Oodi ilolle urkusovituksena näyttää löytyvän seuraavista nuottikokoelmista:
The Essential book of wedding music--the forty best loved organ pieces for the happy day |
|JULK/UTG: Kevin Mayhew, Stowmarket, 1997, 1 soolonuotti, 144 s., 31 cm, ISBN 1-84003-107-7 ;
The Classical music--Fake book--Over one hundred & fifty classical themes / Compiled by Peter Evans & Peter Lavender |JULK/UTG: Wise, London, c1995, 1 sävelmäkokoelma, 128 s., 31 cm, ISBN 0711944261 ;
The Faber Book of classical film themes--Arranged for easy piano/keyboard / by Daniel Scott
|JULK/UTG: Faber Music, London, c1988, 1 sävelmäkokoelma, 30 s., 31cm, ISBN 0-571-51064-7
Nuottikokoelmien saatavuuden kirjastoista voit tarkastaa Plussa-…
Tietoa ei löytynyt kirjallisista lähteistä. Lahden radio- ja tv-museon tutkijan mukaan mastojen väri muutettiin sodan jälkeen eli 1940-luvun loppupuoliskolla. Tutkija ei muistanut tarkkaa vuotta. Syynä oli lentoturvallisuus eli mastojen piti herättää yli lentävien lentokoneiden huomio.
Lisäys (2.11.2016). Lahden kaupunginmuseon julkaisemassa kirjassa Nyt Lahteen! (2016), mainitaan s. 25 seuraavaa: "Nykyiseen väritykseen, lyijynvalkoinen yhdistettynä ilmailuoranssiin, siirryttiin 1949 ilmailuviranomaisten käskystä." Artikkelin radiomastojen historiasta on kirjoittanut Susanna Korhonen.
Verbi on tavallisesti yksikössä, kun tekijää tms. tarkoittavana subjektina on lukusanan sisältävä ilmaus. Verbi voi olla myös monikossa silloin, kun puhe on tyhjentävästi kaikista puheena olevista. Näin voisi siis olla "300 valitsijamiestä olisivat tehneet", koska valitsijamiehiä on aina tietty määrä.Mainitsemassanne tapauksessa kuitenkin lienee parasta, jos kumpikin verbi on yksikössä.Lisää aiheesta esimerkkeineen voit lukea Kielitoimiston ohjepankista:https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/verbi-yksikossa-tai-monikossa-…https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/verbi-yksikossa-tai-monikossa-…
Toimittaja Jakke Tiainen on minäkertoja Mari Mörön kirjassa Pulukeikka. Hänen ulkonäköään ei kuvailla kirjassa, joten täytyy käyttää mielikuvitusta. Joitakin viitteitä on hänen pukeutumisestaan. Hänellä on samettihousut (s. 31) ja parhaimpiinsa pukeutuneena hän on lankannut kenkänsä mustalla tussilla ja hangannut margariinilla (s. 76). Hänen pojallaan on valkoista tukkaa kuin ylikukkineella horsmalla ja ginipullon etiketin väriset silmät (s. 60). Jospa tästä voisi jotain päätellä toivoen, että omena ei ole pudonnut kauas puusta.
Oikeusrekisterikeskuksen ylläpitämän sakkorekisterin sisältämistä tiedoista säädellään laissa sakon täytäntöönpanosta 672/2002. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020672
Tämän lain 52 §:ssä lukee:
Tietojen poistaminen sakkorekisteristä
Sakkorekisterin sisältämät tiedot poistetaan viiden vuoden kuluttua siitä, kun niitä koskevan tässä laissa tarkoitetun seuraamuksen täytäntöönpano on päättynyt.
---
Tuo lain kohta on muutettu säädöksellä 348/2013 ja se on astunut voimaan 1.6.2013.
Lain 2 §:ssä kerrotaan seuraamuksen täytäntöönpanosta: ”Sakon ja omaisuuteen kohdistuvan menettämisseuraamuksen täytäntöönpanoon on ryhdyttävä, kun ratkaisu, jolla kyseinen seuraamus on määrätty, on tullut lainvoimaiseksi tai kun ratkaisu on pantavissa…
Viralliset pohjoismaiset hotellisäännöt ovat liitteenä esimerkiksi Editan julkaisemassa teoksessa "Hotelli palveluiden tuottajana" (toim. Jouni Alén, Carola Nenonen, Tea Savola ja Leena Uusimäki, 1997). Säännöissä käydään läpi mm. varaukset ja vahvistukset sekä peruutukset ja saapumatta jättämiset. Kirjan saatavuustiedot Helsingin kaupunginkirjastosta näkee osoitteesta http://www.helmet.fi/
Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR:n mukaan ns. kansainvälisiä hotellisääntöjä käytetään alan yritysten kesken, ja nämä säännöt ovat vain SHR:n jäsenten käytettävissä.
