Runo on Matti Kuusen Inhuuden ihantelijalle kokoelmasta Routa liikkuu (WSOY, 1947).
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=02342f16-5f0…
Vilkaisepa internetissä the world Factbook 1999. Sieltä löytyy varmaan tuoreimmat tiedot. Osoite on:
http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/index.html
Kohdasta Country Listing saat aakkosellisen luettelon maailman maista ja voit nähdä valtion lipun aina yksi valtio kerrallaan.
Kirjojakin tietenkin löytyy, mutta ne eivät välttämättä ole ajantasalla. Tässä pari kirjaa: Koululaisen maailmantieto (1998) ja Steele: Lasten atlas (1996) sekä Kiljunen: Maailman maat ja liput (1995).
Voisiko kyseessä olla Bernhard Stokken Yksin vartiopaikalla -kirja, joka on ollut 50-luvulla osa Nuorten toivekirjasto -sarjaa?
Meillä Lahden alueen seutukirjastossa ei ole kirjaa, enkä pysty tarkistamaan sen sisältöä, mutta toisista kirjastoista antoivat vihjeen, että se voisi olla tämä. Kirjaa pystyy kyllä kaukolainaamaan ja sitä näyttäisi olevan myös mukavasti myytävänä antikvariaateissa.
Toinen paljon uudempi kirja voisi olla Lauren St. Johnin kirja Valkoinen kirahvi vuodelta 2007. Siinä orvoksi jäänyt tyttö lähetetään Lontoosta Etelä-Afrikkaan isotätinsä hoiviin. Tarkemman juonen voit tarkistaa täältä: http://nemokustannus.fi/kirjat/valkoinen-kirahvi/
Karl von Gerdten menehtyi 22.6.1908. Pormestarin virka julistettiin haettavaksi 13.7.1908. Kuulutus avoimesta virasta julkaistiin esimerkiksi Helsingin Sanomissa 18.7.1908. Maistraatin puolesta ilmoituksen lehteen toimitti "R.F. Wrede Vt."
27.8.1908 kertoivat useat sanomalehdet, että Heinolan pormestarin virkaa toistaiseksi hoitamaan valittiin varatuomari S.V. Cornér (Vilho Cornér).
12.9.1908 uutisoi Heinolan Sanomat Pekka Zimmermannin saaneen suurimman äänimäärän pormestarinvaalissa. Lehden samalla sivulla Heinolan kaupunginvaltuuston kokouksesta mainittiin mm. seuraavaa: "Kuvernöörin tiedusteluun parooni R.F. Wreden nimityksestä kaupungin pormestarin viran hoitajaksi päätti valtuusto vastata, että hra parooni Wrede on ollut…
Lainoja uusittaessa uudeksi eräpäiväksi tulee neljä viikkoa (tai esim. yksi viikko, jos lainalla on yhden viikon laina-aika) uusimispäivästä. Jos olet alunperin lainannut kirjasi (tai uusinut lainasi jo aiemmin) vain kaksi päivää aikaisemmin, ei laina-aika tosiaan lisäänny kuin kahdella päivällä.
Jos siis haluat mahdollisimman pitkän laina-ajan, uusi lainasi vasta lähellä eräpäivää. Uusintakerrat tulevat myös nopeasti käytetyiksi, jos uusit lainasi kovin pian edellisen kerran jälkeen. Helmet-kirjastoissahan lainat voi uusia enintään kolme kertaa.
Valitettavasti lukolliset vessat ovat olleet välttämättömiä ilkivallan estämiseksi.
Kun uusi pääkirjasto avattiin vuonna 2001, olivat vessat maksuttomia. Jo vuoden kuluttua wc-tiloissa alkoi kuitenkin ilmaantua pahoja ongelmia. Vessoissa tehtiin päivittäin erilaista ilkivaltaa, käytettiin roskiksia wc-istuimina, työnnettiin paperit pyttyihin jne. Ainoa ratkaisu oli muuttaa vessat maksulliseksi. Maksu on 50 senttiä, koska kirjaston tarjouspyyntöihin tuli tuolloin ainoastaan kyseisellä maksulla toimivia lukitusjärjestelmiä. Ilkivalta loppui maksullisuuteen.
