Tuntien määrä vaihtelee varmaan lukioittain.
Opetushallitus kuvaa kielten opiskelumahdollisuuksia lukiossa:
A-kieli eli äidinkieli. Pakollisia opintoja 12 opintopistettä ja valinnaisia 4 opintopistettä.
B1-kieli eli yleensä ruotsi. Pakollisia opintoja 10 op ja valinnaisia 4 op. Linkki sivulle.
Sivustolla kerrotaan myös lukio-opintojen muutoksesta 2021:
"Lukiokoulutuksen oppiaineiden oppimäärien ja niihin kuuluvien opintojen mitoituksen perusteena käytetään kurssien sijaan opintopisteitä. Yksi entinen lukiokurssi on laajuudeltaan kaksi opintopistettä. Lukion oppimäärän laajuus on nuorille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa entisen 75 kurssin sijaan vähintään 150 opintopistettä ja aikuisille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa entisen…
Jos kirja on tarkoitettu myyntiin, se täytyy kustantaa. Kustantaja voi olla kustannusyhtiö, yhdistys jne. tai tekijä itse. Tietoa omakustanteen tekemisestä löytyy seuraavista teoksista:
-Vakkuri, Kai: Digitaalinen painaminen ja muita neuvoja omakustantajalle, Etelän kirja 2003
-Vakkuri, Kai: Omakustantajan käsikirja : näin kustannat ja markkinoit oman kirjan, BTJ Kirjastopalvelu 2005
Julkaisun suunnittelua ja julkaisutoimintaa käsittelee mm. teos:
-Niinikangas, Vesa: Ajatukset käyttöön : julkaisijan käsikirja, Enostone 2001
Kirjoittamiseen opastaa mm. Kai Vakkurin kirja:
-Sinä kirjoitat kirjan : luovan kirjoittamisen opas,BSV kirja 2001
Tai jos olet kiinnostunut oman ainutkertaisen kirjan tekemisestä käsityönä, voit tutustua…
Helsingin seurakuntayhtymän Keskusrekisteristä voi puhelimitse tai sähköpostitse kysellä neuvoja. Hyvä olisi tietää haudattujen henkilöiden syntymäajat ja paikat etukäteen.
https://www.helsinginseurakunnat.fi/artikkelit/keskusrekisteri_2
Sofiannaa ei löydy nimipäiväluetteloista eikä nimellä ole kalenterissa nimipäivää. Sofianna vaikuttaa Sofiasta ja Annasta yhdistellyltä. Sofian nimipäivä suomalaisessa nimipäiväkalenterissa on 15.5. ja Annan 9.12.
Useimmat hyönteiset, päiväperhosia lukuun ottamatta, eivät tosiaan pysty erottamaan punaista väriä. Punakukkaiset kasvit pölyttyvät yleensä lintujen avulla. Lisää tietoa tästä esimerkiksi Tieteen kuvalehden ja Ylen Oppiminen -sivuilta:
http://tieku.fi/kysy-meilta/miksi-kasveilla-on-varikkaat-kukat
http://oppiminen.yle.fi/kasvit-sienet/kasvitietoutta/mita-hyotya-on-pun…
Jaguaari on Elmer Diktoniuksen runo, ilmestynyt Jaguaren-nimisenä kokoelmassa Hårda sånger v. 1922. Suomennos on Viljo Kajavan tekemä ja sisältyy v. 1963 julkaistuun kokoelmaan Diktonius: Runoja.
Pylvästä näkemättä on vaikea sanoa, onko se nimenomaan kilometripylväs. Kilometrimerkissä on valkeapohjaiset kilvet. Merkki sijoitetaan kilometrien kasvusuuntaan katsoen ensisijaisesti radan oikealle puolelle.
Ratakilometrin pituus on yleensä noin tuhat metriä, mutta tähän on suuriakin poikkeuksia. Radan pituus on voinut muuttua rataoikaisujen ja raidemuutosten yhteydessä.
Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta tai Jukka Parkkisen teoksesta Aasinsilta ajan hermolla (2005) ei löytynyt kyseisen sanonnan alkuperää. Vastausta voisi etsiä myös näistä kirjoista:
Sakari Virkkunen: Suomalainen fraasisanakirja (1981)
Päivä pulkassa, pyy pivossa (2014)
Leea Virtanen: Ellun kana ja Turusen pyssy (1999)
Thomson-televisioiden käyttöohjeita löytyy tältä sivulta: kayttooh.je/televisio/thomson24-numerolla alkavia malleja on useita, etsi sivulta oman laitteesi malli. Jos sinulla on jo asetuksia laitettuna ja se sekoittaa kanavien hakua, palauta televisio tehdasasetuksille ja seuraa sitten ohjeita kohta kohdalta.
Onnettomuustilastot löytyvät vuosittain ilmestyvästä kirjasta Tieliikenneonnettomuudet, jota julkaisee Tilastokeskus. Kirjan saatavuuden voit tarkistaa Helsingin kaupunginkirjastosta: http://www.helmet.fi/.
Internetlähteistä onnistuin löytämään tiedon vain Concorden ensimmäisestä käynnistä Helsingissä. Kyseessä oli British Airwaysin kone, joka toi englantilaisia jalkapallofaneja seuraamaan Suomen ja Englannin välistä ottelua 22. toukokuuta 1985 (http://fi.wikipedia.org/wiki/Concorde).
Mahdollisista muista käynneistä voisi kysyä esim. ilmailuharrastajien keskustelupalstalta osoitteessa http://www.flightforum.fi/. Palstalta löytyy paljon lentokonebongareita, jotka varmaankin osaavat auttaa. Kokeilla voi myös yhteydenottoa Finaviaan, jonka nettilomake löytyy osoitteesta http://www.finavia.fi/palaute.
