Timo Nurmi määrittelee Gummeruksen suuressa suomen kielen sanakirjassa sanan opiskelija: muodollista opetusta koulunkäyntiä ylemmällä tasolla nauttiva henkilö, esim. fysiikan opiskelija. Näin ollen voinet käyttää titteliä yhteiskuntatieteiden opiskelija. Kaisa Häkkinen määrittelee puolestaan Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa opiskelija -sanan olevan oppitekoinen uudissana, jonka Elias Lönnrot otti käyttöön v. 1874. Erityisesti korkeakouluopiskelijoista on vanhimmassa kirjakielessä käytetty nimityksiä oppivainen tai oppiva.
Leo Lipsosen Vankilaslangin sanakirjastakaan (1990)ei löytynyt selitystä kakku-sanan kohdalta. Kirjan alussa, Lukijalle-nimisessä luvussa mainitaan, että kakku-sanaan liittyy mielikuva pitkäaikaisesta leivänsaannista, ...evään, limpun, paakelsin, pullan haukkaamisesta, järsimisestä, nokkimisesta tai syömisestä.
Samantapaisia merkityksiä kakulle löytyy Heikki Paunosen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii -kirjasta (2000). Termiä purra, syödä,heittää kakkua on käytetty kirjan mukaan jo 1940-luvulla.
Ensimmäisestä maailmansodasta löytyy kirjoja erittäin paljon. Kirjoja kannattaa selata plussa tietokannasta http://www.libplussa.fi/ , esimerkiksi käyttämälllä asiasana hakua ja asiasanana "ensimmäinen maailmansota". Hyvä ratkaisu voisi olla myös käynti lähimmässä kirjastossa.
Suomenkielistä tietoa netistä löytyy ainakin osoitteista http://www.koulukanava.fi/historia/1stwwar/ ja http://www.uta.fi/suomi80/teema2.htm .
Sademetsän eläimistä saat tietoa suomen kielellä mm. seuraavista kirjoista ja videoista: Greenaway: Viidakko (kirja); Avara luonto - sademetsän väki (video); Gamlin: Sademetsän siimeksessä (kirja); Viidakko (video); Sademetsä (kirja); ja Maailman sademetsät (kirja). Netistä sademetsätietoa löytyy mm. osoitteessa http://www.wwf.fi/?group=sademetsat
Kuntien yhteinen E-kirjasto avautui keväällä 2024. Kokoelmaan hankitaan uutta aineisto jatkuvasti, jotta käytettävissä oleva määräraha jakautuu koko vuoden ajalle. Muuten tämän vuoden aikana julkaistavia uutuuskirjoja ei voitaisi hankkia E-kirjastoon ollenkaan. Sähköisten kirjojen lisenssit ovat yleensä voimassa vuoden kerrallaan. Jos kaikki aineisto olisi hankittu keralla, myös kaikki lisenssit vanhenisivat samaan aikaan. Aineiston hankintaa rajoittavat sekä budjetti että aineiston tarjonta. Tavoitteena on, että ensimmäisen vuoden aikana kokoelmassa on noin 10 000 nimekettä. E-kirjaston kokoelmapolitiikassa kerrotaan tarkemmin aineiston hankkimisesta E-kirjastoon.E-kirjastoon liittyneet kunnat eivät enää hanki uusia kirjoja…
Antiikkiliike Wanhan Eliaksen julkaisemassa Arabian taiteilijoiden signeerausten luettelossa ei tällaista pelkästä W-kirjaimesta muodostuvaa signeerausta löydy. Myöskään Designmuseon haulla ei löydy tätä esinettä niitten taiteilijoiden kohdalta, joitten sukunimi alkaa W-kirjaimella (Gunnar Wahlroos, Nils Wasastjerna, Helena Wilenius ja Peter Winquist). Leiman perusteella esine kuuluu vuosien 1964 - 1971 tuotantoon, mutta Designmuseon millään haulla ei löydy kysyjän lähettämän kuvan kaltaista astiaa. Tässä kohdassa kirjastonhoitajan asiantuntemus valitettavasti päättyy, sillä mitkään kuvahautkaan eivät tuottaneet tulosta. Asiasta kannattaa kysyä antiikkiliikkeistä tai Arabialta.
Maritta tulee nimestä Marita. Se on espanjalainen hellittelymuoto Mariasta ("pikku Maria"). Toisinaan Maritaa on pidetty lyhentymänä Margaretasta.
Sirpa -nimen alkuperä on epävarma. Se saattaa olla Siiri, joskus on viitattu sanaan sirpale.
Lähteenä vastauksessa teos Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. Nimikirjoja kirjastojen kokoelmissa on useita.
