Suomessa kyllä tilastoidaan monipuolisesti alhokolinkäyttöä ja siihen liittyviä ongelmia. Tilasto löytyy verkostakin THL:n sivuilta: http://www.stakes.fi/FI/tilastot/aiheittain/Paihteet/Paihdetilastovuosi… . Tietoa rattijuoppojen promillemääristä ei siitä kuitenkaan löydy. Muualtakaan en kaipaamaasi tietoa löytänyt.
Mainitsemasi veren alkoholipitoisuus vaikuttaa hyvin korkealta. Eri lähteiden mukaan jo 3 promillen humala saattaa aiheuttaa kokemattomalle alkoholinkäyttäjälle myrkytyksen, joka voi johtaa kuolemaan. Kokeneelle käyttäjälle arvo on 6-8 promillea.
Lähteet:
Päihdetilastollinen vuosikirja. 2011 : alkoholi ja huumeet (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2011)
Dahl, Päivi
Tästä on kyse : tietoa päihteistä (YAD, Youth Against Drugs ry…
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/kysy/haku
löydät aiempia vastauksia. Fiia-nimen alkuperää on selvitetty aiemmin, tässä suora linkki hakutulokseen, https://www.kirjastot.fi/kysy/haku?keys=Fiia.
Kopioin sinulle pätkän arkistosta löytyvästä vastauksesta:
"Fiia (Fiija, Viia, Viija) on lyhentymä tai kutsumanimi erilaisista -fia ja -fiina –loppuisista nimistä (esim. Adolfiinasta tai Josefiinasta)."
Uuden suomalaisen nimikirjan mukaan nimi Mailis on ilmeisesti sama kuin Ruotsin Majlis, siis yhdysnimi Maijasta ja Liisasta. Maija taas on Marian kansanomainen muunnos, Liisa taas yleinen suomalainen muoto Elisabetista. Suomen almanakkaan Mailis on otettu 17.5.1973, vaikka muoto on vakiintunut käyttöön jo paljon aikaisemmin.
Suomeksi ei ole käsittääkseni kirjoitettu yhtään kattavaa suomalaisen jännityskirjallisuuden historiaa. Timo Kukkolan ”Hornanlinnan perilliset: 70 vuotta suomalaista salapoliisikirjallisuutta” (WSOY, 1980) on ehkä kattavin yritys siihen suuntaan, mutta sekin on kattavuudeltaan suppea ja ohittaa esimerkiksi lehdissä ilmestyneen jännityskirjallisuuden kokonaan. Kukkolan teosta voi kuitenkin suositella, jos haluat saada jonkinlaisen yleiskäsityksen suomalaisesta jännityskirjallisuudesta.
Hyödyllisiä saattaisivat olla myös artikkelikokoelma ”Pidättekö dekkareista: jännityskirjallisuuden tekijöitä, historiaa, estetiikkaa” (Kirjastopalvelu, 1985) ja Kukkolan toinen teos ”Sherlock Holmes & Co” (Suomen dekkariseura, 1985). Erityisesti…
Lista Sakari Topeliuksen (1818-1898) teoksista ja niiden eri painosten julkaisuvuosista löytyy mm. kirjoista:
Suomen kirjailijat 1809-1916 Toim. Maija Hirvonen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Helsinki; 1993.
Lunelund-Grönroos, Birgit: Zachris Topelius' tryckta skrifter. Söderström: Helsingfors; 1954
Molemmat teokset löytyvät Lahden Kaupunginkirjaston kokoelmista.
Verkosta Topeliuksen tuotanto löytyy Kirjasammosta,
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253ATopelius_Zachris sekä SLS:n Topelius-sivustosta, https://topelius.sls.fi/#/home
ja tietoa elämästä Kansallisbiografiasta, https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2854 sekä 375 humanistia -kokonaisuudesta, https://375humanistia.helsinki.fi/humanistit/zacharias-…
Ylen viestinnästä vastattiin näin:
Nykyinen kamera linkkitornissa on tarkoitettu tv-käyttöön, ja sen kuvaa näytetään valikoidusti lähinnä Ylen Aamu-tv:ssä. Aiemmin linkkitornista lähetettiin myös nettikuvaa, mutta laitteisto vanheni, eikä sitä uusittu. Jos maisemakuva tuotaisiin verkkoon, se haukkaisi ohjelmien nettilähetyksiin varattua tilaa. Eritoten tähän aikaan vuodesta suuri osa kameran välittämästä kuvasta olisi kuitenkin sumua tai pimeää. Suoratoistokuva linkkitornista on silti harkitseminen arvoinen ehdotus - näyttäisihän se myös vuodenaikojen vaihtelun Helsingin alueella. Kiitos kysyjälle!
