Oikotie.fi on tehokas palvelu autojen ostoon ja myyntiin. Palvelu toimii Sanomien laajassa verkostossa (Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat, Autobild). Oikotien osoite on http://autot.oikotie.fi/ .
Ehtonne täyttäviä käytettyjä autoja löytyy tällä hetkellä Oikotie-palvelun kautta parisen sataa. Oikotie-palvelusta voi hakea myös uusia autoja ja esittelyautoja.
Autohaku suoritetaan kirjoittamalla halutut hakuehdot niille varattuihin kirjoitusruutuihin ja painamalla lopuksi hae-painiketta.
Muita autojen ostopalveluja löytyy muun muassa seuraavista osoitteista: http://www.autotalli.com ja http://www.autokaupat.net/uusi/index.php .
Takapenkin keski-istuimen koosta sen sijaan ei voi sanoa varmasti internethaun perusteella. Se on todettava paikan…
Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen yhteisessä maksuohjeessa sanotaan, että asiakkaan on maksettava kadonneesta tai vahingoittuneesta teoksesta kaupunginkirjaston määräämä korvausmaksu, joka yleensä on teoksen hankintahinta. Joissakin tapauksissa teoksen voi korvata toisella vastaavalla teoksella, silloin asiasta on sovittava erikseen aineiston omistavan kirjaston kanssa.
Kirjasto ei palauta korvausmaksua, vaikka korvattu teos löytyisikin myöhemmin.
Aineiston korvaus on maksettava johonkin ko. aineiston omistavan kaupunginkirjaston toimipaikoista.
HelMet kirjastojen maksuohjeet: http://www.helmet.fi/screens/maksut_fin.html
Helsingin kaupunginkirjastojen yhteystiedot: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/
eMagz palvelu toimii vain kirjastoissa.
Siihen ei silloin tarvitse kirjautua sisään, riittää, kun klikkaa kaupunkikohtaista linkkiä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin(25232)
Palvelussa voi yhtä lehteä lukea korkeintaan kolme asiakasta.
Suomenkielellä tietoa Aasian kirjallisuudesta kannattaa etsiä esim. ns. suurista kirjallisuushistorian sarjoista. Esim. Kansojen kirjallisuus -sarjassa osassa 1 kerrotaan Iranin ja Intian muinaisista teksteistä, osassa 2 näiden käsitellään samojen alueiden lisäksi Japanin ja Kiinan keskiaikaisia tekstejä. Lisäksi ainakin osat 4 ja 10 kannattaa tarkistaa.
Rafael Koskimiehen toimittaman Maailman kirjallisuus -sarjan ensimmäisessä osassa kerrotaan varhaisista teksteistä Itämaistä; mukana mm. Intia.
Kiinan klassisesta runoudesta saat tietoa ainakin Pertti Niemisen kirjasta Mandariini kainalossa.
Jonkinmoista apua saattaisit saada myös Suomennoskirjallisuuden historiasta, jonka toisessa osassa käsitellään mm. Intian, Arabian, Kiinan ja Japanin…
Ulla-Liisa Heinokin on suomentanut Anna Kareninan. Kaliman käännöshän on jo 1910-luvulta, mutta WSOY on ottanut siitä yhä uusia painoksia. Otavan kääntäjä on Ulla-Liisa Heino ja Kariston Lea Pyykkö. En osaa suositella mitään käännöstä toista paremmaksi. Tietysti uusimpien käännösten kieli on modernimpaa kuin Kaliman, mutta toisaaltahan kyseessä on klassikko.
Näyttää kirvalta ja Googlen kuvahaku ehdotti salaattikirvaa. https://vegetablegrowersnews.com/news/answers-sought-regarding-organic-lettuce-aphid-mystery/
Suomessa on muitakin samannäköisiä kirvoja mm.ansarikirva ja iso ruusukirva. https://vegetablegrowersnews.com/news/answers-sought-regarding-organic-lettuce-aphid-mystery/
Torjunnaksi ehdotetaan mäntysuopa- tai nokkosvettä. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/03/18/kirvojen-havittaminen
Lauri Pohjanpään runo tunnetaan nimellä Eriskummainen uni merikäärmeestä ja se on ilmestynyt alun perin kokoelmassa Sininen hämärä (1933) ja myöhemminen esim. kokoelmassa Pieni aarreaitta 3: runoaitta (WSOY 1993). Esim. tuo jälkimmäinen löytyy HelMet-kirjaston kokoelmista (kappaleita runsaasti vapaana):
http://www.helmet.fi/record=b1077689~S9*fin
Määräykset työajasta, palkasta ja muista korvauksista löytyvät kunkin alan työehtosopimuksista. Mahdollisesti asioista voidaan sopia myös työntekijä ja työnantajapuolen liittojen välisissä neuvotteluissa.