SHR:stä suositeltiin tässä yhteydessä Mirja Rautaisen teosta "Hotellivaraukset", josta on uudistettu painos vuodelta 2000. Kirja on lainattavissa Helsingin kaupunginkirjastosta.
Japanissa on lukemattomia perinteisiä vuotuisia tapahtumia ja juhlia, joiden alkuperä on usein uskonnollinen. Tietoa näistä löytyy esim. seuraavista teoksista ja nettilinkeistä:
Vesterinen, Ilmari : Shintolaisuus : Japanin kansallisuskonto. Gaudeamus, 2012.
Helmet http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2047231
Japani : pienoishakuteos Japanista. Japanin ja Suomen kulttuurivaihdon toimeenpanokomitea, 2006. (Kirjassa esitellään myös vuotuisia juhlia.)
Helmet http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1800040
Porrasmaa, Raisa : Japani pintaa syvemmältä. Atena, 2012.
Helmet http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2066897
Japanin kulttuuri. Otava, 1994. (3.painos 2002.)
Helmet http://haku.helmet.fi/iii/encore/record…
Rauhan aikana palveluksesta vapautettu kuuluu asevelvollisuuslain 49 §:n mukaan varareserviin. Saman lain 87 § määrittelee, että rauhan aikana terveydellisestä syystä vapautettu asevelvollinen voidaan yleisen liikekannallepanon aikana määrätä kutsuntaan tai 26 §:ssa tarkoitettuun tarkastukseen sekä määrätä palvelukseen, jos hänet todetaan palveluskelpoiseksi.
Palveluspaikan palvelukseen määrätylle osoittaa puolustusvoimat.
Jos palvelukseen ei määrätä, esimerkiksi valmiuslain työvelvollisuutta käsittelevä 14 luku voi olla relevantti. Myös perustuslain 127 §:n maanpuolustusvelvollisuus on voimassa.
Asevelvollisuuteen liittyviin kysymyksiin vastaa aluetoimisto.
Lisätietoja myös puolustusvoimien verkkosivuilta:
https://puolustusvoimat.fi…
Etsimäsi Aulikki Oksasen lauluruno Järnefeltin Kehtolauluun sisältyy Oksasen kokoelmaan Kolmas sisar (Siltala,2011). Runo alkaa näin: "Tummuu yö. Vain tuuli vaeltaa. / Vie kauas maailma tie myrskyinen."
Saat runon sähköpostiisi.
http://yle.fi/uutiset/sibeliuksen_valse_triste_ja_jarnefeltin_kehtolaul…
Oksanen, Aulikki: Kolma sisar (Siltala, 2011)
Hiukan tietoa löytyy nettisivulta http://www.raahe.fi/~sya/culture/kirj14.html . Jorma Nenonen on Antinkankaan koulun rehtori, koulun sivuilla on hänen sähköpostiosoitteensa jnenonen@raahe.fi. Voit varmaankin esittää hänelle sähköpostitse kysymyksiä. Nenosen Sakke-kirjoja on sekä Gummeruksen ( http://www.gummerus.fi ) että WSOY:n ( http://www.wsoy.fi ) kustantamina, mahdollisesti kustantajat pystyvät antamaan tietoja hänestä. Kysy myös lähimmästä kirjastostasi Kirjallisuusarvosteluja-lehteä, joka sisältää arvosteluja lasten- ja nuortenkirjallisuudesta. Joskus näissä arvosteluissa on myös henkilötietoja.
Toki miestenkin kirjoittamia rakkausromaaneja löytyy. Yksi tuotteliaimmista rakkausromaanien kirjoittajista meillä oli Jorma Kurvinen. Hänen rakkausromaaninsa on julkaistu salanimellä Elsa Anttila. Kotimaisista klassikoista voisi mainita esimerkiksi Johannes Linnankosken romaanin Laulu tulipunaisesta kukasta. Myös runoilijana paremmin tunnettu Tommy Tabermann on kirjoittanut rakkausaiheisia romaaneja.
Anna-Leena Härkösestä löytyy tietoja ainakin kirjoista: Kotimaisia nykykertojia, BTJ Kirjastopalvelu, 1997, ISBN 951-692-397-6 s.45-46 ja Tulusto Esko: Elämää Suomessa : henkilögalleria, Weilin+Göös, 1990, ISBN 951-35-4768-X s. 71-74 sekä videolta: Kirjailijan puhetta 6 : Annaleena Härkönen, 1991.
