Best rated answers

Question Reads Rating Answered Open Answer
Neuvostoliiton jääkiekkojoukkueiden paidoissa luki ennenvanhaan CCCP, Mistä tämä tarkoittaa? Lyhenne on venäjänkielinen. 595 CCCP on kyrillisten aakkosten mukainen lyhenne Neuvostoliitosta (virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto, Sojuz Sovetskih Sotsialistitšeskih Respublik, Сою́з Сове́тских Социалисти́ческих Респу́блик). Lähteet: Lyhenneluettelo: B–D - Kielitoimiston ohjepankki, Neuvostoliitto – Wikipedia
Miten sauvalude tulee toimeen -eli lähinnä hengittää- jään alla. Toimiiko se samoin kuin vesihämähäkki joka muodosta ilmakuplan ja sen jälkeen "Ilmakupla saa… 1872 Tarkkaa tietoa sauvaluteen eli Ranatra lineariksen hengittämisestä jään alla ei valitettevasti löytynyt. Ranatra lineariksen amerikkalaista sukulaislajia Ranatra fuscaa käsittelevän vanhan englanninkielisen opinnäytteen Plant, Jean. (1916). A Contribution to the Life History of the Water Scorpion (Ranatra fusca, Pal. B.). Retrieved from the University of Minnesota Digital Conservancy http://conservancy.umn.edu/bitstream/handle/11299/179298/una-theses-033… sivuilla 5-6 kerrotaan, että kyseinen vesilude (joka ulkomuodoltaan muistuttaa suuresti eurooppalaista sukulaistaan) kerää siipiensä alle ilmavaraston ja hengittää sen avulla käyden täydentämässä sitä pinnalla. Amerikkalaisten yliopistojen Ask an Expert -asiantuntijapalvelu oletti, että…
Mistä kokoelmasta voi löytää Pentti Saaritsan runo "Aamu", joka alkaa"Sillä kadulla en ollut milloinkaan, sitä katua ei siis ollutkaan."? Olen etsinyt tiedon… 433 Pentti Saaritsan runo Aamu on hänen runokokoelmastaan Yhdeksäs aalto (1977).  Voit lukea runon myös esimerkiksi Saaritsan runojen kokoelmasta Runoja 1965-1982 (1983). Molemmat teokset kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin. https://www.helmet.fi/fi-FI
"etanalla mökissänsä ahdasta on ja kaitaa.." kenen runo, mikä kirja? 2543 Runo on nimeltään Etanan mökki ja kirjoittaja on Marjatta Kurenniemi. Runo löytyy kirjasta Kurenniemi, Marjatta: Kaksi kukkopilliä : lasten loruja ja runoja, 1978.
Montako Sinikka-nimistä ihmistä on nyt Suomessa? 1107 Väestörekisterikeskuksen nimipalvelussa on mm. etu- ja sukunimihaku http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ Sen mukaan Sinikoita on 245, vuodet 2010-2015.
Onko suomessa olemassa paikkaa muistolaatalle , vainajan tuhkat siroteltu mereen , ei kuullu kirkkoon 880 Yleisradion sivuston mukaan  hautausmaan ulkopuolelle sirotellulle vainajalle saa pystyttää muistomerkin AVI:n luvalla. https://yle.fi/uutiset/3-10013133 Aluehallintoviraston sivusto hautaustoimesta https://www.avi.fi/web/avi/vainajan-tuhka
Mistä maasta nimi Liona on peräisin? Ja mitä se tarkoittaa? Kuinka yleinen nimi se on? 1482 Etunimi Liona on peräisin italialaiselta kielialueelta ja se tarkoittaa naaraspuolista leijonaa. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Suomessa on 31 ihmisellä nimi Liona.
