Jaguaari on Elmer Diktoniuksen runo, ilmestynyt Jaguaren-nimisenä kokoelmassa Hårda sånger v. 1922. Suomennos on Viljo Kajavan tekemä ja sisältyy v. 1963 julkaistuun kokoelmaan Diktonius: Runoja.
Helmet-kirjasto joutui luopumaan vuodenvaihteessa Taskukirjasto-sovelluksesta, koska se ei ollut yhteensopiva uuden helmet.finna.fi-verkkokirjaston kanssa. Valitettavasti Taskukirjastoon tallennettuja suosikkeja ei saa palautettua. Harmillista, ettei tieto sovelluksen poistumisesta tavoittanut sinua ajoissa ja joudut aloitamaan suosikkien listauksen alusta.
Uudesta helmet.finna.fi-verkkokirjastosta löydät miltei kaikki Taskukirjastossa olleet toiminnot sekä runsaasti toimintoja, joita ei ole ollut saatavilla Taskukirjastossa. Voit tallentaa myös suosikkeja omiin tietoihisi. Tarkemmat tiedot siitä, mistä Taskukirjaston eri toiminnot löytyvät uudessa Helmet-verkkokirjastossa, löydät Helmet-sivuilla julkaistusta uutisesta.
Vanhojen rahojen arvoja on kyselty tällä palstalla aiemminkin. Kolikkojen kunto ja mahdolliset lyöntivirheet ratkaisevat niiden arvon, joten rahoja näkemättä yksiselitteistä vastausta ei voi antaa. Hintatietoja löytyy esim. kirjasta Suomen rahat arviohintoineen 2005, jossa vuoden 1867 10-penniselle annettu arvo on yleisimmin 2 € ja vuoden 1873 5-penniselle 1 €. Lisätietoja rahojen kuntoluokista ja huutokauppojen tuloksista löytyy numismaatikkoliiton sivuilta http://www.numismaatikko.fi/
Semanttinen web on internetin WWW-palvelun laajennus, jonka dokumentit on suunniteltu myös koneita silmällä pitäen. Tällöin ohjelmistot pystyvät ymmärtämään dokumenttia ja arvioimaan sen hyödyllisyyttä käyttäjän näkökulmasta.
Internetistä löytyy hakusanalla ”semanttinen” useitakin selityksiä käsitteelle ”semanttinen web”. Mm. Ossi Nykänen Tampereen teknillisestä yliopistosta on pitänyt aiheesta aika kattavan esitelmän: http://www.cs.tut.fi/~onykane/talks/2005/0617-kirjasto-on/0603-kirjasto…
Luterilaisuuden ja katolisuuden eroista on kysytty tässä palvelussa ennenkin. Tässä linkki aiempaan vastaukseen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mimmoisia-yhtalaisyyksia-ja-eroavaisuuksi…
Aiheesta voi lukea myös esim.filosofian maisteri ja teologian tohtori Emil Antonin blogista, jossa hän käsittelee katolisuuden ja luterilaisuuden eroja:
https://hyviauutisia.wordpress.com/2010/11/01/katolisuuden-ja-luterilai…
Thomson-televisioiden käyttöohjeita löytyy tältä sivulta: kayttooh.je/televisio/thomson24-numerolla alkavia malleja on useita, etsi sivulta oman laitteesi malli. Jos sinulla on jo asetuksia laitettuna ja se sekoittaa kanavien hakua, palauta televisio tehdasasetuksille ja seuraa sitten ohjeita kohta kohdalta.
Kirjallisuutta aiheesta: Huotari, Tauno-Olavi, Kiinan kulttuuri, Otava, 1990. Kirjassa kerrotaan kiinan kielen kirjoitusmerkeistä,niiden rakenneperiaatteista,
kirjoitusmerkkien yksinkertaistamisesta sekä kalliagrafiasta. Suomenkielinen johdatus kiinan kielen kirjoitusmerkkeihin on Cecilia Lindqvistin Merkkien valtakunta, WSOY, 1991.
