PIN-koodin saa käymällä missä tahansa Päijät-Hämeen yleisessä kirjastossa. Ota mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Turvallisuussyistä sitä ei anneta puhelimitse tai sähköpostitse. PIN-koodia tarvitset, kun kirjaudut Lastu-verkkokirjastoon, käytät Heinolan, Hollolan tai Lahden asiakastyöasemia, tai käytät lainausautomaatteja.
Tuollaista suomalaisperäistä etunimeä ei oikein taida olla. Suomesta Väestörekisteri etunimihaussa löytyy kyllä nimi Sarpa, joita on esiintynyt alle 30 vuosien 1920-1979, http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1. Etunimihakua voi käyttää täällä http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 ja suomalaisia nimipäiviä voi hakea täällä https://almanakka.helsinki.fi/fi/nimipaivat/nimipaivahaku.html. Tavallisia etunimiä, jotka vähän suomalaistamalla voisivat äänteellisesti kuulostaa tuollaisilta voisivat ehkä olla Arja tai Sari.
Äidin enon lapsi on äidin serkku, joten on luontevaa sanoa 'äidin serkun lapsi'.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mina-olen-miettinyt-mita-nimitysta?language_content_entity=fi,
Frank Perettin kirjaa Pimeys laskeutuu ei enää löydy mistään Helle-kirjastosta mutta sen voi kaukolainata meidän kauttamme. Linkki kaukolainalomakkeeseen löytyy tästä: https://webkake.kirjastot.fi/wtil/tilaus?pa_ullang=0&pa_ulid=25
Kirjasammon tiedot täydentyvät jatkuvasti. Uudet teostiedot Kirjasampoon tulevat Kirjastopalvelun kautta. Kirjastopalvelu on yritys, joka välittää aineistoa ja luettelointitietoja kirjastoille. Voit ilmoittaa kirjasi tiedot Kirjastopalveluun sähköisellä tuotetietolomakkeella tai sähköpostilla tuotetiedot(at)kirjastopalvelu.fi. Kirjastopalveluun ilmoitetut kirjat ovat myös kirjastojen ostettavissa. Täydennyksiä Kirjasammon tietoihin voi lähettää myös Kirjasammon ilmoituslomakkeen tai palautelomakkeen kautta. Voit lähettää myös suoraan sähköpostia osoitteeseen kirjasampo(at)kirjastot.fi. Kaikki kirjastot eivät hanki aineistoa Kirjastopalvelun kautta. Jotta kaikkien kirjastojen on mahdollista hankkia teostasi,…
Valitettavasti erikieliset kirjat eivät näköjään ole samaan tahtiin eteneviä. En valitettavasti löytänyt mitään tuontapaista kohtaa sivulta 103.Sinä varmaan löydät kohdan helpommin, kun voit verrata koko kirjaa toiseen. Linkki Lewis, C.S.: Neljä rakkautta Helmet haku.
Tähän tarvitaan pätevämpää neuvojaa. Kysyisin apua joko pinsseihin erikoistuneilta kauppiailta tai keräilijöiltä. Esim. KKalleria tai Systeemi.net.Itse löysin vain yhden umk-lyhenteen 1920-luvulta. Se oli Uudenmaanläänin maanmittauskonttori. Linkki sivustolle.Toivottavasti asiantuntijoilla on pätevämpi vastaus tarjolla.
Linkkitoivomuksia Kirjastot.fi-sivustoille voi jättää lomakkeella osoitteessa http://www.kirjastot.fi/FI/linklibrary/linkproposal.asp
(Kirjastot.fi etusvulta http://www.kirjastot.fi valitaan vasemmasta yläreunasta Linkkikirjasto, ja sen jälkeen jälleen vasemmasta yläreunasta Linkkiehdotukset)
Lomakkeella voi lähettää linkkiehdotuksen Linkkikirjastoon. Kannattaa ensin tarkistaa esim. haulla, onko ehdottamasi linkki jo Linkkikirjastossa. Ehdotuksen lähettämisen jälkeen Linkkikirjasto vielä tarkistaa, onko linkin osoite tietokannassa. Tämä saattaa kestää hieman. Hyväksytyistä ehdotuksista lähetään hyväksymisilmoitus.
Harjavallan kirjasto kuuluu Kysy-kirjastoihin Kokemäen ja Nakkilan ohella. Näissä kirjastoissa on käytössä yhteinen kortti, joten Huittisten kirjaston kortti ei kelpaa. Kirjastokortin Kysy-kirjastoihin saa esittämällä henkilötodistuksen, ilmoittamalla osoitteensa sekä sitoutumalla noudattamaan kirjaston käyttösääntöjä.