Kuka historian hallitsija sanoi: "Kyllä Pariisi yhden messun arvoinen on", ja vaihtoi uskontoa? 1322 Kyseinen hallitsija oli Ranskan kuningas Henrik IV (1553 - 1610), joka oli alun perin protestantti. Saadakseen katolisen liigan hyväksymisen kuninkuudelleen hän kääntyi muodollisesti katolilaisuuteen. Tällöin hänen kerrotaan sanoneen, että "Paris vaut bien une messe" eli "kyllä Pariisi aina yhden messun arvoinen on". http://www.larousse.fr/encyclopedie/personnage/Henri_IV/123595 http://global.britannica.com/biography/Henry-IV-king-of-France http://www.uudetkirjat.fi/Media/83390.pdf
Mitä tarkoittaa sana onko? 880 Sana onko koostuu itse asiassa kahdesta osasta: olla-verbistä ja liitepartikkelista -ko. Onko voi esiintyä kyllä aivan neutraaleissa kysymyksissä (esimerkiksi Onko Pekka kotona?), joissa ei kyseenalaisteta mitään. Vastauksena johonkin väittämään se voi toki ilmaista yllättyneisyyttä tai kyseenalaistusta, jälkimmäistä etenkin vielä -han-liitepartikkelin kanssa (esim. – Oslo on Ruotsin pääkaupunki. – Onkohan todella niin?). Täsmällinen merkitys kuitenkin riippuu asiayhteydestä ja jopa äänenpainosta, jolla se lausutaan. Liitepartikkeleista löytyy tietoa esimerkiksi Isosta suomen kieliopista osoitteesta http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=126, Kielitoimiston ohjepankista osoitteesta http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/…
Suomen Kuvalehden artikkelin "Olisihan se pitänyt tietää" (SK 48/2024) mukaan "Yleisradion ensimmäisessä tietokilpailussa kilpailivat keskenään Helsingin… 147 Kyseessä lienee kilpailu, jota koskeva juttu on julkaistu Kaiku-lehdessä 31.3.1939. Radion tietokilpailussa Eteläsuomalainen osakunta oli haastanut Hämäläis-Osakunnan. Voittajaksi selviytyi jälkimmäinen parin pisteen erolla. Tarkemmin kilpailun kulusta voi lukea Digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa.  31.03.1939 Kaiku no 74 - Digitaaliset aineistot - KansalliskirjastoTässä vielä Uuden Suomen artikkeli, jonka aiheena on Yleisradion tietokilpailuohjelma: 07.05.1939 Uusi Suomi no 121 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Liidellyt oon leivon lailla, säv. Klemetti. Tiettävästi lauluun on muitakin säkeistöjä, kuin tavanomaiset kaksi. Löytyyköhän lisää säkeistöjä? 1657 Lauluun löytyy kolmaskin säkeistö ainakin nuottijulkaisuista Hengellisiä lauluja ja Ylistäkää Herraa : kotimaisia hartaita lauluja. Voit tarkastaa näiden nuottien saatavuuden omasta kirjastostasi.
Mitä sana Naantali tarkoittaa? 742 Sana Naantali on suomen kielen äänneasuun sopeutettu muunnos kaupungin ruotsinkielisestä nimestä Nådendal. Ruotsinkielinen nimi taas on käännetty paikan alkuperäisestä latinankielisestä nimestä Vallis gratiae eli Armonlaakso. http://www.katajala.net/keskiaika/suomi/kaupungit.html
Kenenkänhän runossa puhutaan haavasta, sydämeni puusta ja sanotaan likimain näin "voin lasteni suojaksi rakentaa..." 2567 Runo on Aale Tynnin Puutarha, alunperin kokoelmasta Lehtimaja (1946). Löytyy Kootuistakin runoista. --- --- "Oi haapa, sydämeni puu, miten lehväsi värisevät! Minun ihmissilmäni sumentuu - sano, syksykö on vai kevät? Sinun laillasi levottomaksi saa minut ankara tuuli ajan. Voin lasten suojaksi rakentaa vain lauluni lehtimajan."
Voisiko leijona tai tiikeri elää Suomessa? 1243 Leijonat ja Tiikerit selviävät Suomessa eläintarhoissa, mutta eivät villissä luonnossa. Syyt ovat hieman erilaiset. Kolmården kertoo leijonistaan näin:"Lejonen på Kolmården har hela 2 hektar av yta helt för sig själva! Precis som många djur på Kolmården behöver de både fysisk och mental stimulans, vilket de får från träning. De får också utmanas på samma sätt som i naturen, exempelvis när de ska få mat. Lejonen tränas också på vissa sätt för att man ska kunna sköta om dem ordentligt. På Kolmården hittar du lejonen i det stora Lejonhänget i Safariparken. Det är hela 2 hektar stort! Där lever de utomhus nästan hela året. Men de har också lejonhuset, där de kan gå in under natten på vintern om det blir för kallt ute. Lejonen får en…
