Ananaksen tulosta Suomeen ei valitettavasti löydy tarkkaa tietoa. Eurooppaan ananas on tullut Etelä-Amerikasta jo 1500-luvulla, mutta oli pitkään harvinainen ja kallis. Tällä sivulla http://www.kookas.fi/articles/read/985 mainitaan, että pohjoisiin maihin ananas on tullut vasta kylmäsäilytyksen ja –kuljetuksen sekä säilyketeollisuuden kehittymisen myötä.
Se miksi suomalaiset käyttävät ananasta lienee pitkälti makuasia, ihan joka ruokaanhan sitä ei kuitenkaan käytetä.
Lisätietoa ananaksesta löytyy esim. seuraavista kirjoista:
Levanto, Marketta: Eksoottisia hedelmiä ja kasviksia
De'Medici, Lorenza: Paratiisin hedelmät
Rahojen arviohinnat löytyvät oppaasta Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas, julkaisija Suomen numismaattinen yhdistys
Kolikkojen kunnolla on suuri merkitys keräilyhintaan.
Rahojen arviohinnat luettelossa eivät ole osto- tai myyntihintoja, vaan mahdollisimman objektiivinen arvio rahojen oikeasta keräilyarvosta kirjoitusajankohtana
Oppaan saatavuustiedot Helmet-kirjastoissa http://www.helmet.fi
Nettihuutokauppa Huuto.Netissä ja Keltaisessa Pörssissä on myös vanhoja kolikoita kaupan.
http://www.huuto.net
http://www.keltainenporssi.fi
Googleen voi laittaa hakusanoiksi human trafficking and christianity tai islam jne. tai sitten sama suomeksi. Netistä löytyy paljonkin mielenkiintoista materiaalia. Englanninkielisessä Wikipediassa on aika hyvä artikkeli aiheesta ”Slavery and religion”. Artikkelissa painottuu uskontojen historia nykytilanteen sijasta.
Slavery and religion: http://en.wikipedia.org/wiki/Slavery_and_religion
Wikipedia-artikkelin lähdetiedoissa on mainittu runsaasti muita lähteitä aiheesta, joista voisi olla hyötyä.
Kristinusko ja ihmiskauppa netissä:
http://evl.fi/evlfi.nsf/Documents/37A5AE31FED3BB8FC225705900377D7C?open…
Poliisi: http://www.poliisi.fi/poliisi/krp/home.nsf/pages/A95AE1046BA5196FC22571…
Oxford University Press on julkaissut kirjan Other Dreams…
Kuksan teko-ohjeita löytää: Internetistä, osoitteesta http://gamma.nic.fi/~niny/Kuksa1.html ja kirjoista, esim. teoksesta Köhn: Vuoleminen sekä lehdistä (Taito 3/1996 ja Jahti 3/2002 esimerkkeinä). Pahka on syytä irrottaa ja kuoria keväällä tai kesällä, jolloin puuaines on kosteaa ja notkeaa. Jälkikäsittelyyn löysin useitakin ohjeita: öljyäminen,vahaaminen ja suolavedessä marinointi. Suolavedessä liottaminen ei siis ole aivan välttämätöntä.
Helmet–haussa hakusanoilla hevoskirjat, kaunokirjallisuus, rajauksena ovat suomen kieli ja aikuisten kokoelma, mutta tulosten joukossa on paljon nuorten kirjoja. Aikuisten kokoelmasta löytyvät Jaakko Yli-Juonikkaan Jääasema KOOMA, Mitä uudet Galgalim-silmäni näkevätkään, Tahdon murskatappio; Salten Felix, Florian, keisarin hevonen; Koskell Nella Kirouksen uhrit ja Kirouksen jälki. Hevoset ovat keskeisesti mukana vanhoissa lännenromaaneissa, esim. James Curwoodin ja Zane Greyn teoksissa. Kollegoilta ja kommentoijilta löytyi lisävinkkejä:
Veera Niemisen Kottikärrykaruselli, Jojo Moyes Kuinka painovoimaa uhmataan ja Tähtien antaja, Rupert Isaacson: Hevospoika, Essi Pajun Koskenniska-sarja, Mari…
Ulkomaille muuton vaikutus pääomaverotukseen riippuu siitä missä maassa omaisuus sijaitsee ja ulkomailla oleskelun pituudesta ja laadusta. Suomella on erilaisia verosopimuksia eri maiden kanssa. Verohallinnon sivuilla www.vero.fi on tietoja verotuksesta eri tapauksissa. Kysyimme asiaa verohallinnosta kansainvälisen verotuksen asiantuntijalta ja hän ehdotti kysymään suoraan heiltä puh. 020 697 024.
