Teoksessa Teen itse pihan rakenteet (Eskola, 1988) on ohje halkaistusta tukkipuusta valmistettavalle pöydälle ja penkille. Ohje on varmasti myös sovellettavissa hirsisen pöydän rakentamiseen.
Kirjan saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta. Aineistohaku löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi
Jyväskylästä oli saanut Keski-Suomen museolta seuraavaa tietoa: Koristemaalaukset ovat maalannut Oskari Raja-aho, ei Urho Lehtinen. Toisaalta taas Sirosen ja Lahden kirjoittamassa kirjassa Sinappiaurinko kerrotaan, että joidenkin tietojen mukaan Lehtinen olisi yhteistyössä Raja-ahon kanssa suunnitellut koulun kattomaalauksia. Museosta löytyy teos: Cygnaeus koulun historia ( (isbn: 052-5332-79-9). Siinä tulkitaan tuntemattoman tarinan olevan Väinämöisen veneretki, jonka aikana hän valmisti hauen leukaluusta uuden kanteleen, kävi Pohjolassa vaatimassa Sampoa ja Sammon ryöstön jälkeen menetti myrskyssä sekä Sampon että uuden kanteleensa.
Museon kirjaston yhteystiedot, http://www.jyvaskyla.fi/keskisuomenmuseo/kokoelmat_ja_tutkimus/kirjasto…
Welsh corgi ei tarvitse mitään erityistä corgiruokavaliota - tärkeää kuitenkin pitää huoli siitä, ettei painoa kerry, koska se on koirille haitallista.Hyvä perusohje koiran ruokinnasta löytyy esimerkiksi täältä: https://www.elainlaakari.fi/klinikat/koiraklinikka/hoito-ohjeet/ruokinta/
Puiden lukumäärästä meillä ei ole tietoa, mutta puulajeja Espalla on kaksitoista. Tämän tieto löyty kirjasta Esplanadin puisto, Dendrologinen seura, 1989.
Internetissä ei todellakaan tunnu olevan hyviä suomenkielisiä sivuja 1960-luvun vaate- ja hiustyylistä. Makupaloissa (osoite: www.makupalat.fi ) on hyvää aineistoa otsikon vapaa-aika alla, mutta ei suomenkielistä. Wikipediassa on yleistä kuvausta 1960-luvun tapahtumista. Hiukan aiheeseen kuuluvaa on osoitteessa www.oph.fi/kulttuuri-ikkuna/esine/vaatetus/historiaa.html . Ehkäpä myös Googlella löytyvä Marin historiansivu, ja hakuehtoina marimekko + historia. - Mutta kokoelmassamme on suomenkielisiä kirjoja, jotka käsittelevät aihetta, esim.
Länsimaisen muodin historia antiikista nykyaikaan / Arja-Liisa Kuitunen (1998); 1900-luvun muodin historia / Gertrud Lehnert (2001); Historialliset päähineet, kampaukset ja korut / S. P. Skolnikov (…
Stephenie Meyerin New Moon eli Houkutus-kirjan jatko-osa ilmestyy suomeksi syksyllä 2007 nimellä Uusikuu. Kustantaja WSOY ilmoittaa julkaisupäiväksi 31.10.
Lisätietoja kustantajan sivuilta: http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/news&id=745
Digi-ja väestötietoviraston nimipalvelun sukunimihaun mukaan sukunimi Kollanen on käytössä 59:llä henkilöllä nykyisenä sukunimenä. Se ei siis ole kovin yleinen suomessa. Käytettävissämme olevista sukunimikirjoista ei löytynyt ko. sukunimeä. Nimestä löytyy vähän tietoa Tuomas Salsteen sukunimi-infon sivuilta.
Eipä löytynyt meiltäkään sanoja kyseiseen kappaleeseen, mutta parilta levyltä Kumipallo toki löytyy ja saat sanat sitä kautta. Turun kaupunginkirjaston musiikkiosastolla on CD:nä M. A. Nummisen "Kumipallona luokses pompin ain" ja lastenosastolla Nummisen "M. A. Nummisen suosituimmat lastenlaulut" -kasetti. Myös lastenosastolla oleva LP "Lasten TVsuosikit" sisältää Kumipallo-kappaleen. Tätä kirjoittaessani ainakin lastenosaston kasetti ja LP olivat paikalla, joten kannattaa kysyä ensin sieltä!
Tälläiseen kerrontatapaan perustuvia tarinoita saattaa olla tietysti useitakin. Mieleeni tuli Ryunosuke Akutagawan kertomus Metsikössä. Tarinassa aviopari joutuu metsässä hyökkäyksen kohteeksi. Vaimo raiskataan ja mies murhataan. Tarina kerrotaan kerrotaan moneen kertaan eri todistajien suulla: ruumiin löytäjän, eri todistajien, rikollisen, pidätyksen tehneen poliisin, raiskatun vaimon ja murhatun miehen (shamaanin välityksellä!). Jokainen tuo juttuun oman lisänsä ja kertoo täysin oman versionsa tapahtumista. Mikä on lopullinen totuus ja selviääkö se edes? Kyse on rikosjutusta, jossa on kauhutarinan aineksia. Tarina löytyy suomennettuna kokoelmasta Shosetsu.
Kirjan sijaintitiedot Helmet-kirjastoissa:
http://www.helmet.fi/search*fin/?…
Hei!
Ohessa muutama teos,josta voisi löytyä apua ongelmaasi.
Norri, Matti: Perintö ja testamentti : käytännön käsikirja
Lindholm, Tuomo: Perintöverokirja
Ossa, Jaakko: Perinnön ja lahjan verokohtelu
Tarkista saatavuus suoraan seutukunnan kirjastosta.
