Yleisillä kirjastoilla ei yleensä ole kirkonkirjoja. Vanhempia kirkonkirjoja säilytetään maakunta-arkistoissa.
Kurun alue kuuluu Hämeenlinnan maakunta-arkiston alueeseen, Mikkelin maakunta-arkisto taas säilyttää mikrofilmattuja kirkonkirjoja. Kannattaa ehkä aluksi tiedustella sieltä. Mikrofilmejä on mahdollista saada myös kaukolainaksi. Kaukolainapyyntö tehdään omaan kirjastoon.
Seesami kuuluu seesamikasvien heimoon, joka puolestaan kuuluu lamiales-lahkoon, joka kuuluu kaksisirkkaisten (Magnoliopsida) luokkaan. Heinäkasvit, kuten viljat, taas kuuluvat yksisirkkaisten luokkaan. Seesami ei ole pensas, sillä pensaat ovat lähtökohtaisesti puuvartisia. Sen sijaan monet yritit kuuluvat samaan lamiales-lahkoon kuin seesami. Lähteitä: Seesami – WikipediaSesamum indicum L. taxonomic classification (CABI, 2017) | Download Scientific Diagram (researchgate.net)
Valitettavasti nettihaulla ei löytynyt tietoa kyseisestä kävelijästä. Ei myöskään artikkelitietokannasta eikä HS:n digiarkistosta.
Mkrofilmattuja Seura-lehtiä on mahdollista päästä lukemaan Kansalliskirjastossa. Yhteystiedot
sähköposti osoitteessa kansalliskirjasto@helsinki.fi
puhelin numeroon 02941 23196 (ma-pe klo 10-13)
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/neuvonta
Kirjasto ei ole poliisiviranomainen, joka voi ottaa kantaa yksittäisiin rikosoikeudellisiin tilanteisiin. Asiasta pitää kysyä poliisilta tai Poliisihallituksesta. Myös Rikosuhripäivystykseen voi ottaa yhteyttä: https://www.riku.fi Ennen yhteydenottoa kannattaa tutustua Poliisilakiin, joka säätelee poliisin toimintaa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110872
Jos haluat löytää Joensuun kokoelmista laulujen sanoja, voit hakea Jokunen-tietokannasta artistin nimellä aineistolajina nuotti: http://jokunen.jns.fi/?formid=form2 .
Nuotit sisältävät myös laulujen sanat. Voit saada haluamasi nuotin lainaksi.
Hakupalvelusta: http://www.makupalat.fi/ löytyy aihealue musiikki, josta voit hakea sanoituksia ja artistien kotisivuja.
Myös artistien kotisivuilta voi löytyä heidän laulujensa sanoja, Google:n avulla hakemalla artistin nimellä pääset niihin: http://www.google.fi/ .
Tarkkaa vastausta kysymykseesi ei löytynyt. Eero Kiviniemen etunimioppaassa Iita Linta Maria (1993) on suosituimpien nimien listoja vuoteen 1991 asti. Väestörekisterikeskuksen nettisivuilla olevat vuosittaiset etunimitilastot eivät ulotu vuosiin 1993-95. 1990-lukua koskeva tilasto siellä kuitenkin on, mutta se ei jaottele kutsumanimiä ja jälkimmäisiä nimiä erikseen. Löydät palvelun osoitteesta http://www.vaestorekisterikeskus.fi/ (klikkaa sivun keskiosassa olevaa linkkiä Nimipalvelu ja sitten Suosituimmat etunimet > 1990 - 99). Listasta löytyy 10 suosituinta miehen ja naisen nimeä sillä vuosikymmenellä. Lisätietoja asiasta voi kysellä Väestörekisterikeskuksesta, jonka yhteystiedot löytyvät em. nettisivulta.
Vuoden 1995 suosituimmat…
Kyseiset kirjat löytyvät Turun kaupunginkirjaston varastosta, jonne ne on varastoitu, koska ne on haluttu säilyttää kirjaston kokoelmissa, joten emme voi myydä niitä. Poistamme jatkuvasti aineistoa, jota myydään asiakkaille, mutta asiakkaat eivät voi varata haluamaansa teosta. Antikvariaateista kannattaa
tietysti myös kysellä.
Kyseessä lienee Jalkaväen koulutuskeskus 31 (Jv.koul.K 31), joka toimi 3.5.1944-24.7.1944 Haapajärvellä ja Pyhäjärvellä. Sittemmin siitä muodostettiin Jalkaväen koulutuskeskus 22:n III pataljoona.