Kirjallisuutta aiheesta: Huotari, Tauno-Olavi, Kiinan kulttuuri, Otava, 1990. Kirjassa kerrotaan kiinan kielen kirjoitusmerkeistä,niiden rakenneperiaatteista,
kirjoitusmerkkien yksinkertaistamisesta sekä kalliagrafiasta. Suomenkielinen johdatus kiinan kielen kirjoitusmerkkeihin on Cecilia Lindqvistin Merkkien valtakunta, WSOY, 1991.
Tässä vielä muutama linkki kiinan kielestä kertoville sivuille:
http://acc6.its.brooklyn.cuny.edu/~phalsall/texts/chinlng2.html
http://www.chinalanguage.com/
http://www.mandarintools.com/
Kari Loimun teoksessa ”Yhdistyksen ABC – opas suomalaiseen yhdistystoimintaan” (2015) kerrotaan seuraavasti yhdistyksen puheenjohtajan tehtävien lainsäädännöstä:
”Puheenjohtajan tehtäväksi on laissa määrätty vain yhdistyksen nimenkirjoitus (ellei säännöissä ole muuta määrätty) sekä yhdistysrekisteriin tehtävän perus- ja muutosilmoituksen allekirjoittaminen. Säännöissä puheenjohtajalle voidaan määrätä muitakin tehtäviä.”
Kunniapuheenjohtajan tehtävistä ja oikeuksista vastattiin aikaisemmin seuraavasti:
”Kunniapuheenjohtajuudessa pääpaino taitaa olla sanassa kunnia. Kunniapuheenjohtajaksi voidaan nimittää pitkään ja ansiokkaasti yhdistyksen hyväksi toiminut henkilö. Tietoja tehtävistä ei oikein löydy. Laki ei sano asiasta mitään, maininnat…
Vuoden 1898 1-pennisen arvo voi vaihdella yhdestä eurosta kahteenkymmeneen euroon riippuen kolikon kunnosta. Suurimpaan summaan rahan täytyy olla täysin virheetön ja täysin leimakiiltoinen. Lähde: Suomen rahat arviohintoineen 2005: Keräilijän opas (Julkaisija: Suomen Numismaattinen Yhdistys). Kirja on ei-kaupallisen tahon julkaisema luettelo eivätkä siinä mainitut hinnat ole osto-tai myyntihintoja vaan objektiivisia arvioita rahojen keräilyarvosta kirjoitusajankohtana.
Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx löytyy paljon tietoa rahojen arvoista. Kirjoita Etsi arkistosta kohtaan esimerkiksi: rahat
Soppakulho, johon Vaahteramäen Eemelin pää juuttui, on neljän kruunun arvoinen myös alkuteoksessa.
Vaahteramäen Eemeli -kirjasarjan tapahtumat sijoittuvat noin vuosiin 1899 – 1911. Vuoden 1905 neljä kruunua olisi noin 240 kruunua vuoden 2020 rahassa.
Astrid Lindgren: Emil i Lönneberga (1980, s. 16)
http://www.kysy.fi/kysymys/mita-vuosikymmenta-vaahteramaen-eemeli-kirja…
http://historicalstatistics.org/Jamforelsepris.htm
Kustantajan sivuilta löytyy Laila Hietamiehen (nykyiseltä nimeltään Hirvisaari) tuotanto. Jokaisen teoksen jälkeen on merkitty myös sarjan nimi. Osoite on pitkähkö: http://www.otava.fi/default.cfm?cd=1014&depth=2&dept0=1003&dept1=1014&t…
Kirjastoissa voit tutustua myös Ulla Virtamon toimittamaan teokseen Aikuisten jatko- ja sarjakirjat. BTJ Kirjastopalvelu, 2005.
Lisää Laila Hietamiehestä (Hirvisaaresta) löytyy kirjailijatietokanta Sanojen ajasta: http://kirjailijat.kirjastot.fi
Kirjassa Työoikeus, WSOY 2008 s.988, sanotaan näin:"Työtaisteluoikeuden, kuten lakko-oikeuden nauttimasta perustuslain suojasta ei maamme osalta ole selkeää kannanottoa itse perustuslaissa tai perustuslakivaliokunnan kannanotoissa. Mutta PL 13 §:n sisältämän ammatillisen yhdistymisvapauden ja järjestäytymisvapauden maininnan pohjalta ja perustuslain esitöihin sekä kansainvälisiin sopimuksiin viittaamalla on esitettävissä perusteluita, että myös taisteluoikeus kuuluisi ainakin joiltakin osin perusoikeuksiemme piiriin."
Perustuslaki 55/2001 löytyy Finlex-tietokannasta: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
Työsopimuslaki 55/2001 on luettavissa myös Finlex-tietokannassa:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055
Sen…
Väitettä on vaikea kumota tai osoittaa todeksi. Demokratian tarkka määritteleminen on hankalaa. Demokratian perinteisiä tunnusmerkkejä vapaita vaaleja ja ilmaisunvapautta on hankala mitata, eikä tietoja varsinkaan vuosien takaa ole saatavilla.
