Kollega muisti, että on olemassa romaani nimeltä Suihkupaita, kirjoittaja Anja Pöyhönen (Gummerus 1969), joka kertoo nimenomaan sairaanhoitajan työstä ja pätkätyöstäkin.
Näytelmät.fi sivustosta löytyvästä näytelmäneuvontapalvelusta voisitte tiedustella lisää ehdotuksia, http://www.naytelmat.fi/index.php?view=playRequest .
Kappaleen nuotit löytyvät nuottikokoelmalta "Suomipopin helmiä 4 : Lauluja Satumaasta Rakkauteen ja piikkilankaan" (Helmi, 2006). Nuottia ei löydy Nummi-Pusulan kirjastosta, mutta voit kaukolainata sen lähimmän kirjastosi kautta. Nuottia löytyy mm. Espoon ja Helsingin kaupunginkirjastojen kokoelmista.
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=suomipopin+helmi%C3%A4+4&se…
Jos ymmärrän oikein sijainnin, paikalla on ollut parikin pitkämäistä rakennusta, jotka olivat pystyssä vielä 2000-luvun alussa. Rakennukset on purettu niin hiljattain, että niiden kuvat löytyvät vielä Google Street View -palvelusta, kun valitsee kaikkein vanhimman päivänmäärän (toukokuu 2009). Valitettavasti rakennusten käyttötarkoitus ei selvinnyt käytettävissä olevilla keinoilla. Kuvan perusteella ne näyttävät asuin- tai toimistorakennuksilta.
Ehkä joku lukijamme muistaa rakennukset ja voi kertoa, mihin niitä käytettiin?
Kappaleen nuotit löytyvät kokoelmasta "Toivo Honkosen uusia pelimanni-säveliä" (1997). Äänitettynä laulu löytyy Pispalan Kisällit -yhtyeen äänitteeltä "...Pispalan poikia ollaan..." (2007). Näistä kumpikin löytyy Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista. Jos Tampereen suunnalle ei ole muuten asiaa, voi asiakas tehdä toisten kirjastojen aineistosta kaukolainapyynnön ottamalla yhteyttä kotikirjastonsa kaukopalveluun. Lisätietoja kaukolainoista Vaara-kirjastojen asiakkaille osoitteessa https://vaara.finna.fi/Content/kaukopalvelu.
Viherkasveista kertovia kirjoja voi hakea Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ asiasanalla "huonekasvit". Muutamia esimerkkejä:
- Suuri ruukkukasvikirja : näin hoidan kukkivat kukat ja viherkasvit, 1990
- Huonekasveja : 259 viherkasvia värikuvin, 1992
- Heitz, Halina : Ruukkukasvit : kukka- ja viherkasvit, 1992
- Kodin kukat ja viherkasvit. - 7.p. - 1993
- Puupponen, Esko : Harrastajan viherkasvikirja, 1966
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa aineistotietokannasta.
Siitä kun itse luin kirjan, on niin kauan, että en osaa varmaankaan aivan kunnolla vastata kysymykseen. Kun tässä nopeasti silmäilen teoksen loppua, näyttäisi siltä, että siinä pelastetaan kidnapattu lapsi ja poliisi kutsutaan hoitamaan rikolliset. Ja lopuksi Viisikko jatkaa lomaa. Paras olisi, että katselisit teoksen loppuosaa itse, varmaankin tapahtumat palaavat mieleesi. Sinun kannattaa kertoa loppu ihan omin sanoin. Löysin netistä muutaman kuvauksen teoksen alusta. Joissakin viitattiin vähän pidemmällekin. Ehkä sinun kannattaisi katsoa avuksi näitä sivuja:
http://www.peda.net/verkkolehti/valkeakoski/roukko/4a?m=content&a_id=42
http://web.seinajoki.fi/Kirjasto/new_lasten/ki_sal01.htm
"Sulle ehkä riitä en" -laulun sanat sisältyvät nuottiin "Meidän musiikkimme. 36, Helena Salo" (Selene, 1987). Laulu alkaa: "Sun nään jo lähteneen". Laulun on säveltänyt Hillel Tokazier ja sanoittanut Aappo I. Piippo.Helena Salo: Sulle ehkä riitä en Youtubessa:https://www.youtube.com/watch?v=_z29IAmvTfs
Tuntematon sotilas seuraa konekiväärikomppanian vaiheita jatkosodassa vuosina 1941–1944. Parhaan kuvan Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan juonesta saat tietysti lukemalla itse kirjan.