Koulutuskeskuksen toimintakertomus on säilynyt ja luettavissa verkossa Kansallisarkiston Digitaaliarkistossa, http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=91448
Kirsi Kunnaksesta ei ole vielä tehty elämäkertakirjaa, mutta nettitietoa Kunnaksesta löydät esim. seuraavista osoitteista:
Nuorisokirjailijoiden nettimatrikkeli:
http://www.nuorisokirjailijat.fi/kunnaskirsi.shtml
Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin Kolmen Tähden Tietoa -tietokannan palkintotiedot:
http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/sntieto.htm
Tampereen kaupunginkirjaston Pirkanmaalaisen kaunokirjallisuuden tietokanta:
http://www.tampere.fi/kirjasto/pirkanmaankirjailijat/kunnas.htm
tai
Helsingin kaupunginkirjaston Sanojen aika -tietokannasta
http://kirjailijat.kirjastot.fi
Asian selvittämisen tekee vaikeaksi se, että tekijä on anonyymi eli tekijää ei tiedetä. Koska kirjan mahdollisesta turkinkielisestä nimestä ei ole tietoa eikä tekijän nimeä ole, ei käännöksen olemassaoloakaan voi varmistaa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei käännöstä ole, ainakaan sitä ei eri tietokannoista englanninkielisellä nimellä haettaessa löytynyt.
Wikipediassa on mainittu jo kaksi ensi vuonna (2008) ilmestyvää osaa Nummelan ponitalli-sarjaan: Susivaaran aarre ja Mustan korpin linna. Ilmestymisajankohtaa ei mainita.
Nummelan ponitallia kustantaa WSOY, joten voit tiedustella
heiltä mahdollista ilmestymisaikataulua, osoitteesta http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/feedback&chapter=60
Voisit kokeilla etsintää ainakin seuraavista kotimaisista aineistolähteistä:
Elektra https://elektra.helsinki.fi/
Doria https://www.doria.fi/
Theseus https://www.theseus.fi/
Doriasta löytyvät esimerkiksi,
Pekkala, Sari, Economic Impacts of Immigration: A Survey, 2005 Teksti löytyy verkosta, https://www.hbs.edu/faculty/Publication%20Files/09-013_15702a45-fbc3-44d7-be52-477123ee58d0.pdf
Sarvimäki, Matti, Maahanmuuton taloustiede, (Kansantaloudellinen aikakauskirja – 106. vsk . – 3/2010) https://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/stories/kak/kak32010/kak32010sarvimaki.pdf
Molempien tutkijoiden nimellä kannattaa etsiä tuoreempaakin materiaalia.
Valtion tieteellisen…
YLEn Muistikuvaputki-sivuilta löytyy tätä samaista sarjaa koskeva kysymys - ja vastauskin: "Muistelemasi kuusiosaisen sarjan teki Ruotsin TV2 yhteistuotantona YLE FST:n kanssa vuonna 1986. Sen alkuperäisnimi on Vägg i vägg, suomalaiselta nimeltään Seinähullut naapurit."
http://yle.fi/vintti/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/…
hei,
Kokeilepa seuraava linkkiä http://www.heraldica.org/topics/france/roygenea.htm
Sivulle on koottu Ranskan kuninkaallisen suvun sukupuu. Kuninkaat erottuvat punaisella ja heidän puolisonsa on merkitty "matomerkillä" eli aaltoviivalla. Esimerkiksi Kaarle X, joka tuli Ranskan kuninkaaksi vuonna 1824, oli naimisissa Marie-Thérèse de Savoie nimisen naisen kanssa. Nimet eivät ole hallitsijakausittain, mutta koska sanoit tietäväsi hallitsijat, voit nyt myös katsoa heidän puolisoidensa nimet.
Hyvä katsaus Neiti Etsivän hahmoon ja kirjasarjan kirjoittajaan on seuraavassa julkaisussa:
Kaisu Rättyä: Mysteeri ratkaistavana: ulkomaisia nuorten sarjakirjoja (Hki, BTJ, 1997)
s. 17-29
Asiassa täytynee erottaa koulutuksen perusteella tulevat tutkintonimekkeet ja työpaikoilla käytettävät ammattinimekkeet. Esimerkiksi osoitteessa http://www.papereng.fi/fi/content/yhdistyksen-esittely/tarkoitus-ja-toi… kerrotaan, että Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa annetaan energia- ja ympäristötekniikan koulutusta, jonka suorittaneet ovat insinöörejä (AMK). He voivat työskennellä paperialalla, jolloin heidän nimekkeensä työpaikalla voi olla paperi-insinööri.
Oppilaitoksesta valmistumisen yhteydessä saadussa todistuksessa on aina sen ajan tutkintonimike ja oppilaitos. Jos valmistumisaikana oppilaitoksesi on ollut TKK, sieltä olet kai ainakin arkikielenkäytön mukaan valmistunut. Toki voit asiasta kertoessasi selventää, että kyse on…
