Thomas Brezinan kirjoittamaa kirjasarjaa Seitsemän tassua ja Penny on saksaksi ilmestynyt jo 35 osaa. Syksyyn 2007 mennessä niistä on suomennettu 22 ja lisää varmaankin on tulossa. Kirjojen nimistä tai ilmestymisajoista ei valitettavasti ole tietoa.
Kaikkien Suomen murteiden sanakirja on nimeltään: Suomen murteiden sanakirja (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja), josta on ilmestynyt tähän mennessä kahdeksan osaa. Suomen murteista on myös kirjassa: ELÄHÄN hötkyile : suomea suupielestä toiseen -kirja (WSOY, 2005).
Erilaisia murresanakirjoja on olemassa monenlaisia, mutta mitenkään kattavia ne eivät varmaankaan ole. Monet murresanakirjat voivat myös keskittyä vain tiettyyn paikkakuntaan ja sen murteeseen. Tässä muutamia esimerkkejä:
Karhu, Kerttu: Eheroon, taharoon (WSOY, 1998)
Karhu, Kerttu: Ei lisä pahoota (WSOY, 2003)
Oottako träillä? : Jalasjärven murresanakirja (Salme Henell, 2005)
Tuukko völijyy? : sanoja ja sanontoja Järviseudun murteella (Sirkka Männikkö, 2007)…
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa on e-Press-palvelu, jossa voi lukea ja tehdä hakuja moniin kotimaisiin sanomalehtiin, mm. Helsingin Sanomiin 24 kuukauden ajalta. Helsingin Sanomien Aikakone -palvelun kautta taas voi hakea artikkeleita vuosien 1904-1997 lehdistä. Näiden palvelujen kautta emme onnistuneet löytämään etsimääsi artikkelia.
Ilmeisesti artikkeli onkin ajallisesti lehdessä, joka sijoittuu näiden hakumahdollisuuksien väliseen aikaan. Joten valitettavasti kirjastolla ei ole mahdollisuutta etsimääsi artikkelia löytää.
Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa on Hesari mikrofilmimuodossa 24.9.1904 alkaen. Sitä voi tulla selaamaan kirjaston aukioloaikoina, mutta kovin työlästä tällainen etsiminen tietysti on:
http://www.…
Karjalan Sivistysseuran sivuilta löytyy Lauri Kuntijärvi: Yhessä ylettih vapaasti kuunneltavaksi. https://www.karjalansivistysseura.fi/tarinat/aanikirjat/
Karjala lehti kertoo, että evakkojen tarinoita on alettu lukea äänikirjaksi syksyllä 2021. Karjala
Raamattu.fi sivuilta löytyy Uusi sana eli vienankarjalaksi käännetty uusitestamentti. https://raamattu.fi/kaannokset/KAR11
Finna haku löytää 29 puhe CD-levyä eri kirjastoista. Finna.fi
Lähden siitä olettamuksesta, että haluat kieliharjoittelua tositilanteessa. Sivustolla German Internet Links (http://webgerman.com/germlinks/ ) on valtavasti linkkejä, online-kursseja, testejä ym. About.com –sivuston saksan kielen sivuilla on myös kirjeenvaihto- ja foorumilinkkejä: http://german.about.com/library/blpenpal_intro.htm
Yksi vaihtoehto tositilanteen kieliharjoitteluun ovat keskustelufoorumit. Näitä ei saa sekoittaa chatteihin, joissa käydään ikään kuin puhelinkeskustelua kirjoittamalla ja joissa keskustelut häipyvät kun ne ovat ohi. Foorumeille kirjoitetut viestit jäävät talteen, ja ovat kaikkien luettavissa.
Kirjastojen välisen tietolistan välityksellä tarjottiin seuraavia teoksia:
Hannele Huovin kirja Seitsemän unta, jossa on Kristiina Louhen tummasävyinen kuvitus.
Eeva Tikan satukirjat, esim. Majatalo Pimeä Kuu, Virranhaltijan salaisuus, Yön lintu ja Siivetön
Stefan Mählqvistin kirja Tule minun yöhöni, tule minun uneeni
Nelimarkka, Riitta, Iso ja Pieni universumissa : Was it a dream = uniko se oli. 2., uud. p., Helsinki : Tammi, 2009. - 40 s.