Kirkes-kirjastoissa on lisäksi joitakin kirjoja, joissa analysoidaan romaania, esim:
- Lilja, Pekka: Tuntematon sotilas konfliktiromaanina
- Väinö Linna : Toisen tasavallan kirjailija
Internetistä löydät enemmän tietoa Tuntemattoman sotilaan juonen käänteistä.
Samaa kysymystä on kysytty tässä palvelussa myös aikaisemmin, joten löydät aiheeseen liittyvää tietoa, linkkejä jne., kun menet Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastausten hakuun ja kirjoitat hakusanaksi Tuntematon sotilas, https://www.kirjastot.fi/kysy/haku?keys=tuntematon%20sotilas
Kaarinan kaupunginkirjaston sivuilla sanotaan näin:
http://www.kaarina.fi/kirjasto/
"Voit uusia lainasi, ellei lainassa olevasta aineistosta ole varauksia. Huomio! Lainaa ei voi uusia, jos siitä on varaus missä hyvänsä Kaarinan kirjastossa. Lainan josta ei ole varauksia voi uusia kolme kertaa."
Uusiminen tapahtuu Aineistotietokanta-sivulla http://kaarina.kirjas.to/
kohdassa Omat tiedot. Kortin numeron lisäksi tarvitset salasanan, jonka saat kirjastosta.
Jussi-Pekka Toivosesta on etsitty tietoja aikaisemminkin. Jos haluat, voit tarkistaa asian Kysy kirjastonhoitajalta -vastausten arkistosta.
Jussi-Pekka Toivosesta löytyy tietoja Vaski-tietokannasta. Sinne pääsee Turun kaupunginkirjaston kotisivuilta www.turku.fi/kirjasto kohdasta Tiedonhaku ja tietokannat.
Tietoja on myön Heitä luetaan -kirjassa. Turun kaupunginkirjaston kotisivulta voit tarkistaa kirjan saatavuuden AINO-aineistotietokannasta.
Turun kaupunginkirjaston Lasten- ja nuortenkirjastossa on myös muutamia lehtileikkeitä kirjailijasta. Niitä ei lainata, mutta kirjastossa voi ottaa lehtileikkeistä kopiota tai niitä voi lukea kirjastossa.
Sanalla ”Moghol” viitataan Afganistanissa asuvaan mogoleihin, joista löytyy tietoa Wikipediasta osoitteesta https://fi.wikipedia.org/wiki/Mogolit, ja heidän puhumaansa kieleen. Tuo nimenomainen muoto, joskin yhtä l-kirjainta lyhyempänä kuin mainitsemasi löytyy englanninkielisen Wikipedian artikkelista osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Moghol_language.
Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta ja aihetta onkin tutkittu jonkin verran. Annekatrin Kaivapalu on tehnyt tutkimusta viron ja suomen keskinäisestä ymmärtämisestä. Hänen kirjoittamansa tutkimus Viron ja suomen samankaltaisuuden vaikutus lähisukukielen oppimiseen ja virolaisten ja suomalaisten kanssakäymiseen (2020) löytyy Itä-Suomen yliopiston avoimien aineistojen eRepo-palvelusta. Tutkimuksen löytää kun menee osoitteeseen eRepo - Etusivu (uef.fi) ja hakee hakukentästä hakusanalla Kaivapalu.
Tuglas-seura, Suomen vanhin ja suurin Viro-seura, on julkaissut esim. Kaivapalun ja Helja Kirberin viron kielen ja suomen kielen suhteisiin liittyviä artikkeleita:
Tuglas-seura | Miten virolaiset ja…
Helle- ja pakkaspäivien määrä vaihtelee kovasti vuosittain. Suomen pituus vaikuttaa siihen, ettei keskimääräisiä lukemia oikein saa annettua. Ilmatieteen laitos on tehnyt Tilastoja hellepäivistä 1991- 2020 https://www.ilmatieteenlaitos.fi/helletilastot Niiden perusteella Etelä-suomessa on 14-16 hellepäivää ja Pohjois-Suomessa 0-8 hellepäivää.
Pakkaspäivien keskimääräistä lukua on vieläkin vaikeampi arvioida. Ilmatieteen laitos ilmoittaakin tilastoissaan vain termisen talven alku ja päättymispäivät tai yhtäjaksoisten pakkaskausien lukumäärät. Talvitilastot ja Pakkastilastot.
