kansalliskirjastossa, myös mirofilminä.
https://finna.fi
Jos olet kirjan jo palauttanut, eikä sinulla ole muita lainoja, maksu ei enää nouse vaan pysyy sinä parina eurona, joka sinulla oli lainan palauttaessasi. Pälkäneen kirjaston sivuilla kerrotaan, että myähästymismaksun enimmäismäärä on viisi euroa lainaa kohden. Kannattaa soittaa tai käydä kirjastossa selvittämässä asia.
Lisätietoa Pälkäneen kirjaston maksuista:
http://www.kirjasto.palkane.fi/index.php?sivu=saannot#myohastymismaksu
Kirjaston yhteystiedot:
http://www.kirjasto.palkane.fi/index.php?sivu=kirjastot
Helsingin sanomien haastatteleman Helsingin kaupungin ympäristötarkastajan mukaan linnuista tai oravista tulleiden kirppujen tapauksessa kodin sisätilat kannattaa myrkyttää tarkoitukseen soveltuvalla kaupoissa myytävällä hyönteismyrkyllä. Lisäksi paikat pitää imuroida huolellisesti ja imurin pölypussikin olisi myrkytettävä. Sohvanpäälliset, jotka voi irrottaa, liinavaatteet ja muut tekstiilit olisi hyvä pestä pesukoneessa tai pakastaa. Tuholaistorjuntayritys suosittelee pesuohjelman lämpötilaksi 90 astetta.
Lähteet:
Helsingin Sanomat 29.6.2014 "Miten lintukirpuista voi päästä eroon?"
Ludetorjuntayrityksen sivut https://www.ludetorjuntabugbusters.fi/lintukirppu/
Yksi mahdollinen dekkari-tietolähde Internetissä on Tornion kaupunginkirjastossa työskentelevän Terttu Uusimaan toimittama DekkariNetti, https://dekkarinetti.tornio.fi/. Sivulla on monipuolista tietoa sekä koti- että ulkomaisista dekkareista ja dekkarikirjailijoista sekä aiheeseen liittyviä linkkejä.
Hei!
Oheiselta nettisivulta löytyy useiden suomalaisten kunnannimien taivutusmuotoja.
https://www.kielikello.fi/-/teuvalle-ja-temmekselle-korppooseen-ja-keminmaahan
Sieltä löytyy myös, että Savitaipale taivutetaan muotoon Savitaipaleella.
Em. nimistä on kysytty myös aikaisemmin.
Matias -nimestä löytyy useita vastauksia, esimerkiksi https://www.kirjastot.fi/kysy/tervehdys-arvoisa-kirjastonhoitaja-tahtoi…
Anton -https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-nimen-anton-alkupera
Iisak - https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-isak-nimen-etymologia
Inkeri - https://www.kirjastot.fi/kysy/haluaisin-tietaa-kaiken-nimista-henriikka
Pertsa ja Kilu ovat joidenkin Väinö Riikkilän lastenkirjojen sankarit ja Oy Yleisradio Ab:n TV2:n 1975-76 tuottama neliosainen televisioelokuvasarja.
Kyseiset TV-elokuvat on ensin esitetty TV-sarjoina. Sittemmin, 1989, ne on levitetty Yleisradion Tallennepalvelun videoina. Nämä vanhemmat elokuvat olivat Vili Auvisen sovittamia ja ohjaamia. Näitä vanhoja elokuvia on saatavana HelMet-kirjastoista videokasetteina.
Vuonna 2000 Yle TV2 teetti uuden 12-osaisen Pertsa ja Kilu-sarjan, jonka tarinat ovat aivan uusia eivätkä perustu Riikkilän teksteihin. Ne ovat Taavi Vartian kirjoittamia ja ohjaamia. Sarja esitetään uusintana vuonna 2007.
Tätä uudempaa sarjaakin on saatavana HelMet-kirjastoista videokasetteina.
Valitettavasti emme pysty sanomaan,…
Valitettavasti emme ole löytäneet tuota runoa. Etsitty on useasta lastenrunokokoelmasta ja kyselty kollegoilta ympäri Suomen sähköpostilistalla, mutta Mummoa ja Tatua ei vain ole onnistuttu tavoittamaan.
Kyllä vain. Tässä joitakin esimerkkejä:Heikkinen, Antti: Maaseudun tulevaisuus (2019)Hirvonen, Elina: Että hän muistaisi saman (2010)Hotakainen, Kari: Jumalan sana (2011)Myllymäki, Maisku: Valvoja (2024)Pääskynen, Markku: Tämän maailman tärkeimmät asiat (2005)Rimminen, Mikko: Pussikaljaromaani (2004)Saarinen, Marjo Katriina: Kaikki päivän tunnit (2022)Sahlberg, Asko: Höyhen (2002)Tervo, Jari: Suomemme heimo (2001)Lisää teoksia voi hakea verkkokirjastosta asiasanalla "yhdenpäivänromaanit".
