Maritta tulee nimestä Marita. Se on espanjalainen hellittelymuoto Mariasta ("pikku Maria"). Toisinaan Maritaa on pidetty lyhentymänä Margaretasta.
Sirpa -nimen alkuperä on epävarma. Se saattaa olla Siiri, joskus on viitattu sanaan sirpale.
Lähteenä vastauksessa teos Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. Nimikirjoja kirjastojen kokoelmissa on useita.
Gunilla Lundgrenin ja Siv Widerbergin kokoamassa runokirjassa I denna vida värld (vuodelta 1993)kerrotaan kukon, possun ja kuuden muun kotieläinten sanomiset Ruotsissa, Suomessa, Liettuassa, Chilessä, Tsekkoslovakiassa ja Turkissa (esim. kuckeli-kuuu, kukko-kiekuu, kikeriguuu).
Internetistä löytyy lisää: lähes neljänkymmenen eläimen "ääntelyt" on kirjattu 36 kielellä.
http://www.georgetown.edu/faculty/ballc/animals/animals.html
Kai Laitinen on tehnyt tutkimuksen Aino Kallaksen tuotannosta, se on julkaistu kahtena kirjana:
Aino Kallas 1897-1921 : tutkimus hänen tuotantonsa päälinjoista ja taustasta (2.p. Otava, 1995) ja Aino Kallaksen mestarivuodet : tutkimus hänen tuotantonsa päälinjoista ja taustoista 1922-1956 (Otava, 1995), jälkimmäisessä kirjassa Sudenmorsian -teosta käsitellään melko perusteellisesti, joten siitä löydät varmasti tietoa tutkielmaasi.
Nettisivulla http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/kallas.html
on lyhyesti Kallaksen henkilötiedot ja tuotanto, mutta ei tarkempia tietoja teoksista. Aino Kallasta koskeviin kysymyksiin löytyy muita vastauksia Etätietopalvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.asp hakusanalla…
Kokoan tähän sinulle listan lähteistä, joista löydät tietoa Ahvenanmaan historiasta. Voit perehtyä aiheeseen niiden avulla.Ahvenanmaan historia – WikipediaAhvenanmaan historiaa - Visit ÅlandHirn, Marta: Oolannin sota 1854-1855 (WSOY, 2004)Johnsson, Raoul: Kauhia Oolannin sota: Krimin sota Suomessa 1854-1855 (John Nurmisen säätiö, 2013)Komulainen, Arvo: Taistelu Ahvenanmaasta: Oolannin iäisyyskysymys (Ajatus, 2005)Tarkka, Jukka: Ahvenanmaa: Itämeren voimapolitiikan pelinappula (Docendo, 2020)
Vanhojen rahojen arvoja on kyselty tällä palstalla aiemminkin. Kolikkojen kunto ja mahdolliset lyöntivirheet ratkaisevat niiden arvon, joten rahoja näkemättä yksiselitteistä vastausta ei voi antaa. Hintatietoja löytyy esim. kirjasta Suomen rahat arviohintoineen 2005, jossa vuoden 1867 10-penniselle annettu arvo on yleisimmin 2 € ja vuoden 1873 5-penniselle 1 €. Lisätietoja rahojen kuntoluokista ja huutokauppojen tuloksista löytyy numismaatikkoliiton sivuilta http://www.numismaatikko.fi/
Muistelen nähneeni Museokaupassa historian aikajana viivoittimen. Tosin se taisi olla joko taidehistorian tai Euroopan historian aikajana.
Wikipedian luettelo on kyllä kattava. Ehkä sen avulla voisi piirtää oman aikajanan?
Helsingin seurakuntayhtymän Keskusrekisteristä voi puhelimitse tai sähköpostitse kysellä neuvoja. Hyvä olisi tietää haudattujen henkilöiden syntymäajat ja paikat etukäteen.
https://www.helsinginseurakunnat.fi/artikkelit/keskusrekisteri_2
Jos on kyse 1990-luvun popmusiikin tyylisuunnista, niin hyvä yleisteos on The '90's : the Inside Stories from the Decade That Rocked (julk. Rolling Stone 2010, ISBN: 978-0-06-177920-6). Siinä käydään läpi kymmenen 90-luvun keskeistä genreä.
