Voit tehdä haun kirjaston aineistohakusivuilla (riimiw.lappeenranta.fi) asiasanalla Jamaika. Ikävä kyllä lähes kaikki tulokseksi tulevat kirjat ovat englanninkielisiä ja ainoa suomenkielinen (Maailma tänään, osa 4) on lainassa, eräpäivä 6.4. Parhaat tiedot Jamaikan historiasta on kirjassa Jamaica. -Apa Publications, 1997. Suomeksi Jamaikan historiasta on lyhyesti kirjoissa Maailmantieto 4 ja Maailma jossa elämme 2. Onnea ryhmätyölle!
Perustiedot Sakari Topeliuksesta löytyvät esim. osoitteesta
http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/aidinkieli4b/topelius.html Tällä sivulla on lueteltu myös kansalliskirjailijamme tuotantoa.
Tarkka ja perusteellinen etsintäkanava Zacharias Topeliuksesta on osoitteessa http://www.karjalohja.fi/kirjailijat/topelius.htm
Tältä sivulta löytyy vielä linkkejä muihin Topeliusta käsitteleviin osoitteisiin.
Vantaan kirjastoilla ei ole ulkoista diskettiasemaa 3,5'' disketeille lainattavaksi, mutta useimmissa työasemissa tietokoneessa on vielä käytettävissä tällainen diskettiasema. Espoon kirjastoilla sen sijaan on työasemille lainattavana ulkoinen levykeasema, tästä linkistä näet:
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;85849 . Ennen kuin varaat työaseman jostain Vantaan kirjastosta, kannattaa varmistaa, että siinä työasemassa on käytettävissä levykeasema 3,5'' levykkeille. Tässä Vantaan kirjastojen yhteystiedot:
http://www.vantaa.fi/i_listasivu.asp?path=1;135;137;217;464&voucher=797… .
Työasemavarauksen Vantaalle tai Espooseen voit tehdä tästä linkistä:
http://www.ebooking.dpg.fi/espvan/ .
Pentti Lempiäisen kirjassa Suuri etunimikirja todetaan, että Katriina on muunnos nimestä Katarina. Uudessa suomalaisessa nimikirjassa kerrotaan, että suomalaisissa lähteissä marttyyrineitsyt Katariina esiintyy ensi kerran v. 1281 ja nimi mainitaan kalentereissamme ja almanakassamme keskiajalta lähtien eri asuissa (Catherina, Catharina; Charin, Carina, Caarina). Asu Katarina on almanakassa ensi kerran v. 1859. Uudessa suomalaisessa nimikirjassa todetaan edelleen, että Katariina on alkuaan kreikan Aikatherinee ’alati puhdas’. Katariinan päivää on vietetty jo varhaiselta keskiajalta Aleksandriassa v. 307 marttyyrina kuolleen Katharina-neidon muistoksi.
Mikäli haluat lisää tietoa nimestä, kirjastoissa on useita nimikirjoja, joita voit tutkia.…
Vihjeet ovat aika tarkat, mutta muisti ei riitä aivan tuonne asti.Päättelin, että runon tai runoelman aiheena voisivat olla kivet. Tein tarkennetun haun aihesanoilla runot ja kivet. Rajasin hakutuloksen suomenkielisiin kirjoihin 1980-1999. Tulokseksi sain 8 kirjaa (aikuisten ja lasten aineistoa. Linkki Helmet hakuunOnnea oikean runon metsästykseen.
Hei!
Suomen kaikkien kirjastojen yhteystiedot löytyvät kätevästi Kirjastot.fi -sivustolta, suora linkki kirjastojen yhteystietoihin: http://hakemisto.kirjastot.fi/
Ystävällisn terveisin,
Tetta Korhonen
Kuvasta on hieman vaikea tunnistaa kyseistä toukkaa. Toukka näyttäisi olevan karvainen, ja Rohmut ja riesat -kirjan mukaan karvainen toukka voi olla mm. ihrakuoriaisen, museokuoriaisen, riesakuoriaisen, outokuoriaisen tai turkiskuoriaisen toukka. Kaikki nuo toukat ovat noin 4-6 mm pitkiä, ihrakuoriainen vähän isompi, n. 12 mm.
Kodin tuhohyönteisistä lisätietoa mm. täältä: https://www.hel.fi/static/ymk/esitteet/tuholaisesite.pdf
Kloroplastit eli viherhiukkaset ovat kasvisolujen soluelimiä, joissa yhteyttäminen tapahtuu. Niiden rakenteeseen kuuluvat ympäröivä kaksoiskalvo, nestemäinen osa, yhteyttämiskalvosto ja kiekkomaiset kalvopinot.
Lähteet:
Suomen virtuaaliyliopiston Solunetti: http://www.solunetti.fi/fi/solubiologia/kloroplasti/
Otavan opiston Internetix: http://opinnot.internetix.fi/fi/materiaalit/bi/bi2/04_solun_rakenne/13_…
YO Biologia (Sanoma Pro 2013).
Ring till telefonnummer 0060-060504 (vardagar kl. 12-18). Boken kan omlånas, om ingen annan har beställt den och om boken är inte försenad (idag). Ta fram boken och ditt lånekort.