Tässä vielä muutama linkki kiinan kielestä kertoville sivuille:
http://acc6.its.brooklyn.cuny.edu/~phalsall/texts/chinlng2.html
http://www.chinalanguage.com/
http://www.mandarintools.com/
Seniori- ja vanhustyötä käsittelevien kirjojen määrä on kasvamassa, joten useista eri näkökulmista kirjoitetuista teoksista alkaa olla tarjontaa. Mainitsen tässä neljä esimerkkiä, joissa kaikissa on lähtökohtana virikkeiden antaminen ja toimintaan kannustaminen. - Seniori- ja vanhustyö arjen kulttuurissa -niminen kirja vuodelta 2003 sisältää sekä teoriaa että ammattikäytäntöä. Etenkin loppupuolella käsitellään erilaisia taidemuotoja elämän rikastuttajina ja virikkeitä antavina toimintamuotoina. - Kirsti Koivulan Säpinää syksyyn : ohjaajan kirja vuodelta 2003 on tällä hetkellä käsiin saamistani teoksista parhaiten kysymykseesi vastaava. Se on kolmas ja viimeinen osa sarjasta, jossa käydään läpi vuoden päivät: merkki-, teema- ja…
Maritta tulee nimestä Marita. Se on espanjalainen hellittelymuoto Mariasta ("pikku Maria"). Toisinaan Maritaa on pidetty lyhentymänä Margaretasta.
Sirpa -nimen alkuperä on epävarma. Se saattaa olla Siiri, joskus on viitattu sanaan sirpale.
Lähteenä vastauksessa teos Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. Nimikirjoja kirjastojen kokoelmissa on useita.
Gunilla Lundgrenin ja Siv Widerbergin kokoamassa runokirjassa I denna vida värld (vuodelta 1993)kerrotaan kukon, possun ja kuuden muun kotieläinten sanomiset Ruotsissa, Suomessa, Liettuassa, Chilessä, Tsekkoslovakiassa ja Turkissa (esim. kuckeli-kuuu, kukko-kiekuu, kikeriguuu).
Internetistä löytyy lisää: lähes neljänkymmenen eläimen "ääntelyt" on kirjattu 36 kielellä.
http://www.georgetown.edu/faculty/ballc/animals/animals.html
Oikeaa laulua emmme tainneet löytää. Jonkin verran sitä muistuttaa George H. Clutsamin kehtolaulu, joka on suomeksi nimeltään Tummakiharainen lapseni. Laulu alkaa näin: Uinu lapsi, sä pieni pörrötukka kuu kirkas valaa säteitään kehtos kullaten. Ainakin Suuressa toivelaulukirjassa numero 5 laulussa on kuitenkin vain kaksi säkeistöä, joten muistamiasi sanoja siinä ei ole.
Muistelen nähneeni Museokaupassa historian aikajana viivoittimen. Tosin se taisi olla joko taidehistorian tai Euroopan historian aikajana.
Wikipedian luettelo on kyllä kattava. Ehkä sen avulla voisi piirtää oman aikajanan?
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ei sensuroida vastauksia aihepiirien vuoksi. Vastaukset, joita emme julkaise, sisältävät henkilökohtaisia tietoja kysyjistä tai muista yksityishenkilöistä tai koskevat sellaisia asioita (esim. varausasioita tai lainaajatietoja), joista muille lukijoille ei ole hyötyä. Palvelumme periaatteet löytyvät sivulta Tietoa palvelusta, http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/tietoa-palvelusta/ . Mainitsemasi kysymys näyttää siltä kuin se olisi tahattomasti jäänyt suljettuun arkistoon, siirsin sen julkiseksi.
Nina Granlund
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaava suunnittelija
Kirjastot.fi-toimitus
Slangisanakirjan mukaan sanaa 'porukat' merkityksessä kotiväki, perhe on käytetty jo 1970-luvulla.
Lähde:
Paunonen, Heikki: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja. 5. p. WSOY, 2005
Toisaalta Kaarina Karttusen Nykyslangin sanakirja (WSOY, 1980) ei tunne sanaa tässä merkityksess. Ilmeisesti sen käyttö on yleistynyt myöhemmin.