Oivallisia ajatuksia vanhenemisesta saattaisi löytyä seuraavista Juhani Mäkelän kirjoittamista kirjoista:
- Pieni kuusikymppisen kirja, WSOY 2003
- Noin kuusikymppisen kirja, WSOY 1998
Lämpimästi ja rohkaisten vanhenemisesta puhuu Anja Porio kirjassaan Kevyin askelin, Gummerus 2001.
Runoja vanhenemisesta löytyy mm. kirjoista:
- Vuoroin minussa vanhuus, nuoruus: suomalaisia runoja vanhenemisesta, toimittanut Sirkka-Liisa Kivelä, Tammi 2005
- Vuodet kuin kuiskauksia, toimittanut Aino Räty- Hämäläinen, WSOY 2005
Kaikki edellä mainitut teokset löytyvät pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-aineistohausta. Lisäksi kirjastoista löytyy aforismikirjallisuutta, joista voi poimia viisaita ajatuksia aiheen mukaan.
Pasilan kirjastossa on…
Suomen Kirjallisuuden Seuran käännöstietokannan (HAKU - Suomen kirjallisuuden käännökset - SKS (finlit.fi)) mukaan Iida Turpeisen Elollisten käännösoikeudet on tosiaan myyty useille kielille (liettua, kreikka, englanti, latvia, ruotsi, arabia, norja, albania, saksa, puola, sloveeni, korea, espanja, japani, hollanti, katalaani, italia, tšekki, portugali, ranska, vietnam, tanska, englanti ja unkari). Kaikki käännökset ovat kuitenkin vasta "tulossa"-tilassa. Sivustolla näkyvä käännösoikeuksien myyntiajankohta antanee jonkinlaista osviittaa siitä, milloin käännöksen ilmestymistä voi odottaa.Tarkempia tietoja voisi kysyä romaanin käännösoikeuksien myyjältä, Helsinki Literary Agencyltä: https://www.helsinkiagency.fi/
Oke Peltosen sanoittamana kappaletta ei löydy.
Suuri toivelaulukirja 14 sisältää "Vanha virsi Taalainmaan karjamajoilta" -laulun, mutta siinä on Pauli Ylitalon sanat.
Ananaksen tulosta Suomeen ei valitettavasti löydy tarkkaa tietoa. Eurooppaan ananas on tullut Etelä-Amerikasta jo 1500-luvulla, mutta oli pitkään harvinainen ja kallis. Tällä sivulla http://www.kookas.fi/articles/read/985 mainitaan, että pohjoisiin maihin ananas on tullut vasta kylmäsäilytyksen ja –kuljetuksen sekä säilyketeollisuuden kehittymisen myötä.
Se miksi suomalaiset käyttävät ananasta lienee pitkälti makuasia, ihan joka ruokaanhan sitä ei kuitenkaan käytetä.
Lisätietoa ananaksesta löytyy esim. seuraavista kirjoista:
Levanto, Marketta: Eksoottisia hedelmiä ja kasviksia
De'Medici, Lorenza: Paratiisin hedelmät
PIKIn asiakkaiden käytössä olleen Kirjastokino-elokuvapalvelun käyttö päättyi 30.11.2023. Palvelun tilalle on tulossa uusi, Cineast-niminen elokuvapalvelu. Uusi elokuvapalvelu otetaan käyttöön myöhemmin. Cineast-palvelun käyttöönotosta tiedotetaan tarkemmin PIKI-verkkokirjaston uutisissa, kun tarkka aikataulu on selvillä. Pahoittelemme, mikäli tieto Kirjastokino-palvelusta on jäänyt kirjaston omille verkkosivuille tai PIKI-verkkokirjastoon.
Googleen voi laittaa hakusanoiksi human trafficking and christianity tai islam jne. tai sitten sama suomeksi. Netistä löytyy paljonkin mielenkiintoista materiaalia. Englanninkielisessä Wikipediassa on aika hyvä artikkeli aiheesta ”Slavery and religion”. Artikkelissa painottuu uskontojen historia nykytilanteen sijasta.
Slavery and religion: http://en.wikipedia.org/wiki/Slavery_and_religion
Wikipedia-artikkelin lähdetiedoissa on mainittu runsaasti muita lähteitä aiheesta, joista voisi olla hyötyä.