Suomeksi on julkaistu Bruno MacDonaldin kirja Rock Connections : rock 'n' rollin täydellinen tiekartta (Readme.fi 2010, ISBN: 978-952-220-421-9). Se etenee artisteittain mutta aikajanojen avulla voi poimia 90-luvun ilmiöitä.
2000-luvun alun musiikki on jakautunut niin moniin genreihin ja aika on vielä niin lähellä, että yleisteoksia ei juuri ole. 1990-luvun ja "nolkytluvun" englannninkieliset Wikipedia-artikkelit sisältävät lukuisista kriittisistä kommenteista huolimatta osuvia huomioita.
https://en.…
Jaguaari on Elmer Diktoniuksen runo, ilmestynyt Jaguaren-nimisenä kokoelmassa Hårda sånger v. 1922. Suomennos on Viljo Kajavan tekemä ja sisältyy v. 1963 julkaistuun kokoelmaan Diktonius: Runoja.
Kirjallisuutta aiheesta: Huotari, Tauno-Olavi, Kiinan kulttuuri, Otava, 1990. Kirjassa kerrotaan kiinan kielen kirjoitusmerkeistä,niiden rakenneperiaatteista,
kirjoitusmerkkien yksinkertaistamisesta sekä kalliagrafiasta. Suomenkielinen johdatus kiinan kielen kirjoitusmerkkeihin on Cecilia Lindqvistin Merkkien valtakunta, WSOY, 1991.
Tässä vielä muutama linkki kiinan kielestä kertoville sivuille:
http://acc6.its.brooklyn.cuny.edu/~phalsall/texts/chinlng2.html
http://www.chinalanguage.com/
http://www.mandarintools.com/
Jääkiekon ja jalkapallon sääntökirjoissa ei nähtävästi ole mainintaa omasta maalista.
Ehkä tässä on ajateltu, että vastustajan lähin pelaaja on ollut edesauttamassa ja häiritsemässä tilannetta niin että oma maali on syntynyt. Hän saa myös pistepörssin pisteet.
Jääkiekon sääntökirja: https://www.finhockey.fi/index.php/tuomarille/saannot/saantokirja
Jalkapallon sääntökirja: https://www.palloliitto.fi/palvelut/jalkapallon-saannot-maaraykset-ja-o…
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ei sensuroida vastauksia aihepiirien vuoksi. Vastaukset, joita emme julkaise, sisältävät henkilökohtaisia tietoja kysyjistä tai muista yksityishenkilöistä tai koskevat sellaisia asioita (esim. varausasioita tai lainaajatietoja), joista muille lukijoille ei ole hyötyä. Palvelumme periaatteet löytyvät sivulta Tietoa palvelusta, http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/tietoa-palvelusta/ . Mainitsemasi kysymys näyttää siltä kuin se olisi tahattomasti jäänyt suljettuun arkistoon, siirsin sen julkiseksi.
Nina Granlund
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaava suunnittelija
Kirjastot.fi-toimitus
Tässä kannattaa kääntyä mainostoimistojen puoleen.