Fandom-sivuston mukaan Lassi ja Leevi -sarjakuvan Tracer Bullet -etsivähahmo ei perustu mihinkään tiettyyn film noir -etsivähahmoon, vaan on jonkinlainen parodia tämän genren hahmoista. Lassin ja Leevin "isä" Bill Watterson kertoo, ettei hän erityisesti tunne film noiria tai dekkarikirjallisuutta.
https://calvinandhobbes.fandom.com/wiki/Tracer_Bullet
Olisikohan kyseessä satu, joka sisältyy kokoelmaan :
Boehm, Kirsti von : Sadepisarahelmet (kuvitus Helga Sjöstedt). Helsinki : Kuvataide, 1955. 19 s, 6 kuval. : kuvitettu. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1169345
Sadussa kylläkin peikko pyydystää sadepisaroita haaviin ja sadepisarat keiju Sinipiika taikoo sinisiksi ja punaisiksi helmiksi. Peikonpoika vie helmet herra Sisi-liskolle, joka valmistaa niistä ihanan kaulakorun. Peikonpoika kosii Peikkoprinsessaa ja antaa hänelle korun. Peikkoprinsessa ihastuu helmiin ja ”häät vietettiin jo samana päivänä”.
Kirjassa on myös pari muuta muuta satua.
Voisikohan kyseessä olla mahdollisesti Frank McCourtin omaelämäkerrallinen teos Seitsemännen portaan enkeli, joka kertoo köyhän perheen elämästä Irlannissa? Kollega muisti, että siinä ainakin on samantyyppinen kohtaus, missä lapsi toivoo pääsevänsä hautajaisiin, jossa olisi tarjolla herkkuja, koska perhe kärsii nälkää. Teoksen saatavuustiedot löydät Piki-verkkokirjastosta: PIKI-verkkokirjasto | piki.fi
Tallennus liittyy selaimen asetuksiin. Syy entisen käytännön muuttumiseen on ilmeisesti se, että Helmetin kirjautumissivun verkko-osoite on muuttunut.
Tietotekniikkaosastoltamme arveltiin, että asia voisi korjautua selaushistorian poistamisella. Mikäli selaimesi on Internet Explorer, tämä tapahtuu seuraavasti: sivun harmaassa yläpalkissa on kohta suojaus ja sitä näpäyttämällä tulee esiin ensimmäisenä ’poista selaushistoria’. Tietotekniikkavirkailija arveli, että HelMetiin uudelleen kirjauduttaessa ohjelma kysyisi, haluatko ohjelman muistavan näppäilemäsi tiedot.
Voit myös ottaa yhteyttä Lasipalatsissa sijaitsevan Kohtaamispaikan läppäritohtoriin. Kohtaamispaikalla annetaan henkilökohtaista neuvontaa tietotekniikassa. Puhelinnumero on 09…
Kaivoista löytyy kirjallisuutta osoitteessa http://www.helmet.fi parhaiten valitsemalla sanahaun ja siihen asiasanaksi kaivot. Tietoa voi hakea myös valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelusta osoitteesta http://www.ymparisto.fi. Etusivulla on hakemisto, johon voi kirjoittaa kaivot.
Suomalaisen voimistelun historiaa on käsitelty ainakin seuraavissa julkaisuissa:
- Urheilumme kasvot; osa 4 (1973)
Kirjassa on esitelty suomalaisia voimistelijoita ja lisäksi siinä on Erkki Saarisen kirjoittama laaja artikkeli voimistelun historiasta.
- Huippu-urheilun maailma; osa 3 (1979)
Voimiselusta kertovassa artikkelissa kerrotaan lähinnä suomalaisesta voimistelijasta Heikki Savolaisesta ja sivutaan yleisesti voimistelun historiaa.
- Halila, Aimo: Suomen voimistelu- ja urheiluliitto SVUL 1900-1960 (1960)
- Jyväskylän naisvoimistelijat 80-vuotta: 1917-1997
Suomen voimistelu- ja liikuntaseurojen sivuilta http://www.svoli.fi/ löytyy myös lyhyt historiikki erityisesti naisliikunnasta ja SVoLi:n historiasta.
Lisää materiaalia voisi etsiä…
Kiitos kysymyksestäsi! Kyseisistä suvuista ei varsinaista kirjallisuutta löydy, eikä sitä löydy ainakaan Lapponica-tíetopalvelun piiristä, valitettavasti.
Ohjaisin sinut paikallisen sukututkijayhdistyksen puheille, yhteystiedot löytyvät varmaankin lähimmästä kirjastostasi.
Sukututkijoilla toimivat netissä oma sivut osoitteessa:
http://www.genealogia.fi/
Sieltä löydät myös aloittelijalle hyödyllisiä osoitteita.
Uudenkaupungin kirjaston neuvonta: (02) 8451 5382
Kyseiset sanat perustuvat sanaan tippa, joka on mahdollisesti skandinaavista alkuperää. Sekä suomen että skandinaavisten kielien sanat saattavat myös olla alkujaan erillisiä onomatopoeettisia eli ääntä jäljitteleviä sanoja, jotka ovat syntyneet ilman yhteyttä toisiinsa.
Sanaa pudota muistuttavia sanoja löytyy useista suomen sukulaiskielistä kuten virosta, inkeristä ja vepsästä. Molemmat sanat ovat vanhoja: ensimmäiset maininnat sanasta tippa löytyvät Christfrid Gananderin sanakirjasta vuodelta 1787 ja sanasta pudota Mikael Agricolan (n. 1510-1557) teksteissä.
Lähde: Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja (SKS 1992).