Tuollaista Tannerin levytykset sisältävien CD-levyjen sarjaa ei näytä löytyvän kirjastoista eikä periaatteessa kaiken Suomessa ilmestyneen musiikin sisältävästä Viola-tietokannastakaan. Ehkäpä kyseessä on jokin Ylen sisäiseen käyttöön tehty levy eikä varsinainen yleinen julkaisu.
Sen sijaan 15 Tannerin esittämää kappaletta löytyy digitoituina Raita-tietokannasta osoitteesta http://www.doria.fi/handle/10024/66373/browse?value=Tanner%2C+J.+Alfred…. Tannerin kappaleita on enemmänkin digitoituina Kansalliskirjastossa, joten niitä voi halutessaan kuunnella siellä. Osittain samoja kappaleita kuin Raita-tietokannassa löytyy myös Ylen Elävästä arkistosta osoitteesta http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=47&t=325&a=2528.…
Helmet-kirjasto joutui luopumaan vuodenvaihteessa Taskukirjasto-sovelluksesta, koska se ei ollut yhteensopiva uuden helmet.finna.fi-verkkokirjaston kanssa. Valitettavasti Taskukirjastoon tallennettuja suosikkeja ei saa palautettua. Harmillista, ettei tieto sovelluksen poistumisesta tavoittanut sinua ajoissa ja joudut aloitamaan suosikkien listauksen alusta.
Uudesta helmet.finna.fi-verkkokirjastosta löydät miltei kaikki Taskukirjastossa olleet toiminnot sekä runsaasti toimintoja, joita ei ole ollut saatavilla Taskukirjastossa. Voit tallentaa myös suosikkeja omiin tietoihisi. Tarkemmat tiedot siitä, mistä Taskukirjaston eri toiminnot löytyvät uudessa Helmet-verkkokirjastossa, löydät Helmet-sivuilla julkaistusta uutisesta.
Suomen kielen perussanakirjan mukaan juippi-sanaa käytetään halventavassa merkityksessä epäluotettavasta tai muuten vastenmielisestä (nuoresta) miehestä (joku hämäräperäinen juippi). Suomen murteiden sanakirjan mukaan juippi-sanaa käytetään epäluotettavasta, tottelemattomasta, uppiniskaisesta tms. nuoresta miehestä tai keskenkasvuisesta pojasta vrt. lurjus, hunsvotti, sälli.
Yleisimmin sanaa lienee käytetty Pohjois-Karjalassa, Savossa ja Keski-Pohjanmaalla (ne on semmosia juippia ne poijjaat).
Juippia -verbiä on mm. Juvalla käytetty merkityksessä luikkia (kävelläj juppii nolona tieheese) ja Karstulassa verbiä juiputtaa merkityksessä huiputtaa.
Hyvä tietolähde on esimerkiksi suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasampo, josta löydät tietoa myös Hannu Salamasta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123272674426226
Luterilaisuuden ja katolisuuden eroista on kysytty tässä palvelussa ennenkin. Tässä linkki aiempaan vastaukseen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mimmoisia-yhtalaisyyksia-ja-eroavaisuuksi…
Aiheesta voi lukea myös esim.filosofian maisteri ja teologian tohtori Emil Antonin blogista, jossa hän käsittelee katolisuuden ja luterilaisuuden eroja:
https://hyviauutisia.wordpress.com/2010/11/01/katolisuuden-ja-luterilai…
Kysymyksesi on todella laaja. Haetko tietoa pukeutumisesta kautta aikojen vai nykyaikana? Jokaisessa Euroopan maassa on myös omat tapansa ja syynsä pukeutua omalla tavallaan.
Opetushallituksen ja Yleisradion etälukion sivuilta löytyy jonkin verran tietoa läntisen Euroopan pukeutumisen muodeista eri aikoina:
http://www02.oph.fi/etalukio/yhteiskuntaoppi/eurooppa/arvoja-muoti.html
Suomalaisista vanhoista kansanpuvuista saat perustietoa vaikka täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansanpuku
Pohjoisen Euroopan muinaisesta pukeutumisesta tietoa esim. täältä:
http://hopeavirta.greywolves.org/index.php?id=59
Hyviä ja perusteellisia kirjalähteitä ovat vaikkapa nämä:
- Waatteen wiesti ja wiettelys eli pukeutumisen historiaa kivikaudelta nykyaikaan…
Selma Lagerlöfin Peukaloisen retket -kirjassa ei ole hamsteria lainkaan. Se esiintyy vain samannimisessä, joitakin vuosia sitten esitetyssä televisiosarjassa. Siinäkään hamsteria ei kutsuta millään nimellä. Asiaa on Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta kysytty ennenkin. Toinen vastaus löytyy arkistosta.
Kysymysten oikea osoite on Filatelistiliitto. Sieltä löytyvät vastaukset kaikkiin kysymyksiisi. https://www.filatelisti.fi/liitto/
Muita postimerkkeilystä kiinnostuneita voit löytää esim. Liiton Filatelistifoorumilta. https://filatelistiforum.org/index.php/postimerkkeily
Voit myös ottaa yhteyttä paikallisiin kerhoihin. https://www.filatelisti.fi/kerhot/
Netistä löytyy monia muitakin keskustelupalstoja harrastajille mm. Suomi24.fi harrastuspalstoilla. https://keskustelu.suomi24.fi/harrastukset/keraily/postimerkkeily
Kirjastoista löytyy myös postimerkkiluetteloita. Tosin kirjat ovat melko vanhoja. Helmet hakutulos