Yleissitovat työehtosopimukset löytyvät Finlexistä
http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/tyoehto/
Työtuomioistuimessa on vuonna 1987 annettu seuraava aiheeseen liittyvä ratkaisu. (TT:1987-13)
"Vastalauseena sille, että työnantaja oli kieltäytynyt maksamasta ylityökorvausta talviaikaan siirtymisen yhteydessä tehtäväksi määrätyltä yhdeksänneltä työtunnilta, olivat työntekijät poistuneet työpaikalta kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen, minkä johdosta tehdas oli jouduttu ajamaan alas. Työstä poistuminen oli kohdistunut…
Kauhukirjallisuuden vaiheet selviävät hyvin seuraavista lähteistä:
Kirjallisuus, tunteet ja keskipäivän demoni, Suomalaisen Kirjalli-
suuden Seura, 1999 s. 39-63 Ilkka Mäyrä: Nykykauhun iloiset pirut -
kauhukulttuurin muuttuva minähirviö, Missä mennään? Kirjallisuuden
lajeja ja ilmiöitä, Tampereen yliopisto, 1999 s. 48-56 Ilkka Mäyrä:
Riemuitseva hirviö - Pahan voimien poetiikkaa, Haamulinnan perillisiä,
Kirjastopalvelu, 1992 s. 9-39 Matti Savolainen: Gotiikka eilen ja tänään.
Kirjat ovat Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Poststrukturalismi tai jälkistrukturalismi on filosofinen suunta, joka syntyi Ranskassa 1960-luvulla kriittisenä reaktiona strukturalismin objektiivisuus- ja laaja-alaisuusvaatimuksia vastaan. Se tähdentää mm. tulkinnan ja totuuden subjektiivisuutta. Ranskassa suuntaa hiipui jo 1970-luvulla, mutta sen merkitys angloamerikkalaisen kulttuurin piirissä kasvoi 1980- ja 1990-luvuilla. (Lähteet: Hosiaisluoma, Yrjö: Kirjallisuuden sanakirja, WSOY, 2003 ja Factum 6, Weilin & Göös, 2005)
Poststrukturalismi liittyy läheisesti postmodernismiin. Kysymyksiin postmodernismista kirjallisuudessa on vastattu Etätietopalvelussa aiemmin. Näitä kysymyksiä ja vastauksia pääsee selaamaan arkistosta. Sen osoite on http://www.kirjastot.fi/ . Hakuruutuun…
Suomalaisen paikannimikirjan mukaan useimmat tutkijat arvelevat Drumsön nimen olevan peräisin liikanimestä Drumber, joka merkitsee kömpelö, paksu. On siis esitetty, että saaren nimi merkitsisi Drummenin omistama tai asuma saari. Lisää lisänimestä kerrotaan kohdassa Drombom: Drumber esiintyy 1400-luvulla Ahvenanmaalla ja muodossa Drom 1500-luvulla Uudellamaalla. Vastaava muinaisruotsin sana drumber on merkinnyt ’pätkää, kokkaretta, möykkyä’. https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomalainen_paikannimikirja
Emme onnistuneet löytämään tietoa Kunelius-nimestä kirjaston nimikirjoista. Nimi vaikuttaisi kuitenkin olevan ruotsinkielistä alkuperää. Neuvoisimmekin ottamaan yhteyttä suoraan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimistöneuvontaan, yhteystiedot löydät täältä: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181 . Neuvonta on heinäkuun ajan suljettuna, mutta elokuussa neuvontanumeroon voi jälleen soittaa. Toivottavasti sukunimen alkuperä selviää!
Kaupan kassat ovat usein ruuhkaisia ja jonossa seisovat asiakkaat monesti kiireisiä.
Siksi tavaroiden pakkaaminenkin saattaa ruuhkautua.