Internetistä kirjailijasta löytyy tietoja osoitteesta: http://www.otava.fi/DAS/kotimaiset_kirjailijat/990525-174643.html.
Ilkka Remeksestä löytyy tietoa esimerkiksi kustantajan sivuilta osoitteesta http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=162 .
Suomalaisia kirjailijoita esittelevällä Sanojen aika –sivustolla on myös katsaus Ilkka Remekseen ja hänen tuotantoonsa. Sanojen ajan osoite on http://kirjailijat.kirjastot.fi . Valitse pudotusvalikosta, jossa on aakkosellinen kirjailijahakemisto, Remes, Ilkka.
Laaja esittely Ilkka Remeksen elämästä, urasta ja tuotannosta on koottu Wikipediaan, nettitietosanakirjaan. Se löytyy osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkka_Remes .
Lisävalaisua antavat kirjailijan omat kotisvut. Ne löytyvät osoitteesta http://www.ilkkaremes.com .
Hedelmäpuiden varttamista eli jalontamista käsitellään lähes kaikissa puutarhanhoidon yleisteoksissa ja niihin varmasti olettekin tutustunut, koska olette varttanut omenapuita.
Metsäntutkimuslaitoksen sivuilla http://www.metla.fi/metinfo/tietopaketit/treebreeding/slides/dia15.htm olevassa metsänjalostuksen kuvasarjassa sanotaan varttamisesta, että "pluspuiden monistaminen varttamalla on sekä metsänjalostustutkimuksen ja jalostustyön että jalostetun metsänviljelyaineiston tuottamisen perusta".
Yliopistokirjastojen LINNEA- sekä eViikki-tietokannoista löytämäni kirjallisuuden perusteella ainakin männyn, koivun, kuusen ja hevoskastanjan varttamista on harjoitettu ja tutkittu. Seuraavassa luettelossa on tutkimukseen liittyviä raportteja ja…
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan sukunimet Tuovinen ja Tuovila voivat olla peräisin skandinaavisesta miehennimestä Tove tai savolaisalueilla Daavid-nimen kutsumamuodoista Tuovetti ja Tuovikka. Vanhimmat tiedot Tuovisista ovat Savosta 1500-luvulta. Viittauksia Dufving-nimeen ei löytynyt. Suomen sukututkimusseuran (http://www.genealogia.fi/) Hiski-hakuohjelman avulla Suomessa on elänyt muutamia Dufving-nimisiä:
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi
Ehkä asiaa kannattaisi tiedustella Sukututkimusseuran Suku Forumilta:
http://suku.genealogia.fi/
Usein sähköisissä kirjoissa on sivunumerot, mutta myös sivunumerottomia e-kirjoja on olemassa. Tällaisissa tapauksissa voit esimerkiksi viitata siihen lukuun tai kappaleeseen, jossa lainattava kohta on. Lisätietoa esimerkiksi täältä: https://libguides.centria.fi/oppariopas/viittaaminen.
On myös syytä pitää mielessä, että viitteiden merkitsemisessä on paljon erilaisia tapoja ja käytäntöjä, jotka vaihtelevat oppiaineiden ja -laitoksien välillä. Esimerkiksi laajaa opinnäytettä kirjoittaessa tällaiset käytännöt olisi hyvä selvittää jo aikaisessa vaiheessa.
Kirjastosta voit lainata dvd-elokuvia. Niitä on sekä pääkirjaston että lähikirjastojen kokoelmissa ja niitä voit varata ja tilata käyttämääsi kirjastoon.
Lisäksi käytössä on sähköinen suoratoistopalvelu Viddla. Sitä voit käyttää kirjastokortilla ja PIN-koodilla. Voit lainata Viddlasta korkeintaan 3 elokuvaa kuukaudessa. Palveluun pääset kirjaston verkkosivuilta vaasankirjasto.finna.fi >Lainaa >e-aineistot. Tältä sivulta löytyy Viddlan kuvake, jota klikkaamalla palvelu aukeaa.
Voit selailla palvelun etusivulla näkyvää valikoimaa tai siirtyä Elokuvat-alasivulle, jossa aineistoa on mahdollista rajata. Klikkaa elokuvan nimeä tai kansikuvaa, jolloin saat esiin teoksen tiedot.
Elokuva lainataan "Katso elokuva" -painikkeella. Valitse…