DNA:lle mainoksen on luonut mainostoimisto Folk ja mediatoimisto Dagmar.
https://media.sanoma.fi/kirjoituksia-markkinoinnista/2021-08-13-heinaku…
https://www.folkfinland.fi/
https://www.dagmar.fi/yhteystiedot/
Ilkka Remeksestä kerrotaan seuraavissa Lahden kaupunginkirjastossa olevissa kirjoissa:
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita (2000)
Kotimaisia nykykertojia 3 (2000)
Kotimaisia dekkarikirjailijoita (2001)
Suomalaisia kirjailijoita (2004)
Lahden kaupunginkirjastossa on lainattavia Ilkka Remestä käsitteleviä lehtileikkeitä. Allaoleva Piraatit kirjan kuvaus on otettu Marja Welinin Etelä-Suomen Sanomiin 13.12.2003 kirjoittamasta kirja-arvostelusta:
Remeksen Piraatit on uudenlainen nuortenjännäri. Se hipoo melkein aikuisten jännityskirjallisuutta. Kirjassa liikutaan monenlaisten asioiden ja tapahtumien pyörteessä. Kansainvälinen rikollisjengin toiminta, loistoristeilijän räjäyttäminen, useiden eri maiden poliisien yhteistyö ja ennen…
Suomenkielistä tietoa Anders Jacobssonista on internetissä melko vähän: lähinnä Wikipediassa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Anders_Jacobsson_ja_S%C3%B6ren_Olsson) ja lyhyesti myös kustantaja Otavan sivuilla (http://www.otava.fi/kirjailijat/ulkomaiset/j-l/jacobsson___olsson/fi_FI…).
Mervi Kosken kirjassa Ulkomaisia nuortenkertojia 1 on artikkeli kirjailijasta.
Anders Jacobssonia koskevia kysymyksiä on lähetetty meille aiemminkin. Voit selata vanhoja vastauksia menemällä arkistoomme (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx) ja kirjottamalla Etsi arkistosta -kohtaan "Anders Jacobsson".
Sofiannaa ei löydy nimipäiväluetteloista eikä nimellä ole kalenterissa nimipäivää. Sofianna vaikuttaa Sofiasta ja Annasta yhdistellyltä. Sofian nimipäivä suomalaisessa nimipäiväkalenterissa on 15.5. ja Annan 9.12.
Useimmat hyönteiset, päiväperhosia lukuun ottamatta, eivät tosiaan pysty erottamaan punaista väriä. Punakukkaiset kasvit pölyttyvät yleensä lintujen avulla. Lisää tietoa tästä esimerkiksi Tieteen kuvalehden ja Ylen Oppiminen -sivuilta:
http://tieku.fi/kysy-meilta/miksi-kasveilla-on-varikkaat-kukat
http://oppiminen.yle.fi/kasvit-sienet/kasvitietoutta/mita-hyotya-on-pun…
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on kysytty jo useita kertoja R. L. Stinestä. Vastaukset kannattaa katsoa palvelun arkistosta
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/arkisto.aspx. Hakusanaksi voi kirjoittaa "stine".
R. L. Stinestä löytyy tietoa mm. Mervi Kosken kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1.Tietoa löytyy myös WSOY:n sivuilta
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=2&id=333&lastname=Stin...
Kirjastoammateissa ei ole olemassa yhtenäisiä koulutusalan nimikkeitä. Tietty koulutusaste eí siten valmista tiettyyn ammattinimikkeeseen. Mutta kirjastoapulainen-nimikettä ei taidata enää käyttää. Haettavien työtehtävien nimiä voivat olla esim. kirjastonhoitaja, kirjastovirkailija, informaatikko, suunnittelija tai osastonjohtaja.
Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta löytyy laaja tietopaketti kirjastoalan koulutuksesta:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Lisää tietoa tehtävänimikkeistä ja koulutusvaatimuksista:
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_ko…
Kirjastoammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimukset löytyvät täältä:
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/…
Hei
Tarkoitat ilmeisesti Gwen Grantin kirjoittamaa kirjaa?
Kysymyksestäsi ei ilmene haluatko ostaa vai lainata kirjan. Lainaksi sen saat kääntymällä kirjastosi puoleen ja pyytämällä heitä tilaamaan ko. teoksen Varastokirjastosta. https://vaari.finna.fi/?lng=fi
Mikäli olet halukas ostamaan sen, niin pikaisella haulla löytyi verkkosivu, jossa se on myös saatavilla:
https://www.antikvaari.fi/