Vuonna 2003 kesäkuun alusta astui voimaan uusi kansalaisuuslaki, jonka mukaan suomalainen ei enää menetä Suomen kansalaisuuttaan saadessaan toisen valtion kansalaisuuden eikä vastaavasti ulkomaalaisen tarvitse luopua aikaisemmasta kansalaisuudestaan, kun hän saa Suomen kansalaisuuden.
Eri maiden lainsäädäntö voi vaikuttaa mahdollisuuteen saada…
Tammen kotisivuilta osoitteesta http://www.tammi.fi/ löytyy perustiedot Tomi Kontiosta; valitse etusivulta Yleinen kirjallisuus, ja sitten Kirjailijat.
Sanojen Aika kirjailijatietokannasta löydät myös Tomi Kontion, osoite on http://kirjailijat.kirjastot.fi ja "pudotusvalikosta" voit rullata Kontion kohdalle.
Myös teoksesta Suomalaisia nykykertojia 2 on luku Tomi Kontiosta.
Googlen haulla http://www.google.com voit hakea lisää tietoja kirjoittamalla hakusanaksi Tomi Kontio - tässä pari esimerkkiä:
http://www.kaapeli.fi/nvl/kontio/kontiosu.htm
Näyttäisi siltä, ettei Goethen teosta ”West-östlicher Divan” ole suomennettu kokonaisuudessaan. Sen sijaan osia ja yksittäisiä runoja siitä lienee ilmestynyt monissa julkaisuissa. Niitä sisältyy runsaammin ainakin Goethen ”Valitut teokset” -sarjan osaan 7, jonka on suomentanut Otto Manninen, ja Teivas Oksalan suomentamaan Goethe-valikoimaan ”Runotarten lemmikki”, jossa on runoja kokoelmaan kuuluvista ”Suleikan kirjasta” (”Buch Suleika”) ja ”Kapakkakirjasta” (”Das Schenkenbuch”).
Yksittäisiä runoja on aika mahdotonta poimia kattavasti lukuisista Goethen runoja sisältävistä julkaisuista. Lehden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/ Giethen yksittäisiä suomennettuja runoja voi…
Postin sivuilla kerrotaan seuraavaa: Kun lähetät kortteja tai kirjeitä Suomessa, valitse kotimaan ikimerkki, jossa on maksumerkintänä Suomen kartta. Merkki käy kirjeen ja kortin postimaksuksi 50 grammaan asti Suomessa (ml. Ahvenanmaa).Kun lähetät kortteja tai kirjeitä ulkomaille, käytä ulkomaan ikimerkkiä, jonka tunnistat merkin kulmassa olevasta maapallosta. Merkki käy Priority-kirjeen ja -kortin postimaksuksi 20 grammaan asti Suomesta ulkomaille.Eli ymmärtääkseni Suomessa postitettuihin kirjeisiin pitää aina laittaa kotimaan ikimerkki. Asian voi toki varmistaa vielä Postin asiakaspalvelusta: https://www.posti.fi/asiakaspalvelu Lähde: Tutustu postimerkkeihin ja kuoriin | Posti
Pentti Lempiäisen "Suuri etunimikirja" kertoo, että Aleksi nimi on Aleksanterin ja Aleksiksen lyhentymä. Nimi on ollut Aleksis Kiven syntymäpäivän 10.10. mukaan Suomen almanakassa vuodesta 1919.
Heinäsuola on auringossa kuivattua merisuolaa, joten se ei liene puhdistettua merisuolaa terveellisempää.
http://www.kysy.fi/kysymys/kumpi-puhtaampaa-vuorisuola-vaiko-merisuola-…
Suolan rakenteesta tietää Wikipedia seuraavaa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruokasuola
ja Merisuolasta taasen:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Merisuola
Wikipedian Wikisanakirja sanoo tseh-sanan olevan interjektio eli huudahduspartikkeli:
https://en.wiktionary.org/wiki/tseh
Interjektion Tieteen termipankki määrittelee näin: "vakiintunut kielellinen äännähdys, joka osoittaa puhujan affektista reaktiota tapahtuneeseen tai sanottuun." Niitä käytetään lähinnä puheessa. Interjektioita ovat esimerkiksi ilmaukset huh, hui, yäk, kääk, oho ja nono.
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:interjektio
Kielitoimiston sanakirja määrittelee tse-sanaa käytettävän eläinten-, varsinkin koirankutsusana:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/tse?searchMode=all
Varsinaista syytä tai historiaa juuri tämän sanan käytölle koiran kutsumiseen emme valitettavasti löytäneet.
Aivan uusimmasta, eli 2000-luvun kirjallisuudesta, löytyy kirjojen kautta tietysti melko vähän tietoa. Suomen 1960-1990-luvun kirjallisuudesta on jo kirjoitettukin. Ainakin näitä kirjoja kannattaa käyttää:
- Suomen kirjallisuushistoria / 3: Rintamakirjeistä tietoverkkoihin / toimittanut Pertti Lassila (1999)
- Kirjallisuutemme lyhyt historia / Leena Kirstinä (2000)
Molemmat kirjat löytyvät Tuusulan kirjastosta.