Kysymysten oikea osoite on Filatelistiliitto. Sieltä löytyvät vastaukset kaikkiin kysymyksiisi. https://www.filatelisti.fi/liitto/
Muita postimerkkeilystä kiinnostuneita voit löytää esim. Liiton Filatelistifoorumilta. https://filatelistiforum.org/index.php/postimerkkeily
Voit myös ottaa yhteyttä paikallisiin kerhoihin. https://www.filatelisti.fi/kerhot/
Netistä löytyy monia muitakin keskustelupalstoja harrastajille mm. Suomi24.fi harrastuspalstoilla. https://keskustelu.suomi24.fi/harrastukset/keraily/postimerkkeily
Kirjastoista löytyy myös postimerkkiluetteloita. Tosin kirjat ovat melko vanhoja. Helmet hakutulos
Jos on kyse 1990-luvun popmusiikin tyylisuunnista, niin hyvä yleisteos on The '90's : the Inside Stories from the Decade That Rocked (julk. Rolling Stone 2010, ISBN: 978-0-06-177920-6). Siinä käydään läpi kymmenen 90-luvun keskeistä genreä.
Suomeksi on julkaistu Bruno MacDonaldin kirja Rock Connections : rock 'n' rollin täydellinen tiekartta (Readme.fi 2010, ISBN: 978-952-220-421-9). Se etenee artisteittain mutta aikajanojen avulla voi poimia 90-luvun ilmiöitä.
2000-luvun alun musiikki on jakautunut niin moniin genreihin ja aika on vielä niin lähellä, että yleisteoksia ei juuri ole. 1990-luvun ja "nolkytluvun" englannninkieliset Wikipedia-artikkelit sisältävät lukuisista kriittisistä kommenteista huolimatta osuvia huomioita.
https://en.…
Yksittäisiä lauluja ei pysty etsimään laulun aiheen mukaan kirjastojen tietokannoista. Yleisradion Fono-tietokannasta (fono.fi) aihehaku on mahdollista, mutta tietokannassa on tietoja vain Yleisradion äänitteistä. Oletan, että tarvitset nuotin. Esimerkiksi asiasanalla isyys en löydä nuotteja ja asiasanalla isät löydän nuotin "Lauluja isälle : kokoelma isänpäivälauluja : SSAA" (Sulasol, 1998).
Monet aihepiiriin liittyvät laulut ovat selvästi lastenlauluja tai hengellisiä lauluja tai kertovat isästä jotain negatiivista. Tässä kuitenkin muutama mahdollinen laulu, joka voisi soveltua myös aikuisten lasten esitettäväksi:
Kuusisto, Ilkka: Laulu isälle (sanat Anne Lindeberg-Piiroinen; alkusanat: Isä, isä isä! Tämä laulu on isälle…
Samaa asiaa kysyttiin muutama vuosi sitten. Tiedustelin silloin asiaa ministeriöstä, josta annettiin seuraava vastaus, joka pitänee vieläkin paikkansa:
”Tasa-arvoyksikön henkilökunta on tosiaan tällä hetkellä naispuolista. Tähän ei olla ministeriössä tarkoituksella päädytty vaan hakijat avoinna oleviin virkoihin ja virkasuhteisiin ovat muokanneet henkilökunnan kokoonpanon tähän suuntaan. Rekrytoinnissa noudatetaan normaalia valtionhallinnon sääntöä, eli virkaan tulee valita hakijoista se, jolla on alalle paras pätevyys ja vankin alan työkokemus. Toivomme miesten kiinnostuksen alaa kohtaan kasvavan, jotta voimme yhä useammin valita joukkoomme osaavia miehiä hoitamaan sekä miesten että naisten tasa-arvokysymyksiä.
”Tasa-arvoyksikön…
Ilkka Remeksestä kerrotaan seuraavissa Lahden kaupunginkirjastossa olevissa kirjoissa:
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita (2000)
Kotimaisia nykykertojia 3 (2000)
Kotimaisia dekkarikirjailijoita (2001)
Suomalaisia kirjailijoita (2004)
Lahden kaupunginkirjastossa on lainattavia Ilkka Remestä käsitteleviä lehtileikkeitä. Allaoleva Piraatit kirjan kuvaus on otettu Marja Welinin Etelä-Suomen Sanomiin 13.12.2003 kirjoittamasta kirja-arvostelusta:
Remeksen Piraatit on uudenlainen nuortenjännäri. Se hipoo melkein aikuisten jännityskirjallisuutta. Kirjassa liikutaan monenlaisten asioiden ja tapahtumien pyörteessä. Kansainvälinen rikollisjengin toiminta, loistoristeilijän räjäyttäminen, useiden eri maiden poliisien yhteistyö ja ennen…
