Valitettavasti en löytänyt kysymäsi runon kirjoittajaa. Etsin runoa muutamista verkkotietokannoista ja kirjaston runohyllystä tuloksetta. Kysyin myös muilta Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajilta ympäri Suomen, mutta kukaan ei tunnistanut runoa.
Jatkoetsintään suosittelen osoitetta Makupalat.fi. Sivusto on Suomen yleisten kirjastojen tuottama valikoitujen tiedonlähteiden paketti tiedonhakuun. Sieltä löytyy useita tietokantoja asiasanahaulla ”runot”. https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?search_api_views_fulltext=runot
Lahden kaupunginkirjastolla on kattava käännösrunotietokanta, ja runohaun lisäksi sivustolta löytyy laaja listaus runosivustoja ja hakemistoja. http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/Links.aspx…
Yksittäistä Yhdysvaltain osavaltiota koskevaa tietoa ei ole käytettävissä. 1960-luvulla 24 tuntia auki olevia ravintoloita oli vähän, lähinnä vain klassiset amerikkalaiset pienet edulliset ruokapaikat (diner) olivat auki läpi yön. Niitä oli isoissa kaupungeissa ja niillä alueilla, joissa teollisuustyöntekijät olivat töissä läpi yön. Oheinen artikkeli kertoo ja kuvittaa 50 vuoden takaista ravintolaelämää (40 kuvaa).
https://www.delish.com/restaurants/g19577116/what-eating-at-restaurants…
Nykyään tavallinen ravintoloiden aukioloaika Yhdysvalloissa ovat klo 6-22 (maanantai-lauantai). Sunnuntai-aukiolot vaihtelevat ympäri Yhdysvaltoja. Monet ravintolat ovat kiinni sunnuntaisin. Tavallisiin aukioloaikoihin voi olla osavaltioittain tai…
Seinäjoen Mailajussit voitti mestaruuden elokuussa, 30.8.1987, https://areena.yle.fi/1-50107477. Jokinen menehtyi 27.11.1987. Kiveen hakatut -podcastsarjassa on jakso hänestä, https://areena.yle.fi/podcastit/1-2761674.
Helsingin yleisistä kirjastoista suurin yksittäinen kirjakokoelma löytyy Pasilan kirjastosta. Kirjaston avokokoelman lisäksi samoissa tiloissa sijaitsee myös kirjavaraston kokoelma.
Tieteellisistä kirjastoista suurin kokoelma on Kansalliskirjastossa.
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Tässä otanta runoista, joissa puhutaan kirjoista ja/tai lukemisesta.
Hannele Huovi: Kirjatanssi, Lukutoukat, Taikakirjat, Kohta osaan teoksessa Hiiri mittaa maailmaa
Hannele Huovi: Tarinapuu teoksessa Karvakorvan runopurkki
Jukka Itkonen: Sanamaa teoksessa Sanamaa
Nuotio, Eppu: Kirjavinkkari Kirjavainen teoksessa Matkalla tullaan suuremmiksi
Kaija Pispa: Lukin lukihäiriö teoksessa Kärpäslätkää
Sirowitz, Hal: Äiti sanoi
Tiihonen, Ilpo: Biblio teoksessa Largo
Johanna Venho ja Marjo Nygård: Lukutoukka teoksessa Linnunmaitoa kainalokanoille
Kirjastoon liittyviä runoja on kysytty tässä palvelussa aikaisemmin, tässä linkki vastaukseen: Etsin kirjasto-aiheisia ja/tai kirjastoon liittyviä runoja sekä lasten…
Eipä ole asetus pudonnut pois päältä, vaan sähköpostiliikenteen ongelmien takia kaikkia eräpäivätiedotteita ei voitu lähettää 20.-21.10.2011 erääntyvistä lainoista. (Tästä on ilmoitus HelMet-uutisissa verkkokirjaston etusivun linkissä.) Maksut on nyt poistettu lainaajatiedoistasi.
Pahoittelen asiasta aiheutunutta harmia.
Hirsikalustoa koskevia ohjeita ei oikein löytynyt tutkimistani kirjoista. Kysy.fi-tietopalvelussa on vinkattu, että teoksessa ”Teen itse pihan rakenteet” olisi halkaistusta tukkipuusta tehdyn pöydän ja penkkien rakennusohje. Sitä kannattaisi ehkä katsoa. Jos hirsikalusteet on ostettu valmiina osina, kannattaa kääntyä niiden valmistajan puoleen ohjeiden saamiseksi.
Viola-tietokannan mukaan tämä Bernice Petkeren sävellys "Lullaby of the leaves" on levytetty Suomessa instrumentaalina sekä alkuperäisellä nimellä että nimellä "Metsän kehtolaulu". Tyylilaji vaihtelee rautalangasta jazziin. Yhtään laulettua versiota ei löytynyt, ei ainakaan virallisesti julkaistuna versiona.
Vuonna 1932 sävellettyyn lauluun on kyllä olemassa Joseph Youngin tekemät sanat, mutta näyttää siis siltä, että kukaan ei meillä ole lähtenyt sitä suomentamaan.
