Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on lainattavissa teos Vanhat käsialat ja asiakirjat. Hki : Valtionarkisto, 1977 Teoksessa on 1700-luvun teksteissä esiintyviä kirjainmuotoja ja käsialanäytteitä tuolta ajalta. Kokoelmissamme on myös Alf Åbergin teos Läsning av gamla handstilar. Stockholm : Genealogiska fören., 1979
Molempien saatavuustiedot löytyvät aineistotietokannastamme http://www.helmet.fi
Tälläiseen kerrontatapaan perustuvia tarinoita saattaa olla tietysti useitakin. Mieleeni tuli Ryunosuke Akutagawan kertomus Metsikössä. Tarinassa aviopari joutuu metsässä hyökkäyksen kohteeksi. Vaimo raiskataan ja mies murhataan. Tarina kerrotaan kerrotaan moneen kertaan eri todistajien suulla: ruumiin löytäjän, eri todistajien, rikollisen, pidätyksen tehneen poliisin, raiskatun vaimon ja murhatun miehen (shamaanin välityksellä!). Jokainen tuo juttuun oman lisänsä ja kertoo täysin oman versionsa tapahtumista. Mikä on lopullinen totuus ja selviääkö se edes? Kyse on rikosjutusta, jossa on kauhutarinan aineksia. Tarina löytyy suomennettuna kokoelmasta Shosetsu.
Kirjan sijaintitiedot Helmet-kirjastoissa:
http://www.helmet.fi/search*fin/?…
Tarkkaa päivämäärää on valitettavasti mahdotonta sanoa. Tällaiset paljon kysytyt uutuudet, jotka kirjastot tilaavat jo etukäteen ennakkotietojen perusteella, toimitetaan yleensä kirjakaupoista kirjastoihin heti ilmestyttyään. Myös kirjastojen luettelointiosastoilla ne pyritään käsittelemään lainauskuntoon ensi tilassa. On siis hyvinkin mahdollista, että Raksa tulisi lainattavaksi ja varattavaksi jo lähipäivinä. Tilannetta kannattaa seurata HelMet-verkkokirjaston kautta.
Hei,
tällä hetkellä meillä ei ole suunnitelmissa ottaa oppisopimusopiskelijaa tai työllistettyä kirjastoomme. Kannattaa ehkä kääntyä asuinpaikkaasi lähempänä olevien kirjastojen puoleen. Internetistä saat lisätietoa osoitteista www.oppisopimus.net ja www.mol.fi.
Jos tyttären mies on vävy, ja lapsenlapsi voi olla pojan tai tyttären poika tai tytär tai karjalaisittain neutraalimmin vunukka.
niin olisiko lapsenlapsen mies siis vunukavävy?
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/20/perheen-nimet-tadista-kytyyn-ja-natoon
Sukulaissuhteita on pohdittu tässä palvelussa ennenkin esim. https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-on-serkku-pikkuserkku-ja?language_content_entity=fi
Vastauksesta löytyy perinpohjainen sukusuhde-kaavio.
Kaivoista löytyy kirjallisuutta osoitteessa http://www.helmet.fi parhaiten valitsemalla sanahaun ja siihen asiasanaksi kaivot. Tietoa voi hakea myös valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelusta osoitteesta http://www.ymparisto.fi. Etusivulla on hakemisto, johon voi kirjoittaa kaivot.
Uusin suomennettu kokoelma on vuodelta 1990 ja nimeltään Rakkaus on viimeinen valo jota puhutaan: valikoima runoja. Kokoelman on suomentanut ja esipuheen kirjoittanut Marja-Leena Mikkola.
Yksittäisiä runoja on julkaistu sen jälkeenkin mm. Parnasso- ja Taite-lehdissä sekä kokoelmassa Minä kirjoitan sinulle kaukaisesta maasta: runosuomennoksia -teoksessa (Tuomas Anhava, toimittaneet Helena ja Martti Anhava). Tietoa yksittäisista runosuomennoksista löytyy Linkki maailman runouteen -tietokannasta:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Realismia edustavia kirjailijoita ovat muun muassa Honoré de Balzac, Gustave Flaubert, Guy de Maupassant, Charles Dickens, Nikolai Gogol, Leo Tolstoi, Henrik Ibsen, August Strindberg, Mark Twain ja Jack London. Suomalaisia realismin edustajia ovat Minna Canth, Juhani Aho, Arvid Järnefelt, Teuvo Pakkala, Ilmari Kianto, Joel Lehtonen ja Maria Jotuni.
Tässä muutamia ehdotuksia helppolukuisista klassikoista:
- Guy de Maupassant: Koru ja muita novelleja
- Jack London: Erämaan kutsu
- Arvid Järnefelt: Maaemon lapsia
- Juhani Aho: Rautatie
- Teuvo Pakkala: Vaaralla: Kuvia laitakaupungilta
Lisää tietoa realismista ja realismin edustajista löydät Pekka Vartiaisen teoksesta Realismi länsimaisen kirjallisuuden historiassa.
