Pirjo Mikkosen Suomalaiset sukunimet -kirjan mukaan sukunimet Aalto ja Aaltonen ovat yleisempiä nuorista harkiten otetuista nimistä, joilla on korvattu useita ruotsalaisia sukunimiä vuosina 1906-1936.
Mikkosen teoksessa on myös tieto: "nimi on lyhyt, se sisältää luontoaiheisen sanan ja sijoittuu aakkosten alkupäähän".
Väestörekisterikeskuksen sivuilta voi myös käydä katsomassa, kuinka monta Aalto-nimen edustajaa Suomessa on: http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/"
Pitäisin luotettavana lähteenä Wikipedia-artikkelia, jossa luetellaan sarjasta poistuneet henkilöt.
Siellä Atsoata kerrotaan seuraavaa:
"Atso Niit (es. Anssi Hakanen, 2000) oli 10-vuotias pikkupoika, jonka Ulla Taalasmaa otti suojiinsa ja poika viettikin paljon aikaa Taalasmailla. Ulla luuli Atson virolaisperäistä äitiä prostituoiduksi tämän toistuvien työkiireiden perusteella, mutta luulo osoittautui lopulta perättömäksi, kun Atson äiti oli töissä huoltoasemalla."
Atson sukunimi muistetaan myös Wiki-artikkelissa Atso. https://fi.wikipedia.org/wiki/Atso
Pop-up- eli kurkistusnuken yksityiskohtaista suomenkielistä ohjetta en onnistunut löytämään, mutta englanninkieliset pupun valmistusohjeet löytyvät internetistä osoitteesta http://www.growingupcreative.com/2011/02/how-to-make-a-pop-up-rabbit-do….
Suomenkielistä keskustelua kurkistusnuken teosta Ihan itse -foorumilla: http://foorumi.ihanitse.com/viewtopic.php?f=20&t=25928&p=238111.
Voit tehdä aineistovarauksia Helmetin kautta entiseen tapaan. Varaaminen oli väliaikaisesti pois käytöstä sulkuajan, mutta on taas käytettävissä.
Varaaminen edellyttää, että kirjastokorttisi on voimassa, siihen on liitetty pin-koodia eikä kortillasi ole maksuja yli 30 euron.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Monet "feel good" tai chick lit -kirjat on tosiaan käännetty englannista suomeksi, mutta suomalaisiakin kirjailijoita löytyy. Listasin alle joitakin kirjoja ja kirjailijoita, toivottavasti siitä on apua!
Kirjailijoita:
Luhtanen, Sari
Paloheimo, Laura
Poutanen, Kira
Sola, Henriette
Vaahtera, Veera
Vaara, Amanda
Kirjoja:
Honkasalo, Laura: Vie minut jonnekin
Savonlahti, Sisko: Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu
With, Niina: Taisit narrata, Stella
Varsinaisia arvosteluja Maria Jotunin Huojuvasta talosta ei löydy netiltä. Osoitteessa
http://www.helsinki.fi/kristiina-instituutti/klassikkogalleria/jotuni/ on webbiartikkeli Jotunista ja siinä käsitellään myös Huojuvaa taloa.
Parnassossa 1964: 4 s. 320 on kirja-arvostelu Eila Pennanen: Kaksoismuotokuva (Maria Jotuni: Huojuva talo), mutta se ei ole netillä luettavissa kokotekstinä. Parnasso-lehti löytyy kirjastosta. Oulun kaupunginkirjaston pääkirjaston lukusalissa (3. krs) on lehtileikkeitä Huojuvan talon arvosteluista monesta eri lehdestä.
Kysymänne säe kuuluu Paavo Cajanderin suomentamana näin: "Vaikk' uhkaa meri, se tok' on laupias". (Myrsky, 5. näytös, 1. kohtaus)
Suomen kansallisbibliografia Fennican (https://finna.fi mukaan Yrjö Jylhän lukuisiin Shakespeare-suomennoksiin ei kuulu Myrskyä.
Kyseessä lienee Robert Sabbagin teos Snowblind, joka on suomennettu nimellä Lumeen piirretty viiva : erään kokaiinisalakuljettajan tarina (Odessa 1985).
Englanninkielisen teoksen saa kaukolainaksi Varastokirjastosta, kaukolainan hinta Porin kaupunginkirjastossa on 20 mk.
Näkemättä juuri näitä täsmällisiä papereita on vaikea arvioida, ovatko summat markkoja vai euroja. Halutessasi voit ottaa yhteyttä Suomen Pankin viestintään joko sähköpostilla osoitteeseen info(at)bof.fi tai puhelimitse numeroon 09 183 2626 (palvelunumero avoinna arkisin klo 9:30-15:30).