Heikki Poroila
Warner Music Finland tosiaan lanseerasi vuonna 2013 Suomalaisen musiikin historia -nimisen nettipalvelun, jonka kautta digitoitua aineistoa saattoi kuunnella, jos kuuntelijalla oli Spotify-tili:
https://musicfinland.fi/fi/kuulumisia/suomalaisen-musiikin-historia-digitaalisesti-kuunneltavissa
Tätä sivustoa ei kuitenkaan enää löydy. Kannattaa varmasti ottaa yhteyttä Warner Musiciin asian selvittämiseksi. Yhteystiedot löytyvät alta:
http://www.warnermusic.fi/yhteystiedot/#warner-music-finland
Etelä-Korea on viralliselta nimeltään Korean tasavalta. Helmetissä ei ole mahdollista hakea elokuvan alkuperämaan mukaan niin että löytäisi kaikki korealaiset elokuvat, mutta hakusanalla Korean tasavalta löytää kuitenkin korealaisten ohjaajien elokuvia.
Tässä linkki hakutulokseen:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28*%29%20%28korean%20tasa…
Täältä löytyvät viralliset paikannimet:
https://finto.fi/yso-paikat/fi/
6.11. on Ruotsissa Gustav Adolfsdagen (Kustaa Adolfin päivä). Se on yleinen liputuspäivä, ja lisäksi päivän viettoon liittyy leivonnainen, Gustav Adolfsbakelse. Päivää on vietetty vuodesta 1832 asti.
Lähteet:
Institutet för språk och folkminnen: https://www.isof.se/lar-dig-mer/kunskapsbanker/lar-dig-mer-om-arets-nam…
Kultursmakarna: https://kultursmakarna.se/2020/11/05/gustav-adolfsbakelse/
En löytänyt mahdottoman montaa suuria löytöretkiä käsittelevää ruotsinkielistä historiallista romaania, mutta tässä muutama kirja, joita voitte harkita:Landström, Björn - Havet utan ändeMarlowe, Stephen - Christofer Columbus memoarerAridjis, Homero - Från nya världen
Voit varata kirjan uudestaan heti kun olet palauttanut toiselle varaajalle lähtevän niteen. Kysy kirjastonhoitajalta -verkkotietopalvelun kautta ei voi tehdä varauksia, mutta voit varata kirjan Keski-Finna-verkkokirjastossa tai kirjastosi asiakaspalvelussa uudelleen saman tien kun palautat edellisen lainasi.Tarkistin, että kirjaa näkyy olevan runsaasti paikalla Jyväskylän yliopiston kirjaston kurssikirjakokoelmassa. Jyväskylän yliopiston kirjastossa kirja on saatavilla myös e-kirjana.
Helmet-kirjastoissa on runsain mitoin suomenkielisiä Berlitzin matkaoppaita eri kohteista. Saatavuustiedot löytyvät Helmet-haulla http://www.helmet.fi/ . Kannattaa valita sanahaku, hakusanaksi Berlitz ja toivotun kohteen nimi. Pudotusvalikoista voi rajoittaa materiaalin kirjoihin ja kielen suomeksi.
Internetistä löytyy tietoa potentiaalin käytöstä mm. seuraavista osoitteista.
Perustietoa:
http://sokl.joensuu.fi/aineistot/aidinkieli/kielioppi/modus.html#Potent…
Potentiaalin käytöstä:
http://www.helsinki.fi/hum/skl/ihmiset/laitinenl/modaalisuus/hannele2.h…
Potentiaalin historiasta ja nykykäytöstä:
http://www.helsinki.fi/hum/sugl/proj/ff2000.html
Potentiaalin käytön tavoista ja ongelmista: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.1.html
Aihetta on käsitellyt myös Hannele Forsberg väitöskirjassaan Suomen murteiden potentiaali: muoto ja merkitys (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1998).
Päätalo kirjoittaa tästä Iijoki-sarjan 13. osassa Pohjalta ponnistaen (Gummerus 1983). Kirjasampo: Pohjalta ponnistaenSaatavuus eri kirjastoissa: Pohjalta ponnistaen
Helsingin kirjastoissa tulostaminen maksaa 0,40 € / paperiarkki. Kuusitoista arkkia maksaa siis 6,40 €. Jos sinulla on tiedosto, jossa on 16 sivua, voit halutessasi tulostaa sen kaksipuoleisena, jolloin arkkeja on kahdeksan ja hinnaksi tulee 3,20 €.Tietoa tulostamisesta löydät Helmetin sivulta Tulostaminen ja asiakastietokoneet.
Suurimmat kokoelmat venäjänkielisiä lastenkirjoja löytyy esimerkiksi Pasilan, Vuosaaren ja Itäkeskuksen kirjastoista.
Lähes kaikissa Helsingin kirjastoissa on ainakin jonkin verran myös venäjänkielisiä lastenkirjoja.
HelMet-aineistohaun, http://www.helmet.fi , kautta voit etsiä eri kirjastojen venäjänkielisiä lastenkirjoja seuraavasti:
Valitse hakutavaksi Sanahaku, laita hakusanaksi kaksi tähteä( ** ). Rajaa haku kielen ja aineiston mukaan (venäjä, kirjat). Valitse seuraavaksi kirjasto ja sen lastenosasto esim. Pasila lapset
