Linux Journal on tullut ainakin HelMet-kirjastoihin painettuna mutta nykyään lehti ilmestyy e-lehtenä. Vanhoja lehtinumeroita en löytänyt enää varastolehtiluettelostakaan. Linux Journal ei sisälly pääkaupunkiseudun kirjastoissa tarjolla olevaan verkkolehtiin.
E-kirjastosta voi lainata muutamia käsityökirjoja ja käsityölehtiä. Käsityölehdistä E-kirjastossa on saatavilla tällä hetkellä esimerkiksi Taito-lehti ja Kotiliesi käsityö. Myös joissakin muissa E-kirjaston tarjoamissa aikakauslehdissä on muun muassa neuleohjeita. E-kirjaston tarjoamat käsityökirjat löytää, kun valitsee E-kirjaston etusivulta kohdan Aikuisten tietokirjat ja painaa ”Lisää” ja sitten valitsee kohdan Harrastukset ja koti ja painaa ”Lisää”. E-kirjasto toimii tällä hetkellä mobiilisovelluksena, jonka voi ladata oman mobiililaitteensa sovelluskaupasta. E-kirjaston ”Asetukset”-välilehden takaa löytyvän palautelomakkeen (Anna palautetta) kautta voi lähettää hankintaehdotuksia. Kaikkia teoksia ei ole kuitenkaan saatavilla E-…
Uuden kirjastokortin saa odottaessa mistä tahansa HelMet-kirjastosta. Mukana pitää olla voimassa oleva kuvallinen henkilötodistus, kela-kortti, passi tai ajokortti.
Uusi kortti maksaa kolme euroa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
"Nykysuomen sanakirja" määrittelee suurlähettilään ylimmän arvoluokan diplomaattiseksi edustajaksi. Suurlähetystö on lähetystö, jonka päällikkönä on suurlähettiläs. Lähettiläs on puolestaan toisen arvoluokan diplomaattinen edustaja. Diplomaattiedustajat jaetaan yleisesti suurlähettiläisiin, lähettiläisiin ja asiainhoitajiin. Suurlähetystöt ovat eri valtioissa olevia diplomaattisia edustustoja, ja niitä ei sovi sekottaa muihin edustustoihin tai konsulaatteihin. Englannin kielessä suurlähettilästä vastaa termi 'ambassador' ja lähettilästä 'envoy'. 'Suur-' on tyypillinen substantiivien etuliite, joka ilmaisee kooltaan, alaltaan tai vaikutukseltaan suurta.
Lähteet:
SKS: Nykysuomen sanakirja (WSOY, 1978)
Nurmi, Timo: Uusi suomen kielen…
Tästä Toivo Kärjen sovittamasta perinnesävelmästä on useita levytyksiä (mm. Markus Allan kokoelmassa 20 suosikkia: Sokeripala), mutta vain yksi nuottijulkaisu.
Tämä vain kolmen laulun sanat ja nuotit sisältävä julkaisu (X-Sävel, 1964) on luultavasti aika hankalasti löydettävissä, joten kannattaa ottaa suoraan yhteyttä Jazz Pop Arkistoon (info@jazzpoparkisto.net, puhelin 09-757 0040), jonka kokoelmissa se ainakin on.
Helmet-kirjastokortin voi saada vain käymällä jossakin Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kirjastossa. Kortin voi kyllä saada kuka tahansa, jolla on osoite Suomessa. Voit hankkia kirjastokortin, kun käyt seuraavan kerran pääkaupunkiseudulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
Pohjois-Atlantin sopimus, johon sisältyy 14 artiklaa on käännetty suomeksi esimerkiksi Tuomas Forsbergin Nato-kirjan (Ajatus Kirjat Helsinki 2002) liitteeseen, sivut 319-322. Kirjan tekijä huomauttaa alaviitteessä, että käännös on vapaa ja epävirallinen.
Alkuperäinen teksti engalanniksi sekä monen Natoon kuuluvan maan kielellä on julkaistu verkkosivulla:
https://www.nato.int/cps/en/natohq/official_texts_17120.htm
Vanhasta Matti Hakon toimittamasta Suomalaisia kansanlauluja –kirjasta löytyy Pyhäjärveltä muistiinmerkitty toisinto, jossa on tämä Antti ja lapaset kohta.
Kyseessä on ilmeisesti piirileikkilaulu, jonka tunnetuimman version sanat alkavat: "Ei ole leskeä ollenkaan"
Vastauksen saimme kirjastojenvälisen tietolistan välityksellä.