Unienahmija./ Michael Ende (teksti) ja Angela Fuchshuber (kuv.)
suom. Kaija Pakkanen. Weilin+Göös. 1987.
Milena Lukesová, Jussi ja kalat.
Maurice Sendakin kirja Hassut hurjat hirviöt.
Janne Haikarin kirjassa Kypärämäki ja sen väki (1999) s. 8 kerrotaan näin: "Jyväskylän seudun nimistöä tutkineen Viljo Nissilän mukaan Kypärämäki on saanut nimensä säännöllisestä muodostaan... Köhniö jää nimenä vaille tyhjentävää selitystä." Asiaa voisi tiedustella myös Keski-Suomen museolta tai alueen asukasyhdistykseltä: Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistys (kyparamaki-kohnio.fi)
Nuoruustangossa ainakin mainitaan Siikainen muutamassa kohdassa, tapahtumista suurin osa taitaa silti sijoittua Merikarvialle ja Turkuun. Vares ja kaidan tien kulkijat sijoittuu esittelytekstien perusteella myös maaseudulle, mutta hieman Siikaista pohjoisemmaksi, Keski-Pohjanmaalle. Paljon tietoa Reijo Mäestä löydät mm. Otavan sivuilta http://www.otava.fi/kirjailijat/ ja Dekkarinetistä http://www.tornio.fi/MakiReijo.
Teoksessa Lykyn avain: 999 vanhaa taikaa ja uskomusta (SKS, 1991)löytyy kappaleen Lapsionni (s. 55-59) alta mm. "Kun halutaan poikalasta, niin tekijällä pitää olla karvalakki päässä ja kintaat kädessä. Vimpeli 1889" (s. 58). Samoin Marja Paasion teoksesta Pilvihin on piian nännit: kansan seksiperinnettä (1985) löytyy mm. lapsentekoa ja raskautta koskevia uskomuksia.
"Nykysuomen sanakirja" määrittelee suurlähettilään ylimmän arvoluokan diplomaattiseksi edustajaksi. Suurlähetystö on lähetystö, jonka päällikkönä on suurlähettiläs. Lähettiläs on puolestaan toisen arvoluokan diplomaattinen edustaja. Diplomaattiedustajat jaetaan yleisesti suurlähettiläisiin, lähettiläisiin ja asiainhoitajiin. Suurlähetystöt ovat eri valtioissa olevia diplomaattisia edustustoja, ja niitä ei sovi sekottaa muihin edustustoihin tai konsulaatteihin. Englannin kielessä suurlähettilästä vastaa termi 'ambassador' ja lähettilästä 'envoy'. 'Suur-' on tyypillinen substantiivien etuliite, joka ilmaisee kooltaan, alaltaan tai vaikutukseltaan suurta.
Lähteet:
SKS: Nykysuomen sanakirja (WSOY, 1978)
Nurmi, Timo: Uusi suomen kielen…
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan vuosina 2010 - 2019 Ringo on ollut etunimenä viidellä henkilöllä. Yhteensä nimi on annettu 53 henkilölle.
Voit tarkastella nimen lukumääriä täältä:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1
Murha ei vanhene koskaan tarkoittaa varsinaisesti sitä, että sen syyteoikeus ei vanhene. Vanhentumattomia rikoksia on muitakin. Syyttäjälaitoksen sivuilta lisää tietoa:
https://syyttajalaitos.fi/syyteoikeuden-vanhentuminen
Syyteoikeuden vanhentumisesta on tehty opinnäytetyö: Vili Järvinen, Syyteoikeuden vanhentuminen rikosoikeudellisen vanhentumisen muotona (Vaasan ammattikorkeakoulu, Liiketalouden koulutusohjelma, 2014). Opinnäytetyö on luettavissa alla olevasta linkistä:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/83281/Vili.oppari.pdf?sequence=1
Mahdollista aikaa, jolloin tämä syyteoikeuden vanhenemattomuus ei olisi ollut voimassa, ei löytynyt.
Ruotsin lainsäädännöstä opinnäytetyö sanoo mm. näin:
"Ruotsissa sellaisen rikoksen,…
Käännetyimpiä suomalaiskirjailijoita tai kirjoja ovat Kalevala, Mika Waltarin Sinuhe Egyptiläinen, Tove Janssonin Trollkarlens hatt, Arto Paasilinnan Jäniksen vuosi, Sofi Oksasen Puhdistus, Märta Tikkasen Århundradets kärleksaga ja Mauri Kunnaksen Joulupukki.
