Signeerauksen arviointi vaatii asiantuntijaa.
Asiaa voisi selvitellä itse tutkimalla Juha Vallin Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkelia. Sitä löytyy Pasilan kirjaston varastosta ja Tikkurilan kirjaston käsikirjastosta.https://www.finna.fi/Record/helmet.1103278
Myös kuvaston taitelijaluettelo netissä on melko kattava, mutta kaikissa teoksissa ei näy signeerausta. https://kuvasto.fi/taiteilijaluettelo/
Apua voi myös pyytää taidehuutokaupoilta. Monilla heista on maksuton arviointipalvelu.
Helsingin kaupunginkirjastossa asia ei toistaiseksi ole ajankohtainen, koska perintää ei ole annettu ulkopuolisen perintätoimiston hoidettavaksi. Asiasta kannattaa kysellä Espoon tai Vantaan kaupunginkirjastoista tai perintätoimistoista. Vantaan kaupunginkirjaston saatavia on parin vuoden ajan perinyt Intrum Justitia ja Espoossa vastaava toiminta käynnistyy perintätoimisto Contantin kanssa.
Tarkkaa vastausta kysymykseesi ei löytynyt. Eero Kiviniemen etunimioppaassa Iita Linta Maria (1993) on suosituimpien nimien listoja vuoteen 1991 asti. Väestörekisterikeskuksen nettisivuilla olevat vuosittaiset etunimitilastot eivät ulotu vuosiin 1993-95. 1990-lukua koskeva tilasto siellä kuitenkin on, mutta se ei jaottele kutsumanimiä ja jälkimmäisiä nimiä erikseen. Löydät palvelun osoitteesta http://www.vaestorekisterikeskus.fi/ (klikkaa sivun keskiosassa olevaa linkkiä Nimipalvelu ja sitten Suosituimmat etunimet > 1990 - 99). Listasta löytyy 10 suosituinta miehen ja naisen nimeä sillä vuosikymmenellä. Lisätietoja asiasta voi kysellä Väestörekisterikeskuksesta, jonka yhteystiedot löytyvät em. nettisivulta.
Vuoden 1995 suosituimmat…
IMDb-tietokannan mukaan elokuvan musiikin on säveltänyt Murray Gold. Kappaleen nimi saattaisi näkyä elokuvan lopputeksteissä, mutta sitä ei ainakaan kirjastojen kautta ole mahdollista saada katsottavaksi.
Kirsi Kunnaksesta ei ole vielä tehty elämäkertakirjaa, mutta nettitietoa Kunnaksesta löydät esim. seuraavista osoitteista:
Nuorisokirjailijoiden nettimatrikkeli:
http://www.nuorisokirjailijat.fi/kunnaskirsi.shtml
Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin Kolmen Tähden Tietoa -tietokannan palkintotiedot:
http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/sntieto.htm
Tampereen kaupunginkirjaston Pirkanmaalaisen kaunokirjallisuuden tietokanta:
http://www.tampere.fi/kirjasto/pirkanmaankirjailijat/kunnas.htm
tai
Helsingin kaupunginkirjaston Sanojen aika -tietokannasta
http://kirjailijat.kirjastot.fi
Asian selvittämisen tekee vaikeaksi se, että tekijä on anonyymi eli tekijää ei tiedetä. Koska kirjan mahdollisesta turkinkielisestä nimestä ei ole tietoa eikä tekijän nimeä ole, ei käännöksen olemassaoloakaan voi varmistaa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei käännöstä ole, ainakaan sitä ei eri tietokannoista englanninkielisellä nimellä haettaessa löytynyt.
Wikipediassa on mainittu jo kaksi ensi vuonna (2008) ilmestyvää osaa Nummelan ponitalli-sarjaan: Susivaaran aarre ja Mustan korpin linna. Ilmestymisajankohtaa ei mainita.