Kristinusko ja ihmiskauppa netissä:
http://evl.fi/evlfi.nsf/Documents/37A5AE31FED3BB8FC225705900377D7C?open…
Poliisi: http://www.poliisi.fi/poliisi/krp/home.nsf/pages/A95AE1046BA5196FC22571…
Oxford University Press on julkaissut kirjan Other Dreams…
Tepa-termipankki määrittelee muuntoaseman sähköasemaksi, jossa on muuntaja. Erotinasema-sanaa termipankista ei löydy. Heikki Melaman ja Jani Lehenbergin raportissa Verkkoinfrastruktuurin käsitemalli kerrotaan kompensointiaseman, erotinaseman ja katkaisijaaseman olevan sähköverkon solmupisteitä, johon sähköjohdot kytkeytyvät.
http://www.tsk.fi/tepa/fi/haku/muuntoasema
https://www.sitowise.com/application/files/6815/3380/6236/Verkkoinfrastruktuurin_kasitemalli_v3.pdf
Helmet–haussa hakusanoilla hevoskirjat, kaunokirjallisuus, rajauksena ovat suomen kieli ja aikuisten kokoelma, mutta tulosten joukossa on paljon nuorten kirjoja. Aikuisten kokoelmasta löytyvät Jaakko Yli-Juonikkaan Jääasema KOOMA, Mitä uudet Galgalim-silmäni näkevätkään, Tahdon murskatappio; Salten Felix, Florian, keisarin hevonen; Koskell Nella Kirouksen uhrit ja Kirouksen jälki. Hevoset ovat keskeisesti mukana vanhoissa lännenromaaneissa, esim. James Curwoodin ja Zane Greyn teoksissa. Kollegoilta ja kommentoijilta löytyi lisävinkkejä:
Veera Niemisen Kottikärrykaruselli, Jojo Moyes Kuinka painovoimaa uhmataan ja Tähtien antaja, Rupert Isaacson: Hevospoika, Essi Pajun Koskenniska-sarja, Mari…
Ero ei välttämättä vaikuta olevan kovin merkittävä, sillä nestesaippua voi olla yksinkertaisesti veteen liuotettua palasaippuaa.
Nestemäisessä saippuassa käytetään kuitenkin yleisesti tensideinä - veden pintajännitystä vähentävänä, lian irtoamista edistävänä ainesosana - myös sulfaatteja, jolloin kyse ei oikeastaan ole saippuasta, joka valmistetaan yhdistämällä emästä ja rasvoja.
Lily.fi. Palasaippuasta nestesaippuaa.
Saaren taika artesaanisaippuoiden valmistus.
Saaren taika. Mitä eroa on palasaippualla ja nestemäisellä saippualla?
Saippuan valmistus. Kemian opetuksen keskus, Helsingin yliopisto.
wikipedia.fi. Tensidi.
yle.fi. Muhiiko palasaippuassa märkäbakteerien kasvualusta?
Suomen Nuorisokirjailijoiden Nettimatrikkelissa on Hannele Huovista lyhyt bibliografia. Nettimatrikkelin osoite on www.nuorisokirjailijat.fi
Hannele Huovilla on myös kotisivut osoitteessa http://www.sci.fi/~hhuovi/ , näiltä sivuilta löydät lisää linkkejä Huovia käsitteleville internetsivuille.
Myös näistä kirjoista voi olla hyötyä. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa aineistohausta. Lisää kirjoja löydät käyttämällä asiasanaa Huovi, Hannele.
Keskisuomalaisia nykykirjailijoita (2004)
Miten minusta tuli lasten- ja nuortenkirjailija (2003)
Tietoa voit etsiä myös artikkeleista. Apunasi voit käyttää Ismo Loivamaan Kirjailijatieto 2 (1999) ja Aleksi- artikkelitietokantaa, johon pääset Kuopion kaupunginkirjaston internetasiakaspäätteiltä.…
Tove Janssonin Muumeilla on ihka oikea talo, neliskulmainen, jossa on katolla muumipapan kahdeksankulmainen torni.
Senpä vuoksi löytyy muumien kodista normaaleja neliskulmaisia huoneita.
Sininen pyöreä tornitalo on myöhemmän ajan ilmentymä.
Tove Janssonin muumitaloa voit tarkastella kirjoista
Outo vieras muumitalossa ja Suuri muumikirja s. 87.
Tampereen Metson alakerrassa on aito muumimuseo ja siellä voi ihailla alkuperäistä taloa.
Rahojen arviohinnat löytyvät oppaasta Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas, julkaisija Suomen numismaattinen yhdistys
Kolikkojen kunnolla on suuri merkitys keräilyhintaan.
Rahojen arviohinnat luettelossa eivät ole osto- tai myyntihintoja, vaan mahdollisimman objektiivinen arvio rahojen oikeasta keräilyarvosta kirjoitusajankohtana
Oppaan saatavuustiedot Helmet-kirjastoissa http://www.helmet.fi
Nettihuutokauppa Huuto.Netissä ja Keltaisessa Pörssissä on myös vanhoja kolikoita kaupan.
http://www.huuto.net
http://www.keltainenporssi.fi