Suomen ja Iso-Britannian tilastot eivät ole aivan samalla tavalla laskettuja, joten niiden vertailu voi olla vaikeaa. Päivälämpötilat keskimäärin 2014-…
Fennica - Suomen kansallisbibliografia -tietokannasta löytyy kaikki suomeksi painettu kirjallisuus ja sen mukaan Kunniatta kadonnut on viimeisin sarjassa ilmestynyt teos:
Tim Weaver | Hakutulokset | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Kustantajan Minervan kotisivuilta ei löydy ennakkotietoa mahdollisesti tulevasta teoksesta.
Suomen ulkoministeri Alexander Stubb ja puolustusministeri Jyrki Häkämies ilmoittivat 25.7.2009 ettei Suomi ole sodassa Afganistanissa,
vaan Suomi on mukana YK:n kriisinhallintoperaatiossa http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Stubb+ja+H%C3%A4k%C3%A4mies+Suomi+e…
Asiaa voi tiedustella tarkemmin valtioneuvoston kansliastahttp://www.vnk.fi/ministerio/yhteystiedot/fi.jsp
Julkisella paikalla esim. kirjastossa kuvaaminen on luvallista. On kuitenkin hyven tapojen mukaista ja aina varminta kysyä kuvattavalta lupa julkaisemiseen.
Näin ohjeistaa journalistiliitto: https://journalistiliitto.fi/fi/pelisaannot/tekijanoikeudet/journalistien-erityiskysymyksia/
Myös tietosuojavaltuutettu on samaa mieltä. Kuvattavalta kannattaa aina pyytää lupa kuvaamiseen ja kuvien julkaisemiseen. Alaikäisen luvan myöntää holhooja.
http://www.tietosuoja.fi/fi/index/lapsillejanuorille/mitatietosuojallatarkoitetaan/kuvatjaniidenjulkaisunetissa.html
Anneli Kivelän uutuuskirja on joidenkin tietojen mukaan ilmoitettu ilmestyväksi huhtikuun puolessa välissä. Kansallisbibliografiassa tai kustantajan sivuilla ei vielä ole tietoa siitä, että kirja olisi jo ilmestynyt. Anneli Kivelän suositut Katajamäki-kirjat kyllä tulevat pääkaupunkiseudun kirjastoihin. Kannattaa siis seurata Helmetistä, milloin kirja on varattavissa.
https://finna.fi
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.karisto.fi/sivu/tuote/tasaista-tahtia-katajamaki/2492735
Kirjan Lempiäinen: Suuri etunimikirja mukaan Miia olisi Mirjamin, Mirjan, Marian ja paikoin Vilhelmiinan kutsumamuoto. Lisää nimistä voit lukea mm. kirjoista Riihonen: Mikä lapselle nimeksi tai Vilkuna: Etunimet.
Grimmin satuja ovat suomentaneet ainakin Zachris Topelius, Helmi Krohn ja Anni Swan. Uusimpia kääntäjiä ovat Oili Suominen ja Raija Jänicke.
Kysymäsi kokoelma ilmestyi vuonna 1930 kahtena niteenä. Yhtenä niteenä siitä on ilmestynyt näköispainokset vuosina 1982 (lisäpainos 1983) ja 2012. Kokoelman luettelointitiedoissa tai itse kirjassa ei ole mainintaa suomentajasta, emmekä tätä tietoa valitettavasti muualtakaan löytäneet.
Alla linkki kokoelman uusimman painoksen luettelointitietoihin hakupalvelu Finnaan:
https://www.finna.fi/Record/fikka.4154655
Hei,
Valitettavasti nyt kävi niin, että muistelemallasi tekstin pätkällä ei löytynyt laulua, joka vastaisi täysin hakemaasi. Alla on kolme kappaletta, joiden sanoitus menee aika lähelle etsimääsi.
Päivi Kautto-Niemen kappale:'Sun luokses jään', jossa kertosäe kuuluu: "..Sun luokses jään / Mä painan pääni kainaloos niin lämpimään / Sun luokses jään ja pääsen suojaan lempeään / Sun luokses jään en tästä kaipaa minnekään..." .
Päivi Kautto-Niemi: Laulu nimeltä 'Luoksein jää', jossa kertosäkeessä lauletaan: "...Luoksein sää / viereeni lämpimään / aamuun on aikaa hetken jokaisen voin sulle omistaa / Pyydän luoksein jää / viereeni lämpimään / Jokainen tunti, jonka kanssas jaan / näin uuteen aamuun mua valmistaa saa...".
Kirkan kappaleessa 'Ota…