Voit tarkastella kaikkien…
Voit mennä lukemaan Helsingin Sanomien vanhoja numeroita Pasilan kirjastoon mikrofilmimuodossa. Helsingin Sanomat on siellä luettavissa koko ilmestymisen ajalta. Mikrofilmin lukulaitteen voit varata Varaamon kauttaHelsingin Sanomat mikrofilmi:https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1695605?sid=5211337151
HelMet-tietokannasta löytyy joitakin aapisia 40- ja 50-luvuilta. Niiden säilytyspaikka on Pasilan pääkirjaston varasto. Kansalliskirjastosta luonnollisesti löytyy iso pino aapisia, joita voi tutkia paikan päällä.
Seuraavan kerran avoimet ovet HelMet-kirjavarastossa
12.12.2012 klo 13:00 - 18:00.
Plussasta löytyi vain kysymäsi Hits of Shadows... partituurina (joka kuuluu Itäkeskuksen kokoelmiin, mutta oli tällä hetkellä lainassa). Alla olevassa luettelossa ovat ne Plussasta löytyvät Shadowsin kitaranuotit, joissa on tabulatuurinotaatiot.
Fonosta tai Arskasta (Lindassa) kannattaisi ehkä myös etsiä.
Nro Tekijä Teoksen nimi Vuosi
1. King, B. B., (esitt.) Blues guitar collection 1958 to 1998 NUOTTI
2. Sepultura. (esitt.) Schizophrenia / [Performance by] S 1995 NUOTTI
3. Moore, Gary, (esitt.) Ballads and blues--1982-1994 / [Pe 1995 PARTIT
4. Rock:--The '60s Authentic transc 1994 NUOKAS
5…
Kiitos kysymyksestäsi! Kyseisistä suvuista ei varsinaista kirjallisuutta löydy, eikä sitä löydy ainakaan Lapponica-tíetopalvelun piiristä, valitettavasti.
Ohjaisin sinut paikallisen sukututkijayhdistyksen puheille, yhteystiedot löytyvät varmaankin lähimmästä kirjastostasi.
Sukututkijoilla toimivat netissä oma sivut osoitteessa:
http://www.genealogia.fi/
Sieltä löydät myös aloittelijalle hyödyllisiä osoitteita.
Uudenkaupungin kirjaston neuvonta: (02) 8451 5382
Kirjasto ei ota kantaa sanan käyttöön, mutta sen eettisyydestä ja hyväksyttävyydestä voi kysyä mielipidettä Kotimaisten kielten keskuksesta. Eritellyt yhteystiedot suomen kieleen liittyviin tiedusteluihin löytyvät täältä: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/sahkopostiosoitteet.
Lisäksi voi tietysti laittaa palautetta lehdelle, jossa kyseinen ristikko on julkaistu.
Nora Robertsin suomennoksia julkaisee Gummerus-kustantamo, ja se on ilmoittanut julkaisevansa helmikuussa 2013 kirjailijalta teoksen nimeltä Rakkauden kynnyksellä.
Voisi olettaa, että sadeilman "happirikkauteen" vaikuttavat veden happimolekyylit. Ilmatieteen laitoksen kotisivulta löytyy kuitenkin palvelu, jonne voi lähettää kaikenlaisia ilmastoon liittyviä kysymyksiä. Kysymyslomakkeen löydät tästä linkistä: http://www.fmi.fi/palaute/kysy.html .
Finna.fi -palvelussa ( https://finna.fi/) voit hakea mm. tutkimuksia kirjastojen kokoelmista. Hakukenttään voi kirjoittaa useampia hakusanoja tai käyttää tarkennettua hakua.
Wikipedia-artikkelin mukaan Muumilaakson tarinoita -televisiosarjassa Mörön äänenä ovat suomen kielellä olleet Tapio Hämäläinen (1990-1992) ja Markus Bäckman (2017).
https://fi.wikipedia.org/wiki/M%C3%B6rk%C3%B6_(muumit)
Suomessa ei koskaan ole vakavasti pohdittu suhteelliseen vaalitapaan ja D’Hondtin menetelmään perustuvan vaalijärjestelmän perinpohjaista muuttamista. Toki asiasta on käyty kansalaiskeskustelua erityisesti viime vuosina, onhan esimerkiksi erilaisissa tositelevisio-ohjelmissa annettu mahdollisuus miinusäänien antamiseen. Vaalijärjestelmän muutoksen läpivieminen vaatisi hyvin laajaa yksimielisyyttä asian tarpeellisuudesta, sillä se edellyttäisi muutoksia sekä perustuslakiin että vaalilakiin.
Miinusäänien antamista on kokeiltu eri puolilla maailmaa tositelevisio-ohjelmien lisäksi esimerkiksi ylioppilaskuntien ja erilaisten osuuskuntien vaaleissa. Venäjällä äänestäjillä oli ennen vuoden 2005 vaaliuudistusta mahdollisuus äänestää puolueita…