Kolikoita vessakäyntiä varten voi vaihtaa pääkirjaston vastaanotossa. Lapsille on maksuton wc lasten- ja nuortenosastolla toisessa kerroksessa.
Kyseisistä sukunimistä ei löydy mainintoja teoksista:
Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala
Uusi suomalainen nimikirja
Sukututkija Tuomas Salsten ylläpitämältä Sukunimi-info -sivustolta löytyy tietoa Tillaeus –nimestä. http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/tillaeus.html
Sukunimi Gynther esiintyy myös Sukunimi-info -sivustolla http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/gynther.html
Painettuja City-lehtiä ei kirjastoista näy löytyvän, joitakin paikallisia versioita lukuunottamatta - esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjastossa on varastoituna osa City Tampere -lehden numeroista.
City-lehden verkkoversiosta - https://www.city.fi/ - voi etsiä myös vanhoja juttuja. Hakuehdolla "Rosa Meriläinen" löytyy 39 viitettä. Kysymyksessä mainitulta aikaväliltä löytyy ainakin yksi haastattelu, Liisa Huhdan ja Meriläisen kirjaan Kilttien kapina liittyvä "Rosa Meriläinen - tapakasvatusta naisille" (17.10.2008).
https://www.city.fi/kulttuuri/rosa+merilainen+tapakasvatusta+naisille/2836
Facebookin on tosiaan huhuttu vaihtavan taustayhtiönsä nimen, jolla yritys ilmeisesti haluaisi korostaa olevansa laajempi monialayritys pelkän somealustan sijaan. Vastaavan nimenvaihdon on tehnyt Google, jonka taustayhtiön nimi on Alphabet.
Jos yritys vaihtaa nimeä, ja se jotenkin palvelunkäyttäjiin vaikuttaa, yritys varmasti tiedottaa asiasta.
Lähde
Iltalehti.fi. 20.10.2021. Media: Facebook suunnittelee nimensä vaihtamista.
Hei,
Näytelmä alkaa Theseuksen repliikillä. Alkusanat riippuvat käännöksestä:
Paavo Cajanderin klassinen käännös Kesäyön unelma (1885):
"Hippolyta, jo rientäin lähestyypi
Hääiltaamme; viel uuteen kuuhun neljä
Ilonpäivää on; mut voi, kuin vitkaan kuluu
Tuo vanha kuu! Se halujani ehkää
Kuin leski emintimä, joka syöpi
Ikänsä poikapuolen perinnöitä!"
Yrjö Jylhän käännös Kesäyön unelma (1955) alkaa:
"Pian, armain Hippolyta, jo joutuu
häähetkemme : vain neljä onnen päivää
on uuteen kuuhun. Mut niin vitkaan kuluu
kuu vanha, pyyteitäni viivyttäen
kuin äitipuoli, joka leskenvuosin
syö kauan perintöjä nuoren miehen!"
Lauri Siparin Kesäyön uni -käännös (1989):
"Kaunis Hippolyta,
häämme lähestyvät nopeasti;
enää…
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista runoa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Paikka tosiaan löytyy Lieksasta Kivivaaran suunnilta, tosin nimi on monikkomuodossa Pitkän-Partasen selkoset. Koordinaatit ovat: N=7052323.579, E=663921.121. Tässä karttalinkki: https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=7052323.579&e=663921.121&title=Pitk%C3%A4n-Partasen%20selkoset&desc=&zoom=5&layers=W3siaWQiOjIsIm9wYWNpdHkiOjEwMH1d-zValitettavasti en onnistunut löytämään tietoa nimen alkuperästä, vaikka kyselin asiasta myös paikallisessa Facebook-ryhmässä.