Nummelan ponitallia kustantaa WSOY, joten voit tiedustella
heiltä mahdollista ilmestymisaikataulua, osoitteesta http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/feedback&chapter=60
Ola Tuomolan säveltämä ja Usko Kempin (Hurmerinnan) sanoittama laulu "Takaisin Karjalaan" sisältyy nuottijulkaisuun Sointu 11 : kauden suosituimmat sävelet (1940). Nuottijulkaisu kuuluu Kansalliskirjaston kokoelmiin.
Kansalliskirjastosta voi tiedustella mahdollisuutta saada valokopio laulun nuotista ja sanoista. Yhteystiedot Kansalliskirjaston asiakaspalveluun löytyvät alla olevasta linkistä.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/jaljennepa…
Jooga-asentojen eli asanoiden nimet ovat sanskriitin kielisiä. Yleisimpien asanoiden nimet sanskriitiksi, suomeksi ja englanniksi sekä niiden kuvat löytyvät esimerkiksi joogaa verkko-opetuksena tarjoavilla sivustoilla Joogit ja Yogobe. Myös osassa joogakirjoista on asanoiden nimetkin.
Aikakauden muodista saa kaikkein parasta ja autenttisinta tietoa ko. ajan naisten- ja muotilehdistä. Helsingin pääkirjastossa Itä-Pasilassa on varastoituina 70-luvun naistenlehdistä ainakin Eeva, Hopeapeili ja Jaana. Muotikuvia löytyy myös Kotilieden ja Kodin kuvalehden 70-luvun numeroista. SoneraPlazan hakuohjelma (joka etsii suomalaisia sivuja) ei löydä kovin kummoisia sivuja hakutermillä +70-luku +muoti, mutta ehkä kannattaa kuitenkin katsoa. Sillä saa sivut http://www.matrix.fi/sivut/mekaks/4.97/muoti.htm ja http://www.matrix.fi/sivut/mekaks/11.96/tekstit/muoti.htm ,joissa kerrotaan mitä 70-luvun muodin piirteitä on kertaustyyleinä 90-luvun muodissa. Osoitteessa http://sun3.oulu.fi/~roininen/kostamus/katitau.htm analysoidaan 70-lukua,…
Päiväkodin aloittamisesta ja yökyläilystä on paljon kirjoja, ja ne varmasti ovat tilanteet, joissa lasten eroahdistus usein tulee esiin. Päiväkotiin menosta kerrotaan ainakin kirjoissa Wolde: Sanna päiväkoti, Pelliccioni: Onni-poika menee päiväkotiin, Forssen Ehrlin: Rohkean Rikun hulinaviikko, Kuutti: Onni ja Aada päiväkodissa ja Jäntti: Pikku hiiri, tuuliviiri. Yökyläilykirjoja ovat esimerkiksi Kuutti: Onni ja Aada yökylässä, Känkänen: Tuu yökylään, Apo Apponen!, Kirkkopelto: Mollin iltahepuli, Lindenbaum: Essin uni hukassa ja Reuterstrand: Emppu yökylässä. Ihan suoraan eroahdistuksesta ei näissä eikä muissakaan kuvakirjoissa puhuta, vaan enemmänkin halutaan vahvistaa myönteistä kuvaa lasta mahdollisesti…
Ruotsinkielinen sanakirja selittää brutalismin näin:"brutalism, stilart inom den moderna arkitekturen, mest utpräglad under 1960- o. -70-t. Mottot för b. var "ärlighet mot materialet", d.v.s. det gällde att öppet visa materialet i konstruktioner och byggnadsdelar, utan ytbehandling eller övrig finish. B. vann insteg särskilt i samband med den armerade betongens genombrott i byggandet. Betongen visade sig som material vara plastisk och formbar, vilket inspirerade de modernistiska arkitekterna till fantasifulla, ibland brutalt kantiga och ibland plastiskt mjuka formationer.B:s pionjär i Europa var Le Corbusier, som introducerade begreppet "breton brut" (rå betong). Bland de främsta finländska exemplen på den brutalistiska byggnadsstilen…
Hyvä katsaus Neiti Etsivän hahmoon ja kirjasarjan kirjoittajaan on seuraavassa julkaisussa:
Kaisu Rättyä: Mysteeri ratkaistavana: ulkomaisia nuorten sarjakirjoja (Hki, BTJ, 1997)
s. 17-29
Rauman kaupunginkirjastossa ei ole hyllypaikkaa satiiri (tosin genre ja hyllypaikka eivät ole sama asia) mutta asiasanalla satiiri löytyy tietokannasta Satakirjastot.fi mm. Tuomas Kyrön, Roope Lipastin ja Miika Nousiaisen suosittuja kirjoja.