Mallinnokset ovat stl-tiedostoja. Lisätietoja saat Kohtaamispaikalta. Yhteystiedot löytyvät alta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kohtaamispaikkalasipal…
Valitettavasti kirjastoista ei löydy matrikkelia kaikista poliiseista (ei Kymenlaaskon kirjastonjen Kyyti-aineistohaulla eikä yliopistokirjastojen yhteisellä Melinda-aaineistohaulla). Sen sijaan löytyy matrikkeleita poliisipäällystöstä. Kotkan kaupunginkirjastossa on poliisipäällystön matrikkelit vuosilta 1995 ja 1966. Matrikkelien tiedoissa ei ole, kuinka vanhoja tietoja ne siältävät, mutta silmäilemällä matrikkeleja näyttää siltä, että ne eivät yllä vuoden 1900-1920 tietoihin. Kouvolan pääkirjastossa on samanlainen matrikkeli vuodelta 1938, mutta senkään tiedoissa ei ole mainintaa matrikkelin kattavuudesta. Nämä poliisipäällystön matrikkelit sisältävät tiedot kaikkien kaupunkien ja kuntien poliisipäällystöstä.
Palvelusta voidaan teknisesti vastata sekä pelkästään kysyjälle, joka on jättänyt sähköpostiosoitteensa että julkisesti ja kysyjälle. Ei-julkista vastausta käytetään silloin, kun vastaajan mielestä kysymys tai vastaus voi sisältää kysyjän intimiteettisuojaa uhkaavia elementtejä. Myös selkeisiin häirikkökysymyksiin vastataan yleensä ei-julkisesti, jotta ei yllytetä lisää. Tietämättä kysymystäsi on vaikea sanoa, mistä on voinut olla kysymys. Toki myös jokin tekninen ongelma voi aiheuttaa näkymättömyyttä. Ajoittain on esiintynyt viivettä vastauksen näkymisessä julkisella puolella. Voimme tutkia asiaa enemmän, jos otat yhteyttä sähköpostilla ja näytät siinä yhteydessä kysymyksen ja saamasi vastauksen.
Heikki Poroila
Helsingin toinen lyseo oli Suomen viimeisiä poikakouluja, ja se lopetti toimintansa vuonna 1977. Nykyään se tunnetaan nimellä Helsingin kuvataidelukio (ent. Torkkelin lukio).
Viimeisimmätkin tyttö- ja poikakoulut lakkasivat Suomessa peruskoulu-uudistuksen myötä, joka alkoi vuonna 1971 ja kesti vuoteen 1977 saakka. Ennen kansakouluasetusta Helsingissä toimi kiertokouluja sekä mm. kirkollisia ja muita yksityisiä kouluja, kuten Aleksanterin kimnaasi, joka oli myös poikakoulu.
Lisätietoa Helsingin poikakouluista ja muistakin kouluista ennen peruskoulu-uudistusta löytyy esimerkiksi Urho Somerkiven teoksesta Helsingin kansakoulun historia.
Lähteet:
Helsingin kuvataidelukion vuosikertomus…
Helsingin kaupunginkirjastoon voi tehdä hankintaehdotuksia mm. netin kautta seuraavaa reittiä:
www.lib.hel.fi > vasemmasta reunasta 'Aineisto ja tietokannat' > 'Hankintaehdotus'
Teoksessa Elina Teerijoki, Niina Tanskanen: Hopeapeilin joulu mainitaan joulukoristeperinteen olevan lähtöisin Saksasta. Saksasta Suomeen joulukoristeita ovat tuoneet tämän teoksen mukaan Weiste ja Paasivaara.
Lisää jouluperinnetietoutta on mm. seuraavissa kirjoissa:
Joulu joutui : juhlatietoa, kuvia ja kertomuksia,
Laaksonen: Hyvää Joulua : tietoa ja tarinoita joulun tunnusmerkeistä.
Digiarkiston artikkeli joulukoristeiden tuonnista Suomeen https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1134610?page=12&ter…
Lelumuseon sivuilla on tietoa joulukoristeiden historiasta:
https://lelumuseohevosenkenka.fi/kreppipaperitonttu-ja-joulukoristeiden…
Weisteen historia https://antiikkidesign.fi/blogit/weisteen-villan-joulutunnelmaa .…
Suomentajat Elia T. Öhrmark ja Pirkko Lahti ovat sommitelleet kyseisen aforismin seuraavaan muotoon: ”On parempi tehdä hyvin, kuin puhua hyvin.” Se löytyy suomennoksen ”Riku Rukan almanakka” (Tiennäyttäjä, 1996) sivulta 9.
Vanamo-kirjasto löytyy osoitteesta
https://vanamo.verkkokirjasto.fi
Pääset uusimaan lainojasi, kun ensin kirjaudut palveluun kirjastokortinnumerolla ja nelinumeroisella tunnusluvulla oikean laidan kirjautumisruudusta. Kirjautumisruudun Lainani-linkistä pääset omiin lainoihisi.
Lainani-sivun oikeassa laidassa on ohjeet lainojen uusintaan. Voit joko valita kerralla kaikki lainat klikkaamalla ylävalikosta "Valitse kaikki" tai voit valita uusittavat lainat yksi kerrallaan ruksaamalla valintaruudun kunkin teostiedon kohdalla. Klikkaa sen jälkeen "Uusi valitut" lainalistan yläosassa. Seuraavalla näytöllä uusittavissa olevat lainat listautuvat vihreän otsikon alle. Klikkaa vielä Hyväksy uusinnat, niin lainasi uusitaan ja saat ilmoituksen uusista…