Tieto on peräisin Filin eli Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen sivuilta:
http://www.finlit.fi/fili/fili/usein-kysyttyja-kysymyksia/
Lastenkirjoja näistä ovat Janssonin Trollkarlens hatt ja Kunnaksen Joulupukki. Märta Tikkasen kirja on suomennettu nimellä Vuosisadan rakkaustarina.
Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasamposta löytyy myös listaa kotimaisen kirjallisuuden klassikoista:
http://www.kirjasampo.fi/fi/node/636#.VLpgXfM8LGI
Jarmo Papinniemi ja Seppo Puttonen ovat…
Hei,
Kotimaisten kielten keskuksen ohjepankissa on artikkeli puolueiden nimien kirjoitusasuista. Kun käytetään puolueen virallista nimeä eli sitä nimeä, joka on puoluerekisterissä, se kirjoitetaan aina isolla. Virallista nimeä käytetään esimerkiksi puolueen omissa teksteissä ja muissa virallisissa yhteyksissä.
Puolueen epävirallinen nimi kirjoitetaan pienellä. Epävirallisia ovat muun muassa keskusta, kokoomus. Epävirallista nimeä voidaan käyttää esimerkiksi mediassa.
Vasemmistoliiton kohdalla puolueen virallinen (puoluerekisterissä oleva nimi) ja epävirallinen nimi ovat samanmuotoiset. Tekstissä ne erottaa vain sanan ensimmäisestä kirjaimesta.
Eli virallisessa tekstissä Vasemmistoliitto, epävirallisessa vasemmistoliitto.…
Kannattaa ottaa yhteys Töölön kirjaston lastenosastoon, jonka kappale se on. Se on laitettu Töölössä korjattavana-tilaan syyskuussa. Siellä voidaan selvittää, mikä kirjan tilanne on. Töölön lastenosaston puhelinnumero on (09) 310 85 825.
Frank Dadd oli brittiläinen taiteilija, joka eli vuosina 1851-1929. Hän oli tuottelias ja menestyvä taidemaalari ja teki lisäksi satoja kuvitustöitä lehtiin ja kirjoihin. Elämäkertatietoja Online Galleries -sivustolla: http://www.onlinegalleries.com/artists/d/frank-dadd/217. Joitakin Daddin maalauksia Artnetin sivuilla: http://www.artnet.com/artists/frank-dadd/past-auction-results.
H. R. (Harry Ryle) Hoppsista näyttää olevan niukemmin tietoa tarjolla. Hopps syntyi San Franciscossa 1869 ja kuoli Los Angelesissa 1937. Maalaamisen ohella Hopps suunnitteli lasimaalauksia omalle United Glass Art co. -yhtiölleen ja työskenteli myöhemmin myös elokuvien parissa. Tietoja Ask Art -sivustolla: http://www.askart.com/askart/h/harry_ryle_hopps/…
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy cd-levyt Sakamoto:High heels-soundtrack sekä kokoelma The songs of Almodovar, jossa on kappaleita eri elokuvista. Näiden levyjen saatavuustietoja pääset katsomaan osoitteesta http://www.libplussa.fi
Sosiaalisesta tuesta teollisuusyrityksen työterveyden osana ei löytynyt tutkimusta, mutta
esim. Jussi Vahteran väitöskirjassa "Työn hallinta, sosiaalinen tuki ja terveys" (1993) on tutkittu Raision kaupungin palveluksessa ollutta henkilöstöä. Tutkimus löytyi aineistorekisteristä asiasanoilla "työterveys" ja "sosiaaliset suhteet". Työterveyslaitoksen julkaisemassa teoksessa "Työpsykologia: terveys ja työelämän laatu" (1987) on artikkeli "Psykologin toiminta työterveyshuollossa". Asiasanalla "työpsykologia" löytyy yleensäkin useita viitteitä, esim. Keijo Halosen bibliografia "Työpsykologian tietolähteet" (1994).
Artikkeliviitteitä voi etsiä CD-ROM-tietokannoista Aleksi ja CD-Kati, esim. asiasanoilla "työterveys" ja "yritykset" löytyy Liisa…