Hei!
Oheiselta nettisivulta löytyy useiden suomalaisten kunnannimien taivutusmuotoja.
https://www.kielikello.fi/-/teuvalle-ja-temmekselle-korppooseen-ja-keminmaahan
Sieltä löytyy myös, että Savitaipale taivutetaan muotoon Savitaipaleella.
Teosta, joka käsittelisi yksinomaan kiitospuheita en onnistunut löytämään. Yleisistä puhetaito-oppaista löytyy kyllä ohjeita kiitospuheisiinkin. Esim. teoksen "Sano sinäkin 2" / toim. Kyllikki Alajärvi, Wsoy 1988, s.53 on luku "Tilannepuheet luovat tunnelmaa", jossa on ohjeita myös kiitopuheeseen. Kaarina Heiskan kirjan "Puheviestintä", W+G, 1986, sivulla 48 on kappale "Kiitossanat". Myös Antero Ahon "Kokous- ja neuvottelutaito"-toksessa, WSOY, 1989, on pitkähkö luku "Suullisia esityksiä", jossa annetaan ohjeita esiintymiseen eri tilanteissa. Uudempia puheviestintään liittyviä teoksia, joiden sisältöä en valitettavasti pystynyt tarkistamaan, ovat esim. Malcolm Kushnerin "Esitystaito keltanokille", Satku,2000 ja Anneli Kansasen "…
Seuraavissa kirjoissa on karttoja, joista voisi olla hyötyä matkalle.
Kielletyt kartat 3: Itä-Karjala 1941-1944 (2009)
Lehtipuu, Markus: Karjala (2005) (Kartalla näkyy tie Vieljärveltä Tsokkilaan ja Petroskoihin saakka, s.476.)
Karjalan tasavalta tänään s. 42
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vielj%C3%A4rvi
Lisätietoa Vieljärven kylähallintoalueesta, johon Tsokkilan kylä kuuluu, löytyy yllämainitusta linkistä.
Käsikirjastosta löytyi Itä-Karjalan tiekartta, josta matkareitti selviää parhaiten ja laajimmin.
Hyrynsalmen kirjaston aineistoa voit etsiä täältä: http://www.havukka.net/ . Voit etsiä samalla useammasta alueen kirjastosta ja myös Kajaanin kirjaston kokoelmia pääsee selaamaan omasta linkistään. Näyttäsi siltä, että Baddeleyn teos löytyy Sotkamon kirjastosta.
Löysin netistä tällaisen yleisesityksen: http://www.kapsi.fi/~lichgate/html/alicia_porter_smith.html
Hei,
kyllä löytyy:
Tekijät: Eastop, T.D. & McConcey A.
Nimeke: Applied Thermodynamics For Engineering Technologists
Painos: 5th ed.
Julkaistu: Essex : Longman, 1993
Lastu-kirjastoissa kirjaa ei ole, mutta voimme tilata sen kaukolainaksi muulta. Kaukolaina maksaa 5 €.
Esittely kirjasta Viimeinen keikka löytyy netistä esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Web Origosta eli aineistorekisteristä.
Mieleisesi tekstiotteen saat lainaamalla kirjan kirjastosta.
Antamiesi tietojen perusteella et ole biologista sukua kyseessä olevalle henkilölle. Jos enosi entinen vaimo käyttää entisen miehensä sukunimeä, hänen lapsellaan voi olla sama sukunimi kuin sinulla.
Lisätietona linkki "Nimiasiat".
http://www.maistraatti.fi/fi/Palvelut/nimiasiat/
Kirjastokortin historiasta yleensä löytyy tietoa esim. Helle Kannilan Kirjastonhoidon oppaasta ( 7.p.1966)
artikkelista "Lainaustavat" (ss. 153-167) tai Kirjastonhoidon käsikirjasta (1977) luvusta "Lainaajankortti" (ss. 357-358).
Turun kaupunginkirjaston nykyisen kortin ulkoasun suunnittelusta järjestettiin kutsukilpailu joukolle turkulaisia taidegraafikoita 1993. Kilpailuun kutsuttiin Jaana Hytönen, Juha Joro, Ulla-Maija Kallinen, Mauno Kalliomäki, Kimmo Ojaniemi, Veronica Ringbom ja Hannu Hämäläinen, joka ei kuitenkaan osallistunut.
Palkintolauktakunnan muodostivat museonjohtaja Päivi Kiiski, fil.lis. Lars Saari ja kirjastotoimenjohtaja Keijo Perälä. Lautakunta katsoi Mauno Kalliomäen ja Juha Joron työt tarkoitukseen sopivimmiksi ja…