Asiaan voi perehtyä tällä hienolla (ikävä kyllä englanninkielisellä) sivulla, jossa tarkastellaan 23 tapausta, joissa keskenään sodassa olleita valtioita on väitetty demokratioiksi. Tarkasteluun otetaan myös puoltavat ja vastustavat argumentit.
Linkki: http://users.erols.com/mwhite28/demowar.htm
Netistä ei näytä löytyvän mitään yksittäistä sivustoa, johon olisi koottu suomalaisten iskelmien sanoituksia. Artistien tai yksityishenkilöiden kotisivuilta voi löytää sanoituksia, joskin jälkimmäisessä tapauksessa sanat eivät välttämättä ole aina aivan oikeassa muodossa. Tietyn kappaleen voi siis parhaiten löytää sen nimen tai sanoituksen osan avulla jollakin hakukoneella, esim. googlella.
Osoitteesta http://www.laulut.fi/ löytyy maksullinen palvelu, josta voi tilata laulunsanoja pdf-tiedostona. Tarkemmat tilaus- ja toimitusehdot löydät palvelun etusivulta.
Kirjastosta löytyy paljon erilaisia iskelmälaulukirjoja ja -nuottikokoelmia. Pirkanmaan kirjastojen PIKI-verkkokirjaston (http://kirjasto.tampere.fi/Piki?/) avulla kappaleita voi hakea…
Perintölaista on olemassa oppaita, jotka löytää kirjaston
tietokannasta Plussa (www.lib.hel.fi/plussa) siten, että valitsee
hakusivulta vaihtoehdon "asiasana tai luokka" ja kirjoittaa
hakusanaksi "perintöoikeus".
Selkeä kirja on esim. Aarnio Aulis: Perunkirjoitusopas (uusin
painos 1998). Siinä käsitellään monipuolisesti perintöasioita. Kirja
on hyvin suosittu, mutta siitä on monissa kirjastoissa kappale,
jota ei lainata, ja joka on siten aina paikan päällä luettavissa.
Kirjan saatavuuden voi tarkastaa Plussasta.
Kenties kokemuksesi liittyvät hajumuistoihin? Olisitko joskus yhdistänyt pissin hajun pihlajaan ja korianterin tuoksun marjaluteeseen?
"Tuoksuilla on vahva yhteys muistiin ja tunteisiin. Tuttu tuoksu voi viedä yhdessä nuuhkaisussa ajassa taaksepäin johonkin merkitykselliseen hetkeen tai paikkaan. Selitys tähän löytyy hajuaistin poikkeuksellisesta hermoradasta.
Hajusignaalit kulkevat suoraan hajukeskukseen, kun muiden aistien viesti kulkevat monimutkaisempaa reittiä aivokuorelle. Aivojen hajukeskus on yhteydessä limbiseen järjestelmään, joka on tärkeä alue tunteiden ja muistojen syntymisen ja säätelyn kannalta kannalta.
Hajujen oppiminen on hyvin nopeaa. Jos kerran sairastuu jostain ruoasta, sen haistaminen, saati maistaminen,…
En löytänyt eskimoiden lukumääriä tilastoista. Tilastokeskuksen tilastosta löytyy kyllä, kuinka monta kanadalaista ja islantilaista asui Suomessa esim. vuonna 2017, http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statf… , eskimoista suurin osa olisi ehkä täältä tulleita. Eskimoiden määrää ei ole sieltä käsittääkseni löydettävissä, mutta noin yleisesti ottaen voidaan sanoa, että ei eskimoita ole mitään suurta vähemmistöä Suomessa. Tätä voisi kysyä Tilastokeskuksen Kysy tilastoista -palvelusta, https://www.stat.fi/tup/tilastokirjasto/info.html
Myöskään matkailijoiden majoittumistilastoista ei löydy suurta määrää näiden maiden kansalaisia, joten eskimoiden määrä ei ehkä myöskään ole suuri, …
Helsingissä kaikissa Helmet-kirjastoissa on mahdollista tulostaa. Kirjastoissa, joissa on itsepalvelutulostus, saat viisi sivua ilmaiseksi aina kolmen kuukauden jaksolla. Ylimeneviltä sivuilta veloitetaan 40 senttiä sivulta. Lista kirjastoista, joissa on itsepalvelutulostus löytyy pudotusvalikosta Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot ja palvelut.
Vantaalla voit tulostaa kaikissa muissa toimipisteissä paitsi Pähkinärinteen tai Hiekkaharjun kirjastoissa. Vantaan kirjastoissa saa 20 tulostetta ilmaiseksi. Lopuista sivuista veloitetaan 40 senttiä sivulta.
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_maksut(37588)
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI
