Tätä on kysytty aikaisemmin meiltä ja silloin vastattiin:
Sotamies Honkajoki ilmestyy Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa mukaan kertomukseen teoksen sivulla 301. Sieltä löytyy Honkajoen oma kuvaus henkilöstään hänen ilmoittautuessaan täydennysmiehenä Koskelalle.
Jo tässä vaiheessa paljastuu kuinka sanavalmis ja jossainmäärin jopa narrimainen Honkajoki hauskuuttaa tovereitaan kriittisillä huomioillaan esimiehistä ja sodasta.
Väinö Linnan teoksista sekä hänen henkilöhahmoistaan kannattaa etsiä lisää tietoa kirjallisuudenhistoriasta.
Hyviä kirjoja aloittaa tutkiminen on esim.
Nils-Börje Stormbom : Väinö Linna : kirjailijan tie ja teokset
Väinö Linna : toisen tasavallan kirjailija
Pekka Lija :Väinö Linnan Tuntematon sotilas…
Oulun kaupunginkirjastolla ei ole tällä hetkellä omaa voimassa olevaa visiota. Noudatamme Oulun kaupungin visiota, joka löytyy osoitteesta
http://www.oulu.ouka.fi/strategia/visio.htm
Oulun kaupungin strategiaan voi tutustua osoitteissa
http://www.oulu.ouka.fi/strategia/pdf/strategia_v03.pdf
http://www.oulu.ouka.fi/talous/talousarvio2005/talousarvio2005.pdf
josta kulttuurilautakunta löytyy sivulta 117 (kirjasto sisältyy ko. teksteihin).
Oulun kaupungissa valmistellaan paraikaa uutta strategiaa.
Oulun kaupungin ja kulttuuritoimen uudet strategiat valmistuvat kesän 2005 aikana ja Oulun kaupunginkirjaston strategia vuoden 2006 alussa.
Ainakin yksi Mikko Pöksyläisestä kertova runo löytyy Maalaiskuntien liiton vuonna 1929 julkaisemasta Kotitanhuilta kouluteille : alakansakoulun lukukirja 2. Tästä teoksesta löytyy runo "Mikko Pöksyläisen tuumia" (s. 69-73) - tekijää ei mainita, ainoana lähdeviittauksena on sisällysluettelon "Koitto-lehdestä 1896".
MIKKO PÖKSYLÄISEN TUUMIA
Mie tästä kerran wielä
walloitan kaiken moan,
kun ensin uniwormun
mie reätäliltä soan.
Kas "smirnoosta" mie sitten
ja kenoselkänä
kuninkaan howwiin marssin
ja rinta pystyssä.
Tien kunniata hällen.
Karskisti haastetaan:
"Oun Mikko Pöksyläinen",
ja "hywwee päiwee woan."
Roapasten lattiata
niin sievästi kuin woin
myös terwehin mie rouwoo,
rinsessoo pokkuroin...
Porin kaupunginkirjastossa on kaksi Marie Antoinetten elämäkertaa; kirjoittajina Joan Haslip ja Stefan Zweig. Ranskan vallankumouksen tapahtumia käsitellään teoksissa Bainville, Jacques: Ranskan historia sekä Aubry, Octave: Ranskan suuri vallankumous.
Englanninkielisestä Wikipediasta löytyy artikkeli Versailles'n historiasta (http://en.wikipedia.org/wiki/Palace_of_Versailles)
Seuraava CD-ROM merikartta löytyy HelMet-aineistotietokannasta pääkaupungiseudulla:
CD merikartta. L : Lappeenranta - Savonlinna = CD sjökort = CD nautical chart. Helsinki : Vantaa : Merenkulkulaitos, Genimap, 2002. Siitä voi tehdä kaukolainapyynnön oman kotikirjaston kautta.
Aku Ankan tarinoiden hakuun ei ole hakukonetta. Lehtien sisältöjä voi selailla Aku Ankan verkkosivuilla, mutta mikäli et ole löytänyt etsimääsi tarinaa niistä, en valitettavasti pysty auttamaan enempää. Ehkäpä joku tämän palstan lukijoista tunnistaa, mistä lehdestä kyseinen tarina löytyy.
Valitettavasti lainojen uusiminen pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista ei vielä toistaiseksi onnistu Internetin kautta.
Syynä on kymmenisen vuotta vanha kirjastojärjestelmä, johon ei mm. kustannussyistä johtuen ryhdytä liittämään kyseistä mahdollisuutta. Uuden kirjastojärjestelmän valintaprosessi ja hankinta on par'aikaa käynnissä, mutta sen käyttöön otto vienee vielä noin vuoden verran.
Kun uusi kirjastojärjestelmäotetaan käyttöön (v. 2003?) tulee siinä olemaan mahdollisuus uusia lainat Internetin kautta.
Finna-palvelussa on mukana myös korkeakoulukirjastoja. Teoksia lähiöistä löytyy rajattuna esimerkiksi asiasanoilla:
yhteisöllisyys
viihtyvyys
asukkaat
osallisuus
osallistaminen
Elokuvakäsikirjoitus perustuu Nicholas Pileggin kirjaan Wiseguy : life in a mafia family. Kirja kertoo gangsteri Henry Hillin elämästä. Turun kaupunginkirjastosta löytyy vain elokuvakäsikirjoitus, kirjasta voit tehdä kaukolainapyynnön.
Tilastokeskus julkaisee tilastoja niin kunnan, valtion kuin yksityisen sektorinkin palkoista, esim. kuntasektorin palkat http://www.stat.fi/tk/hp/palkkatilastot_julsektorikk.html . Nämä ovat siis kuitenkin keskiansioita, eivät peruspalkkoja. Kirjastonhoitajien palkkaluokat kunnissa ja valtiolla löytyvät Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimuksesta, valtion osalta Valtion yleisesta virka- ja työehtosopimuksesta. Nämä löytyvät Internetistäkin, http://www.hus.fi/default.asp?path=1,46,15173,15179,9663 . Valtion työehtoihin, sopimuksiin ja palkkamääräyksiin kannattaa tutustua Valtiovarainministeriön julkaisemassa kokonaisuudessa Valtio työnantajana, http://www.vm.fi/vm/fi/12_Valtio_tyonantajana/index.jsp . Valtion virka- ja työehtojen…
Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten kirjastojen kirjojen saatavuuden voit tarkistaa HelMet -verkkokirjastosta: http://www.helmet.fi
Voit etsiä kirjoja esimerkiksi tekijän, teoksen nimen tai aiheen mukaan. Yhdellä haulla näet kirjan saatavuuden kaikissa yllämainittujen kuntien kirjastoissa.
Jos haluat noutaa kirjan siitä kirjastossa, jossa se on hyllyssä, voit soittaa kirjastoon ja pyytää heitä varaamaan sen sinulle. Tämä varaaminen on maksutonta. Mutta jos haluat hakea kirjan esimerkiksi sinua lähinnä olevasta kirjastosta (kirja on esim. hyllyssä Vuosaaressa ja haluat noutaa sen Lauttasaaresta, josta kirja on lainassa) voit tehdä varauksen HelMet -verkkokirjaston kautta, jos sinulla on lainauskortin lisäksi tunnusluku (jonka saa…
Etsimällä asiasanalla "työskentely ulkomailla" saat Turun kaupunginkirjaston Aino-tietokannasta www.turku.fi/aino paljon viitteitä, esim. Petri Manninen: Ulkomaille lähtijän vero-opas (2005) ja Mauri Saarinen: Työsuhdeasioiden käsikirja (2003). Lisäksi tällä haulla löytyy useita oppaita työskentelystä jossakin tietyssä maassa.
Tax free-kaupasta löytyy tietoa verohallinnon sivuilta www.vero.fi hakemalla hakusanalla "tax free" , esim. Veroton matkailijamyynti - ohje myyjille (pdf) http://www.vero.fi/nc/doc/download.asp?id=1239;33210 ja Veroton myynti Suomessa vieraileville matkailijoille (pdf) http://www.vero.fi/nc/doc/download.asp?id=3449;46613
Juhani Mattila on tehnyt teoksen Ujoudesta, yksinäisyydestä. Tässä on useita esimerkkejä, millaiselta ujous tuntuu, mutta ei testiä.
