Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet hakuteoksen mukaan Salama-nimeä on otettu käyttöön suurena nimenmuutosvuonna 1906 etenkin Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Kirjan mukaan mm. Granroth ja Holmberg vaihtuivat Turussa Salamaksi. Artikkelissa lmainitaan muitakin eri paikkakuntien nimenvaihdoksia.
Suomen kielen etymologisen sanakirjan osa IV mukaan salama-sanalla on vastineita ostjakissa ja vogulissa, eli se on todella vanhaa suomalais-ugrilasita sanastoa ja tarkoittaa 'salamoida, leimahtaa, välähdellä'
Walden-nimestä ei kirjastomme kokoelmista löydy tietoa.
Lisää tietoa sukunimistä voi löytää kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta (myös ruotsinkielistä)
http://www.kotus.fi
ja sukututkimusseuran sivuilta
http://www.…
HelMet-kirjastojen tuoreimmat uutuuskirjat löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/ftlist*fin. Listoja on jaoteltu aineiston kielen ja aineistotyypin mukaan. Kirjat ilmestyvät listalle, kunhan ne on viety kirjaston järjestelmään. Sitä ennen kirjoja ei valitettavasti pääse näkemään.
Kyllä, Savonlinnan pääkirjaston Joelin kotiseutukokoelmassa on Itä-Savo-lehtiä vuodesta 1918 alkaen (puuttuvat vuodet 1923, 1930-32 ja 1966). Lehtiä ei lainata kotiin. Alla lisää tietoa:
https://www.savonlinna.fi/kirjasto/kirjaston_aineistot/kotiseutukokoelmat
Itäkeskuksen kirjastoon tulee kaksi vironkielistä lehteä, Eesti ekspress ja Eesti naine.
Itäkeskuksen lehtikokoelma on hyvin laaja, joten listaa siitä ei kannata tehdä. Voit tarkastella Itäkeskuksen lehtivalikoimaa Helmet-haulla, kun kirjoitat Helmet-hakuun hakusanan lehti ja valitset hakutulossivun vasemmassa laidassa olevista rajoittimista sijaintikirjastoksi Itäkeskuksen.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Mahtaako kyse olla tästä Bullyland AG -nimisestä yrityksestä, joka on alkujaan saksalainen ja perustettu 1973?:
https://en.wikipedia.org/wiki/Bullyland
Tällä yrityksellä on kotisivut sekä englanniksi että saksaksi. Heihin voi olla yhteydessä sähköpostitse:
https://www.bullyland.de/
https://www.bullyland.de/kontakt.html
Hei,
tämä on täysin mahdollista. Hallituksen muodostaminen tapahtuu perustuslaissa säädettyjen muotojen mukaisesti. Yksikamarisen eduskunnan olemassaoloaikana vuodesta 1907 lähtien mikään säädös ei koskaan ole estänyt sellaisen hallituksen muodostamista, jossa kaikki eduskunnassa edustettuina olevat puolueet olisivat mukana.
Poliittisesti ei kuitenkaan ole pidetty hyvänä, että eduskunnassa ei lainkaan olisi oppositiota vaan kaikki puolueet olisivat mukana hallituksessa. Tällaiseen ratkaisuun on päädytty vain äärimmäisessä hätätilanteessa.
Jatkosodan aikana vuosina 1941-43 toimi esimerkiksi Jukka Rangellin hallitus, jossa mukana olivat kaikki eduskuntapuolueet: SDP, maalaisliitto, kokoomus, edistyspuolue, IKL, Rkp.
Toki lähes aina…
Kansallisbibliografiasta löytyy hakusanalla vene teoksia, jotka ovat ilmestyneet vv. 1900-1940. Hakusanalla puuveneet ei löydy näin vanhoja kirjoja. Kuvitusmerkintää ei kirjoissa ole, mutta tulosjoukossa on Finlands båtkalender = Suomen venekalenteri, jossa voisi kuvitella olevan kuvia. Ehkä kannattaisi katsoa myös Oy Turun Veneveistämö = Ab Åbo Båtvarf –yrityksen esite. Nämä teokset kuuluvat kansalliskokoelmaan, ja niitä on kysyttävä Helsingin yliopiston kirjaston pääkirjastosta (http://www.lib.helsinki.fi ). Voi olla että heillä on enemmänkin kirjoja, kysy heiltä tämä kysymys.
Osoitteesta http://www.puuvene.net voi saada hyödyllisiä yhteystietoja. Kotkan puuvenekeskuksen osoite on http://www.puuvenekeskus.fi/ , siellä näyttää olevan…
Artikkelitietokannoista (Kati, Aleksi, Arto) löytyivät seuraavat
Hiski Salomaata käsittelevät artikkelit: Westerholm, Simo, Hiski Salomaa 100 vuotta (Uusi kansanmusiikki 1991; 2, s. 21, 23), Palaskari, Heikki, Lännen lokari (Kansanmusiikki 1983; 2, s. 26-31),
Niemelä, Juha, Lännenlokari ja tiskari jazzin ja laman pyörteissä
(Carelia 1996; 8, s. 116-124). Salomaasta kerrotaan (lyhyesti) myös kirjoissa Jauhiainen, Lauri, Kuplettimestarit ja mestarikupletit (sis. myös nuotteja) sekä Kero, Reino, Suomalaisina Pohjois-Amerikassa.