Tietoa vierasperäisten sukunimien alkuperästä löydät ainakin seuraavista kirjoista:
Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala: Sukunimet
Marianne Blomqvist: Vad heter finlandssvenskarna?
Mikkosen ja Paikkalan mukaan 1600-luvulta lähtien alkoi ilmestyä uudentyyppisiä porvaris- ja käsityöläisnimiä, jotka muistuttivat kaksiosaisia paikannimiä (esim. Lundberg, Blomstrand, Björklund). Ruotsalaisesta nimestä tuli vähitellen arvostuskysymys.
Sukunimen alkuperää kannattaa selvittää myös Suomen sukututkimusseuran kautta linkistä http://www.genealogia.fi/ . Sieltä löytyy muun muassa runsas määrä sukunimiä käsitteleviä artikkeleita: http://www.genealogia.fi/nimet/
Englanninkielisen Wikipedian osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Lakota_language löytyvät artikkeli lakotan kielestä kertoo, että yleisin tervehdys on Háu kȟolá, joka ei viittaa ihan kirjaimellisesti päivää mutta vastannee käytöltään tuota suomen kielen ilmausta. Tuo ilmaus on kuitenkin miesten käyttämä, sillä naiset käyttävät muotoja Háŋ ja Háŋ kȟolá.
Jos lakotan kielen sanat kiinnostavat laajemmin, osoitteesta löytyy https://www.lakotadictionary.org/phpBB3/nldo.php sanakirja, jonka avulla lakotan kielen sanoja voi etsiä. Hakusanaksi tarvitaan englanninkielinen sana.
Australian aboriginaaleilla ei ole yhtä yhtenäistä alkuperäiskieltä vaan suuri määrä eri kieliä, jotka eroavat enemmän tai vähemmän toisistaan. Aihetta käsittelevästä…
Tapio Rautavaara ei ole levyttänyt tätä Ragnar Ågrenin säveltämää laulua, jonka alkuperäinen nimi on "Spelmannen" ja sanoittaja Dan Andersson. Ehkä muistelet Esa Niemitalon levytystä? Esa Niemitalon ääni muistuttaa Tapio Rautavaaran ääntä. Hänkään ei laula täsmälleen muistamillasi sanoilla, vaan "mä soitan niinkuin tahdon enkä niinkuin neuvotaan". Mauno Kuusisto laulaa tämän saman kohdan: "Mä soitan niinkuin tahdon, en kuin halutaan." Tauno Palo laulaa: "Mä soitan niinkuin tahdon, en kuin toiset haluaa." Esa Niemitalo aloittaa laulun sanoilla "Oon soittoniekaks syntynyt", kun esimerkiksi "Suuressa toivelaulukirjassa", osassa 2, laulu alkaa: "Oon soittoniekka huoleton". "Soittoniekka"-laulun suomenkielisten sanojen tekijäksi on…
R.L. Stinestä on tuskin lainkaan tietoa suomeksi, mutta tältä englanninkielisetä
sivulta löydät varmasti sen, mitä esittelyä varten tarvitset.
http://www.scholastic.com/goosebumps/high/stine/