Vuonna 1978 on ilmestynyt Philip G. Zimbardon Ujous : mitä ujos on : mitä ujoudelle voi tehdä. Teoksessa on on Stanfordin yliopiston kyselylomake ujoudesta kärsiville.
Netissä on ilmaisia testejä, esimerkiksi http://mastersocialanxiety.com/free-social-anxiety-tests/ . Näistä yhdessä mainitaan edellisen teoksen tekijä Zimbardo. Testi on nimeltään: The Henderson/Zimbardo Shyness Questionnaire .
Viime aikoina ovat suosittuja olleet, ehkä ujouttakin sivuavat aiheet: tunnelukot, erityisherkkyys ja introvertit.
Tunnelukoista on kirjoittanut mm. Kimmo Takanen: Tunne lukkosi. Tunnelukkotestit ovat kirjat lisäksi…
Emme ikävä kyllä osaa suoraan vastata kysymykseen, mutta toivottavasti näistä alla olevista viitteistä olisi apua.
Sanna Kujansuu (2014). Raudan esiintymismuodoista pohjoisen Itämeren sedimenteissä. https://core.ac.uk/download/pdf/33725065.pdf
I. Halevy, M. Alesker, E. M. Schuster, R. Popovitz-Biro, Y. Feldman (2017). A key role for green rust in the Precambrian oceans and the genesis of iron formations. Nature Geoscience, 2017; DOI: 10.1038/ngeo2878
Kaikkonen, L., Virtanen, E. A., Kostamo, K., Lappalainen, J., & Kotilainen, A. T. (2019). Extensive Coverage of Marine Mineral Concretions Revealed in Shallow Shelf Sea Areas. Frontiers in Marine Science, 6. https://doi.org/10.3389/fmars.2019.00541
Slomp, C. P.; Malschaert, J. F…
J. Vainiosta ei löydy tietoja taiteilijamatrikkeleista eikä Taidepörssi –julkaisussakaan ole hänen teoksiaan. Googlettamalla löytyi netiltä Huuto.netissä myytävänä ollut taulu 50-luvulta ”Asumus erämaan tuntumassa”, joka myyntihinta oli 42 euroa.
Hyvin mielenkiintoinen esine. Kyselin hieman käsityöläisiltä ja kampaajilta, mutta lopullista tunnistusta ei tapahtunut.
Melko yksimielisiä oltiin siitä, että jotenkin kampauksiin tai huntujen, hattujen tai huivien kiinnityksiin esine voisi liittyä.
Museoiden tietokannasta Finnasta, ei myöskään löytynyt vastinetta. https://www.finna.fi/
Kuvantunnistava haku ei myöskään tuonut järkeviä vastaavia esineitä. https://www.google.fi/imghp?hl=fi
Kannattaisi varmaan kysäistä vielä kansallismuseosta. Puhelinvaihde: 0295 33 6000 (ma–pe klo 8–16.15)
Apua voi löytyä myös huutokauppakamareiden arviointipalveluista. esim Hagelstam, Helander
Kenties myös vanhemmat kampaajat tai peruukintekijät voisivat tunnistaa esineen.
hei,
Kokeilepa seuraava linkkiä http://www.heraldica.org/topics/france/roygenea.htm
Sivulle on koottu Ranskan kuninkaallisen suvun sukupuu. Kuninkaat erottuvat punaisella ja heidän puolisonsa on merkitty "matomerkillä" eli aaltoviivalla. Esimerkiksi Kaarle X, joka tuli Ranskan kuninkaaksi vuonna 1824, oli naimisissa Marie-Thérèse de Savoie nimisen naisen kanssa. Nimet eivät ole hallitsijakausittain, mutta koska sanoit tietäväsi hallitsijat, voit nyt myös katsoa heidän puolisoidensa nimet.