Näin korona-aikaan on yritetty hieman eristää myös pakkauspäätyä. Esim eri puolien välissä olevilla mainoksilla. S market
Myyjien lisäksi myös asiakkaat voivat estää pakkaussumppujen syntymistä esim. pitämällä turvavälit kassajonossa ja aloittamalla pakkaamisen jo ennen maksamista.
Aamulehti Onneksi monissa suuremmissa kaupoissa pon sekä muutaman tavaran ostajille tarkoitettuja pikakassoja että hitaamman asioinnin kassoja niitä kaipaaville asiakkaille.
Varmasti puhuminen myös auttaa. Jos vauhti tuntuu liian nopsalta, voi asiasta mainita kassalle ja muille asiakkaille ystävällisesti.
Jos henkilöllä oli puhelin, yksinkertaisinta on selvittää osoite puhelinluettelosta. Porvoon puhelinnumerot 1950-luvulta löytyvät Suomen yleisestä puhelinluettelosta.
Jos osoitetta ei löydy puhelinluettelosta, tilanne on hankalampi. Riippuu jossain määrin henkilöstä ja kysyjän suhteesta henkilöön, onko tietoja mahdollista löytää tai saada käyttöön. Esimerkiksi seurakunnilla on tietoja henkilöistä, joita ei kuitenkaan luovuteta kuin esimerkiksi sukulaisille; toisaalta jos henkilö on ollut esimerkiksi karjalaistaustainen tai omistanut maatilan, tietoja voi olla helpompi löytää eri lähteistä.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan sukunimet Tuovinen ja Tuovila voivat olla peräisin skandinaavisesta miehennimestä Tove tai savolaisalueilla Daavid-nimen kutsumamuodoista Tuovetti ja Tuovikka. Vanhimmat tiedot Tuovisista ovat Savosta 1500-luvulta. Viittauksia Dufving-nimeen ei löytynyt. Suomen sukututkimusseuran (http://www.genealogia.fi/) Hiski-hakuohjelman avulla Suomessa on elänyt muutamia Dufving-nimisiä:
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi
Ehkä asiaa kannattaisi tiedustella Sukututkimusseuran Suku Forumilta:
http://suku.genealogia.fi/
Kyllä voi. Kaikki lumihiutaleella merkityt joulupostimerkit ovat ikimerkkejä ja käyvät joulupostimerkkeinä edelleen, https://www.postcrossingyhdistys.fi/joulupostimuistio-2023/Vanhojen postimerkkien käytöstä on kysytty Kysy kirjastonhoitajalta aiemminkin, linkin kauttaa löytyy vuodelta 2021 kattavampi vastaus.Voiko vanhoja postimerkkejä käyttää?
Kyseessä on virsi 396 Käyn kohti sinua. Sävel on Sarah Adamsin ja Niilo Rauhalan, sanat Auno Krohnin. Suomalaisissa pitkissä elokuvissa soivasta musiikista löytyy tietoa Taide- ja kulttuuriviraston (entisen Kansallisen audiovisuaalisen instituutin) ylläpitämästä Elonet-palvelusta:https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1518738?sid=5297586441
Tässä joitakin vinkkejä aikalaisromaaneista:
Maria Jotuni: Arkielämää (1909)
Arvid Järnefelt: Veneh'ojalaiset (1909)
Kianto, Ilmari: Punainen viiva (1909)
Selma Lagerlöf: Jerusalem (1902); Peukaloisen retket villihanhien seurassa (1906-1907)
London, Jack: Erämaan kutsu (1903)
Uudempia, 1900-luvun alkuun sijoittuvia romaaneja:
A. S. Byatt: Lasten kirja
Tracy Chevalier: Pudonneet enkelit
Robert Harris: Upseeri ja vakooja
Pertti Lassila: Kovassa valossa
Märta Tikkanen: Emma ja Uno
Ei valitettavasti löytynyt tietoa tästä laulusta. Kaarina Helakisa on kirjoittanut laulun Maailma on omena, jossa sanotaan mm. näin:
"Jokaisella on omena ja omena on kuin maailma, pallo kuperanpullea…", mutta tämä tuskin on oikea laulu, kun hedelmäkin on väärä.
Iltasanomat löytyvät vuodesta 1932 eteenpäin mikrofilmeinä Helsingin kaupunginkirjastosta Pasilasta. Niitä voi käydä lukemassa paikan päällä, tai voit pyytää mikrofilmejä kaukolainaan oman kirjastosi kautta.