Arvatenkin siksi, että sodan riehuessa ihmiset haluat laulaa ihan muista asioista, sen sodan muistaa muutenkin. Kun tanssiminen oli sota-aikana kiellettyä, laulaminen sentään sallittiin. Vaikka ns. sotilaslauluissakin on ollut suursuosikkeja, kaikkialla maailmassa on sotienkin aikana laulettu mieluiten samoja lauluja, jotka rauhankin aikana ovat mieltä ilahduttaneet tai innostaneet.
Viranomaiset julkaisivat sotien aikana laulukirjoja, joissa selkeästi tasapainoteltiin propagandan ja ostajien miellyttämisen välillä. Vaikka taistelujoukoille tehtiin myös melko puhdasverisiä sota-aiheisia laulukokoelmia, useimmiten mukana olisi suosittuja kansanlauluja ja jopa iskelmiä. Kyllähän propagandajoukoissakin tiedettiin, mistä kansa pitää.…
Hei,
Tällä hetkellä ei ole löytynyt monologia tai muuta teosta, joka loppuisi sanoihin "Miksi minä päästin sen pojan lähtemään?". Kysymäsi teksi on voinut olla joko jostakin painetusta tekstistä tai sitten esittäjän kirjoittama. Mainitsithan, että esittäjä harrasti myös kirjottamista.
Voit palata myöhemmin asiaan uudelleen, jos haluat.
Arja
Jukka Itkosen runo Lumisateen pikkuveli on hänen kokoelmastaan Koipihumppaa : runoja lapsille (2005). Voit lukea runon myös teoksesta Jukka Itkonen: Leikkihaitari : valitut lastenrunot 1986-2010 (2011, s. 126).
https://www.finna.fi/Record/lastu.210788
https://www.finna.fi/Record/lastu.309526
Ehkä tarkoitat ulkoasiainministerinä työskennellyttä Walther Rathenauta ? Hänet murhattiin v. 1922. Biografia löytyy saksaksi internetistä
http://www.dhm.de/lemo/html/biografien/RathenauWalther/ Muutosten vuosisata -kirjassa (osa 3, s.270) on Rathenausta jonkin verran suomeksi. Otavan suuri maailmanhistoria (osa 17, s.55)kertoo, että Rathenau murhattiin 24.6.1922 hänen mm. neuvoteltuaan liittoutuneiden kanssa Genovan konferenssissa eri tavoista maksaa sotakorvauksta. Rathenaun oli konferenssissa onnistunut voittaa liittoutuneiden luottamus ja hillitä heidän vaatimuksiaan ilman Saksan tekemiä myönnytyksiä.
Monet kirjastot lainaavat tosiaan asiakkailleen liikuntavälineitä. Tällaisia ovat mm. kuntoiluvälineet, kävelysauvat, jalkapallot ja lumikengät. Lainattavat välineet vaihtelevat kovasti kirjastosta toiseen.
Alla on lista kirjastoista, joilla on tällaista lainausta. Se ei ole täydellinen, mutta toivoakseni varsin kattava.
Hartola, Nastola, Kiiminki, Jääli, Sievi, Pedersöre, Kristiinankaupunki, Kirkkonummi, Inari, Iitti, Kannonkoski, Joutsa, Töysä, Vantaa, Helsinki, Vesilahti, Kajaani, Paltamo, Kuhmo, Suomussalmi, Ristijärvi, Lahti, Hämeenkyrö, Heinola, Lappeenranta,
Turku, Posio, Vesilahti, Kokkola, Jalasjärvi, Hattula, Kurikka,
Heinola, Järvi-Pohjanmaan kirjastot, Virrat, Hollola, Asikkala, Vesanto, Sastamala, Utajärvi, Parikkala.…
Näyttää siltä, että kyseisten lehtien vuosikerrat vuodelta 1965 ovat pääkaupunkiseudulla luettavissa vain Kansalliskirjastossa. Seura-lehden vanhat vuosikerrat ovat käytettävissä mikrofilminä.
Teidän kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Kansalliskirjaston neuvontaan. Yhteystiedot löydätte alla olevasta linkistä.
Kansalliskirjasto https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot
Fennica https://finna.fi
Wikipedian mukaan Hallava yhdistää epätavallisia kirjallisuudenlajeja toisiinsa. Hän kirjoittaa fantasiaa chick lit -tyylillä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Anna_Hallava
Anna Hallavalla on hienot kotisivut. Kenties voisit kysyä häneltä itseltää, miten hän katsoo erottuvansa muista nuortenkirjailijoista. http://annahallava.com/?page_id=287
Helmet-kirjastojen rekisteristä poistetaan asiakastiedot, jos kirjastokorttia ei ole käytetty kolmeen vuoteen eikä kortilla ole selvittämättömiä lainoja ja maksuja.
Sinun pitäisi käydä missä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteessä, niin saat uuden kortin. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus. Voit myös tehdä Helmetissä ennakkorekisteröitymisen alla olevasta linkistä.
https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