Kannattaa tutustua myös parin vuoden takaiseen videointiin, jossa Parnasson päätoimittaja Jarmo Papinniemi pitää puheenvuoron suomalaisesta nykykirjallisuudesta:
http://vimeo.com/37788832
Hyviä kirjailija- ja kirjallisuusesittelyjä löytyy myös Kirjasammosta, kaunokirjallisuuden verkkopalvelusta:
http://www.kirjasampo.fi/…
Kielikellosta 4/2015 löytyy artikkeli autonomian ajan säädössuomentajista, https://www.kielikello.fi/-/autonomian-ajan-alkupuolen-saadossuomentajat. Siinä mainitaan, että sana on Reinhold von Beckerin suomen kieleen luoma. von Beckerin käännöstekniikkaa analysoidaan artikkelissa ja siitä löytyy tutkielmia, joita on lueteltu mm. artikkelin päätteeksi. Nykysuomen sanakirjassa ottaa varteen selitetään näin: adv. yhteydessä ottaa varteen ottaa vaarin,
opiksi, huomioon, https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_6_Ts-O.pdf
Asiantuntijoilta voi kysyä lisätietoa Kotimaisten kielten keskuksesta, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta.
Etälukion hyviä ohjeita runoanalyysiin ryhtyvälle:
http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/aidinkieli3/runoanal.html
Mitä lyriikka on:
http://www.orivedenopisto.fi/virtuaaliakatemia/demo/lyriik1.htm
Runoarvostelusta englanniksi:
http://www.poetrymagic.co.uk/critiquing.html
Hyvä opas perusteellisen runoanalyysin tekijälle on Mervi Kantokorven Runousopin perusteet. Helsinki 1990.
Sören Olssonista ja Anders Jacobssonista löytyy netistä suomeksi tietoja Oulun kaupunginkirjaston sivuilta osoitteesta http://www.ouka.fi/kirjasto/teuvo/ (ks. kohta kirjailijatieto, ulkomaisia nuortenkirjailijoita). Myös Mervi Kosken kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1 löytyy tietoja ko. kirjailijoista. Kosken kirjaa on saatavissa monesta kirjastosta, Turussa mm. pääkirjaston aikuistenosastolta ja lastenkirjastosta.
Näistä kirjailijoista on jo kysytty monesti aiemminkin, joten sinun kannattaa käydä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun sivuilla uudestaan ja katsoa sen arkistosta aikaisemmat vastaukset.
Joresta sanotaan Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi (Tammi 1992), että Jore voi olla Jorman, Jorin tai Jeremiaksen muunnos. Jorman ja Jeremiaksen nimipäivä on 26.6., Jorin 23.4.
Ehkä tästä Antti Hyryn pienestä novellista voisi löytää nuoren ihmisen tietoisuuden heräämisen ja elämän katoavaisuuden ymmärtämisen symboliikkaa. Kaunokirjallisuus avautuu kuitenkin jokaiselle lukijalle hiukan eri tavoin, ja sen tulkinta kannattaa tehdä itse.
Alla olevissa kahdessa blogissa käsitellään myös novellia:
http://novelli.fi/blogi-1/
http://taasyksikirjablogi.blogspot.fi/2012_04_01_archive.html
Hei
Crasista on kysytty aikaisemminkin, koska suomenkielisen tiedon löytäminen on hankalaa.
Kirjailijalla on omat nettisivut, mutta ne ovat ruotsiksi. http://home8.swipnet.se/~w-85977/cras/index.html
Wikipediasta löytyy lyhyt esittely:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Bengt-%C3%85ke_Cras
Kirjailijahakemistoista kirjailijaa ei löydy.
Seuraavista lehdistä löytyy kirjailijasta tietoa:
Lukufiilis 1997:2, s.20
Onnimanni 1997:4, s.9
Lehtiä voit kysyä kirjastosta.
Kysymyksessä mainittu Richard Straussin Mozart-kommentti viittaa kaikkiaan neljään eri aariaan. Se sisältyy Sam Morgensternin toimittamaan antologiaan Composers on music:
"In Susanna's garden aria, in Belmonte's and Ferrando's A major and Octavio's G major aria, Eros himself sings in Mozart's melodies, Love in its most beautiful, purest forms speaks to our feelings…" [kursiivi lisätty]
Straussin tarkoittamat neljä aariaa lienevät siis 'Deh, vieni, non tardar' (oopperasta Figaron häät), 'O wie ängstlich, o wie feurig' (Ryöstö seraljista), 'Un'aura amorosa' (Così fan tutte) ja 'Dalla sua pace' (Don Giovanni).
David Cairns, Mozart and his operas
Nicholas Kenyon, The Faber pocket guide to Mozart