Kyseinen laulu on nimeltään Raastuvan penkillä ja laulu on suosittu teekkareiden lauluilloissa.Kappaleen nuotti löytyy esimerkiksi Helsingin kirjastoista Sellon musiikkiosasto ja tikkurilan musiikkivarasto, joten tätä kautta voit tarkistaa laulun sanat.Netistä kun etsin tietoa laulusta, niin useammassa lähteessä kappale mainittiin lauluna, jossa vaihtuu kieli kesken kappaleen.Löysin tallaiset sanat:"Raastuvan penkillä halasinminä mustalaisen Veeraa.Raastuvan penkillä halasinminä mustalaisen Veeraa-ra-ra-ra,Veera se vapisi ja penkki se natisija orkar du inte mera-ra-ra-ra.Veera se vapisi ja penkki sen natisija orkar du inte mera.På rådstugans bänken där halsadejag zigenarflickan Vera.På rådstugans bänken där halsadejag zigenarflickan Vera-…
Lähetin kysymyksesi yleisten kirjastojen valtakunnalliselle tietopalvelulistalle. Valitettavasti kukaan ei ainakaan vielä ole muistanut tarinaasi.
Seuraavan arvailun kuitenkin sain kollegaltani:
"Selasin joitain kirjoja, Tuhatta ja yhtäkin: siinä pitkässä 6-osaisessa versiossa on pitkä tarina Gudar ja hänen veljensä - nimi on lähellä, mutta linnut puuttuvat (ja haaksirikko). Mutta Sinbadin moniretkisessä tarinassa on monenlaisia merivaaroja ja yhdessä Sinbad pelastautuu jättiläislinnun avulla - nimi nyt sitten taas ei sovi kysymykseen."
Suomen etymologinen sanakirja pitää termin lähtökohtana englanninkielistä sanaa "brutalism", jolla on juurensa latinan kielessä.Ruotsissa termiä "nybrutalism" käytti arkkitehti Hans Asplund jo vuonna 1950. Näyttäisi, että tätä kautta käsite levisi myös englanninkieliseen arkkitehtuurisanastoon (new brutalism).Tässä kontekstissa sana "brutalismi" saattaa olla myös johdos, viimeistelemätöntä betonia tarkoittavasta, ranskankielisestä ilmauksesta "béton brut", jota ilmeisesti arkkitehti Le Corbusier käytti ensikerran vuonna 1952.Lähteet ja lisää tietoa:Suomen etymologinen sanakirja - (betoni)brutalismiA Brief Introduction to Brutalism Loved and loathed, revered and reviled: Brutalism remains one of the most controversial and misunderstood…
Eri maiden tutkimuslaitoksia, laitosten kotisivuja ja tekeillä olevia tutkimuksia voi hakea vaikkapa Google Scholarista http://scholar.google.fi/
Muita linkkejä:
http://www.sc.edu/library/science/sciport.html
http://www.scicentral.com/
http://www.scitechresources.gov/scitech-portals.htm
Matti Grönroosin Internet-sivuilla on selvitys nelostiestä ja myös sen osien rakentamisesta moottoritieksi:
http://www.mattigronroos.fi/Tiet/Vt4.htm .
Suomen moottoriteiden historiaa löytyy myös Wikipediasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Moottoritie
Sähkö- tai paperipostiosoitetta ei ole helppo löytää. Heidän levy-yhtiönsä on Virgin Records (http://www.virginrecords.com/index.aspx ), jonka osoitetta sitäkään ei löytynyt. Toistaiseksi voin ehdottaa vain, että kysyjä kääntyisi keskustelufoorumin puoleen, ehkä sieltä löytyisi apu: http://p3.foorumi.info/30stmfoorumi/index.php
Tietoja täydennetään, mikäli osoitteita löytyy.
Porin kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyvät seuraavat kouluruokailua käsittelevät kirjat:
Urho, Ulla-Marja & Hasunen, Kaija: Yläasteen kouluruokailu 1998 (Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä, 1999:5, ISBN:952-00-0598-6) ;
Kouluruokailu : terveyttä ja tapoja / Seija Lintukangas et al. (julkaisija Opetushallitus, 1999, ISBN: 952-13-0363-8) ; Kouluruokailuopas ammatillisia oppilaitoksia varten (julkaisija: Ammattikasvatushallitus, 1991, ISBN: 951-37-0313-4). Korkeakoulukirjastojen yhteisluettelosta Lindasta löytyivät mm. seuraavat teokset:
Leppänen, Sirkka: Ammattioppilaitosten ruokapalvelujen logistiikan kehittäminen (pro gradu -työ, Helsingin yliopisto, 1999) ;
Nuorten ruokailutottumukset Turussa : tutkimus peruskoulun, lukion…