Voiskohan kyseessä olla Vilda visarnas land eli Villit viisarit vuodelta 1979? Seitsenosaisen sarjan kehyskertomuksessa opettaja kertoi matematiikan tunnin lopuksi oppilaille tarinaa, jossa Leonard ja Viola seikkailivat salaperäisessä maassa. Maisemaa hallitsi suuri tornikello tikityksellään. Opettajaa esitti Mikael Huldén.
Villit viisarit on nähtävissä Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/1-50473778.
Eeva Tenhusesta saat tietoa internetin kautta Tornion kaupunginkirjaston ylläpitämästä Dekkarinetistä Sen osoite on http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/ Kohdasta kirjailijoita löydät artikkelin hänestä. Myös Timo Kukkolan teoksessa Suomalaisia rikoskirjailijoita ja Kai Ekholmin ja Jukka Parkkisen toimittamassa kirjassa Pidättekö dekkareista on artikkelit Tenhusesta. Kirjailijasta löytyy myös muutamia lehtiartikkeleita. Artikkelit ovat Ruumiin kulttuuri -lehdissä vuosilta 1995 (n:o 2, s. 14-19), 1994 (n:o 1, s. 14-16) ja 1988 (n:o 3, s. 12-15). Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kautta on aiemminkin kysytty Eeva Tenhusesta. Etätietopalvelun arkiston kautta voit käydä katsomassa aiempia vastauksia..
Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta löytyi neljä pro gradu- tutkielmaa, joissa on käsitelty takakansitekstejä. Ne ovat Kaisu Korhonen: Täsmätarkkaa perusproosaa, vakavaa iloa ja elämänläheisiä tarinoita: takakansitekstien kielen tarkastelua, Kivimäki, Sanna: Tuoteseloste ja tulkinta: tutkimus kotimaisten vuosina 1930-1989 ilmestyneiden romaanien takakansitekstien sisällöstä, Eskelinen, Eeva: Kaunokirjallisuuden sisällönkuvailu: takakansitekstien soveltuvuus sisällönkuvailuun ja Jokinen, Outi: Lasten ja nuorten sarjakirjojen takakansitekstit tekstilajina.
Tällä hetkellä Helmet-kirjastoissa ei ole tarjolla varsinaisia etädigitukitapahtumia. Etädigituki kuitenkin toimii ja on ns. pysyvää toimintaa, jota ei merkitä tapahtumakalenteriin. Helsingin etädigitukea tehdään kaupunkitasolla, ei pelkästään kirjastossa.
Tällä Helmet.fi:n sivulla on tietoa eri tahojen tarjoamasta etädigituesta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Etadigituki….
Sivulla on myös linkki Helsingin etädigitukeen, https://digituki.hel.fi/fi/
Kirjalijalle voi parhaiten toimittaa postia hänen kustantamonsa kautta. Kustantajan nimi näkyy kirjoissa.
Voi myös kysyä kustantajaa ja osoitetta esim. kirjastosta.
Katkelma voisi olla jostain Helmet-hausta sanoilla mielenosoitukset kaunokirjallisuus löytyvistä kotimaisista kirjoista.
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=mielenosoitukset+kaunokirjalli…
Tuo katkelma saattaisi olla myös jostakin Staffan Bruunin romaanista, kuten Bailut barrikadeilla. Staffan Bruunilta suomennetut kirjat: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=bruun+staffan&searchscope=9&m=…
Kirjasto ei ole asiantuntija vanhojen rahojen arvioinnissa. Rahojen arviointia tekevät mm. Suomen Numismaattinen yhdistys ja useat huutokauppahuoneet. Kolikkojen kunto ja mahdolliset lyöntivirheet vaikuttavat ratkaisevasti niiden arvoon. Vanhoja rahoja ostavat monet antiikkiliikkeet ja keräilyliikkeet myös netissä.
Näin on vastattu tässä palvelussa aiemmin vastaavaan kysymykseen:
Rahan keräilyarvo muodostuu kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan. Keräilyarvoon vaikuttavat seuraavat tekijät:
- kohteen lyönti- ja painosmäärä (paljousaste),
- säilynyt ja markkinoilla liikkuva määrä (esiintymisaste),
- kuntoluokka (kuluneisuusaste) ja
- kysyntä (kiinnostusaste).
Rahan ikä ei vaikuta keräilyarvoon. Esimerkiksi 2000 vuotta vanha…