Ukkini muisteli kiertokoulussa 1910-luvulla oppimaansa runoa, joka opetti lapsille miten vanhat mitat suhteutuvat uusiin kymmnejärkerstelmän mittoihin. Olen… 223 Kyseinen loru löytyi kokonaisuudessaan internetin syövereistä Sääksjärven kylälehdestä (v. 2002) otetusta artikkelista, joka käsittelee Sääskjärven kyläkoulun historiaa. Tuossa dokumentissa kerrotaan, että loru on esiintynyt vuonna 1892 käytössä olleesta laskuopin kirjasta. Loru kuuluu kokonaisuudessaan näin: "Kolmen metrin mittapuu yhtä kauas ulottuu. No muistathan sä sen kuin jalkaa kymmenen. Yhden hehtaarin maa, arvaathan on siinä monta palaa: kaksi tynnyrin alaa. Kiskoo, lappaa yhdeksän kappaa. Onhan jo taakkaa, kun on viisi vakkaa. Mut jos kuljet pitkän pirstan päähän neljäntoista virstan, niin saat kilometriloista luvun viisitoista. Kolme tuoppia – minkäs voit, sano heti, virkan mä sen kerran neljän litran…
Kuinka tarkasti ihminen yleensä muistaa vuoden vanhoja asioita? 1315 Seuraava ei ole neurologin tai muun asiantuntijan vaan julkisia tiedonlähteitä käyttäneen kirjastonhoitajan yritys vastata vaikeaan kysymykseen. Ihmisen muisti ei ole yksi ominaisuus tai kyky vaan monta erilaista asiaa. Osa tiedoista pysyy muistissa vain muutamia sekunteja (sensorinen muisti), työmuisti puolestaan on joustava tarpeen mukaan ja kestomuisti enemmän tai vähemmän pysyvä. Vuoden vanhan asian muistaminen edellyttää käytännössä, että kyseessä on kestomuistiin liittyvä muistijälki. Muistijälki syntyy, kun samat impulssit toistuvat riittävän monta kertaa. Nykyisen käsityksen mukaan tässä prosessissa on keskeinen rooli sekä nukkumisella että hippokampus-nimisellä aivojen osan toiminnalla. Jos rajoitutaan yksittäisen "asian"…
Haluaisin tietää, missä osoitteessa Helsingin kähertäjäkoulu sijaitsi n. vuosina 1964-65. Vanhoista puhelinluetteloista olisi varmaan apua. 601 Aluksi Helsingin kähertäjäkoulu toimi Helsingin Naiskampaamokoulun tiloissa Yrjönkatu 8-10, mutta v. 1949 se sai uudet tilat Perämiehenkatu 3:sta, johon pääsi muuttamaan toukokuun alusta 1950 vuoteen 1961 asti, josta lähtien koulu toimi Läntinen Brahenkatu 2:ssa (Helsinginkatu 25).
Onko georgialaisen Akaki Tseretelin runoa/laulua Suliko suomennettu? 539 Koko runoa en löytänyt suomennettuna, mutta laulun sanoituksena osittain. Tosin en hallitse runon alkuperäistä kieltä, joten vertasin suomenkielisiä sanoituksia englanninkieliseen käännökseen.Monissa julkaisuissa laulua sanotaan kansanlauluksi, mutta Kansalliskirjaston hakupalvelun mukaan sen on säveltänyt Varvara Tsereteli ja sanoittanut Akaki Tsereteli.Nimellä "Kultaseni" suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Tyyni Halminen-Levitzky. Laulu alkaa: "Rakkaimpani hautaa etsin". Sanoituksessa mainitaan myös ruusu ja satakieli. Säkeistöjä on neljä. Tämä sanoitus sisältyy esimerkiksi nuottiin "Selvät sävelet. 7" (Otava, 1994).Toisen suomenkielisen sanoituksen nimellä "Suliko" on tehnyt Pertti Reponen. Laulu alkaa: "Etsinyt mä kaikkialta oon".…
Missä kaupungissa on filmattu filmi Tulitikkuja lainaamassa ja missä kaupungissa Ihalainen ja Vatanen kävivät niitä lainaamassa kirjassa? 1570 Romaani ”Tulitikkuja lainaamassa” alkaa Liperissä. Isäntä Antti Ihalainen lähtee lainaamaan tulitikkuja Hyvärisen talosta. Matkalla hän törmää Vataseen, joka pyytää häntä puhemieheksi. Kosinta onnistuu ja Ihalainen ja Vatanen lähtevät Join kaupunkiin kihloja ostamaan. ”Tulitikkuja lainaamassa” on filmattu vuonna 1938 (ohjaajat Toivo Särkkä ja Yrjö Norta) ja vuonna 1980 (suomalais-neuvostoliittolainen yhteistyöelokuva; ohjaajat Risto Orko ja Leonid Gaidai). Ensimmäisessä elokuvassa Join kaupunkina oli Hämeenlinna ja jälkimmäisessä Porvoo. Kirjassa ”Suomen filmografia” kerrotaan tarkalleen, millä Hämeenlinnan ja Porvoon kadulla kukin kohtaus on kuvattu.
Hukassa kirja/kirjailija. Vuosikausia sitten sitten luin dekkarin joka sijoittuu Ranskaan, Pariisin ympäristöön. Mieleen on painunut leppoisa useamman miehen… 533 Leppoisan tutkijakolmikon pariisilaiskommuuni löytyy kahdesta ranskalaisen Fred Vargasin (oikealta nimeltään Frédé­ri­que Au­doin-Roi­zeau) dekkarista: Pystyyn, kuolleet! ja Ei takkaa, ei tupaa. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_5793 https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8018