Suomen postimerkkilehden noin vanhoja numeroita ei ole enää HelMet-kirjastojen kokoelmissa, mutta Kansalliskirjastosta Helsingistä kyseisen lehden vanhojakin numeroita löytyy. Lehtiä ei lainata sieltä ulos vaan niitä täytyy lukea paikan päällä. Lehdistä voi toki ottaa kopioita.
Lehdestä voi tehdä myös kaukopalvelutilauksen muualta Suomesta, esim. varastokirjastosta Kuopiosta. Kaukopalvelutilaus Vantaalle maksaa 7 euroa kappale.
Pirjo Tuomisesta löytyy tietoa esim. sivuilta: http://www.pori.fi/kirjasto/kirjailijat/tuominen.htm ja
http://www.lounakirjailijat.net/kirjailija.php?kirjailijaID=36 . Lisää linkkejä saat Googlesta, osoite: http://www.google.fi/ kirjoittamalla hakulaatikkoon: "pirjo tuominen".
Pirjo Tuomisesta kerrotaan myös teoksissa Kotimaisia nykykertojia 1-2 ja Kotimaisia naisviihteen taitajia. Nuo molemmat teokset ovat tällä hetkellä paikalla Vesilahden kirjaston aikuisten osastolla.
Laulun tekijät ovat Sten Carlberg (sävel)ja Rune Andréasson (sanat). Painettuna tai äänitteenä laulua ei näytä olevan suomeksi. Mahdollisuudeksi jää, että laulu on käännetty niissä Bamse-elokuvissa joita on markkinoitu Suomeenkin. Sitä tietopalvelumme ei ikävä kyllä pysty selvittämään. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa elokuvia on kolme: Bamse ja pikku aasi, Bamse ja lentävä matto, ja Bamse peikkometsässä. (Elokuvista käytetään myös nimekkeitä joissa Bamse on suomennettu.)
Lydia Wictorzonin nimeä ei mainita ainakaan seuraavissa Suomen lähetystyön historiaa käsittelevissä kirjoissa
- Kuilun reunalla : Suomen lähetysseura Kiinassa 1926-1929 / Pekka Lund (2006)
- Uskoa teoiksi 150 vuotta : Suomen lähetysseura 1859-2009 / toimittanut Liisa Hovila-Helminen (2008)
- Eevat apostolien askelissa : naislähetit Suomen lähetysseuran työssä 1870-1945 / Kirsti Kena (2000)
- Jumalan kannattelu : tutkimus kristillisen vakaumuksen vaikutuksesta lähetystyön kriisin käsittelyyn Kiinassa 1920-luvulla / Pekka Lund (2008)
Jumalan kannattelu -kirjassa käsitellään myös muita kuin Suomen lähetysseuran lähetystyön tekijöitä.
Matti Peltolan kirjassa Lähetystyö ja kansankirkko (1989) mainitaan vuonna 1890 Ruotsissa syntynyt Linus…
Suomen Pankki ei anna hinta-arvioita keräilyrahoille. Keräilyrahojen ja -mitalien arvoa koskevissa kysymyksissä kannattaa kääntyä rahakeräilijöiden tai -liikkeiden puoleen. Suomen numismaattinen yhdistys ja rahaliike Holmasto arvioivat maksusta rahojen keräilyarvoa. Tietoa keräilyrahojen arvosta saa myös teoksesta: Suomen rahat 1811 - 2009 arviohintoineen. Raha- ja mitaliliike Holmasto, Helsinki, 2009.
Suomen numismaattinen yhdistys
Holmasto
Kerttu Saalastin runo Valkea lakeus löytyy ainakin kirjasta Isohookana-Asunmaa, Tytti : Thteinen hyvä - paras hyvä : Kerttu Saalastin elämäkerta (2008) s. 10.
Jukka Kuoppamäen suomennosta Fiilikseen Joseph C. Garlandin sävellyksestä In the mood ei ole julkaistu nuottina, joten ainoa mahdollisuus saada sen sanat talteen on kuunnella kappale levyltä. Ainoa tunnettu levytys on yhtyeen Mirumaru samannimisellä albumilla vuodelta 1977 (Scandia SLP640). Sitä ei valitettavasti näytä olevan yleisten kirjastojen kokoelmissa, joten ainoa mahdollisuus kuunnella sitä on varata aika joko Kansalliskirjaston musiikkikirjastosta (+358 (0)2941 21611, kk-musiikki@helsinki.fi) tai Musiikkiarkistosta, joiden kokoelmissa levy on.
Heikki Poroila
Mallioikeudesta ja hyödyllisyysmalleista löytyy seikkaperäiset selvitykset Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta http://www.prh.fi/
Tietosuojavaltuutetun toimiston ja tietosuojalautakunnan sivuilta http://www.tietosuoja.fi löytyy tietoa tietosuojasta. Tietosuojavaltuutetun toimiston sivulta http://www.tietosuoja.fi/1673.htm löytyy esitteitä ja julkaisuja.