Saatte uuden kirjastokortin vioittuneen kortin tilalle mistä tahansa Helmet-kirjastojen toimipaikasta. Varatkaa mukaanne voimassa oleva henkilöllisyystodistus.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Henkilollisyysto…
Reijo Mäen tuotannosta ja Vares-sarjasta löytyy tietoa Tornion kaupunginkirjaston DekkariNetti-sivuilta http://www.tornio.fi/DekkariNetti .
Tietoa Reijo Mäestä löytyy Otavan sivuilta http://www.otava.fi/ . Kannattaa pistäytyä myös Sanojen aika -kirjailijatietokannan sivuilla: http://kirjailijat.kirjastot.fi .
Jyrki Nummen kirjoittamassa artikkelissa todetaan Tuntemattomasta sotilaasta:
"Tuntematon sotilas kertoo veijari- ja seikkailuromaanin perinteille rakentaen eri puolelta Suomea kootusta nuorukaisjoukosta, joka yhtenä konekiväärijoukkueena käy läpi jatkosodan hyökkäys- ja etenemisvaiheesta aselepoon asti. Tarina etenee taistelu- ja reservissäolon episodeja rytmisesti vaihdellen. Taistelukuvaukset nostavat esiin yksilöiden toimintakyvyn äärimmäisissä tilanteissa; lepohetkien tapahtumia hallitsevat koomiset välinäytökset kuten ruuanhaku- ja naisseikkailut sekä ennen muuta värikäs ja äänekäs puhe: joukkueen keskinäiset kinastelut ja kahnaukset päällystön kanssa.
Vaikka romaanissa ei ole erottuvaa päähenkilöä tai päähenkilöitä, se sisältää…
Suurin osa suomenkielen sanoista on lainoja, kuten Kotimaisten kielten keskuksen artikkelissa kerrotaan. https://www.kotus.fi/nyt/kotus-vinkit/viikon_vinkkien_arkisto_(2015-2019)/viikon_vinkit_2019/lainaa_sain.29325.news
Varmaan myös pikku- sana on laina jostain. Aivan varmaksi en saanut alkuperää selvitettyä. Suomen sanojen alkuperä (1995) kertoo, että sanaa pieni on arveltu germaanisesta lainaksi. Samanta lähteestä peräisin olevaksi kuin paanu ja piena. (s.348)
Samantapaisia sanoja on monissa kielissä esim. unkarissa pici, picike = pikkuinen ja mongolian bici-ken = hyvin pieni. (s.375)
Kenties kotimaisten kielten keskus voisi selvitellä asiaa paremmin? https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot
Laulun nimi on: "Meille aurinko paistaa". Sen on säveltänyt Pekka Simojoki ja sanat on tehnyt Anna-Mari Kaskinen.
Laulun alkusanat: Laulu valtaa hiljaisuuden, aavistaa voin salaisuuden, joka tänään meitä piirittää...
Kertosäkeen alku: Meille aurinko paistaa, meille hymyilee kuu...
Laulussa on kolme säkeistöä.
Laulun nuotit ja sanat löytyvät Lasten keskuksen julkaisemasta nuottikokoelmasta "Laulutuuli" (ilmestynyt 2003, 2011 ja 2018). Laulu löytyy myös samannimiseltä CD-levyltä (Laulutuuli, julkaistu vuosina 2002, 2011 ja 2019).
Kyseisen nuotin ja CD-levyn löydät Jyväskylän kaupunginkirjaston pääkirjastolta, lastenosastolta. Halutessasi voit tehdä varauksen verkkokirjastossa:
https://keski.finna.fi
Jussi-Pekka Toivosesta löydät tietoa ainakin Turun kaupuninginkirjaston ylläpitämästä Vaski-tietokannasta osoitteesta
http://www05.turku.fi/kirjasto/kirjailijasivut/Kirjailijat/jussipekkato…
Hänestä löytyy tietoa myös kirjasta Heitä luetaan: suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. Kustannus-Mäkelä 1990.
Valitettavasti artikkeli ei löydy ilman selailua.Apu lehti (vuodesta 1972) ja sen edeltäjä Uusi apu (vuodesta 1968) löytyvät Kansalliskirjastosta Helsingistä. Ne ovat siellä käytettävissä mikrofilmeinä. Uusi Apu on Pohjoissalin mikrofilmeissä. Linkki Kansalliskirjaston hakuun.Apu taas löytyy vapaakappaletyöasemilta. Linkki Kansalliskirjaston hakuun.Linkki Kansalliskirjaston neuvonta.Kenties Apu lehden toimitus osaisi kertoa tarkemman lehden? https://www.apu.fi/yhteystiedot
