Myyrmäen kirjastossa on edelleen Bestseller-hylly. Muuta lainattavaa aineistoa on vähennetty Aluehallintoviraston 24.2.2021 antaman määräyksen mukaisesti.
Hei!
Asiaa on tiedusteltu tällä palstalla aikaisemminkin.
Suoria hintatiedusteluja voit tehdä näyttämällä kolikkoa alan asiantuntijoille ja voit keskustella aiheesta netissä Suomen numismaatikko ry:n keskustelupalstalla, sivulla http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/
Teoksessa Suomen rahat arviohintoineen 2005: keräilijän opas tuon kolikon arvoksi annetaan 5-450 euroa kunnosta riippuen. Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy myös uudempi Suomen rahojen arviohinnasto, vuodelta 2008. Sen saatavuuden voit tarkistaa Piki-verkkokirjastosta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi löytyivät seuraavat aihetta sivuavat teokset :
STRANDN, Kaisa : Ostaisinko kodin Espanjasta, Ranskasta tai Italiasta? 1990.
HINTON, Amanda : Living & working in Italy : staying in Italy - all you need to know. 2000.
WAGER, Eija : Tupaantuliaiset Italiassa (muistelmateos). 2002.
Seuraavat verkkosivut voivat olla avuksi:
http://www.expatrium.fi/ (Tietopalvelu ulkomailla asuville ja ulkomaille muuttaville suomalaisille. Vaatii ilmaisen rekisteröitymisen, ja täydet palvelut saadakseen täytyy tilata Expatrium-lehti. Lehden tilaajille on mm. tietoa asumisesta ja elämisestä ulkomailla. Helsingissä lehti tulee Kirjakaapelin kirjastoon.)
http://ec.europa.eu/…
Hilja Valtonen oli tuottelias kirjailija, mutta Wikipedian artikkelista http://fi.wikipedia.org/wiki/Hilja_Valtonen löytyvät hänen tärkeimmät teoksensa listattuna. Tässä ovat roomaanit:
Nuoren opettajattaren varaventtiili (1926)
Älä nuolaise ennen kuin tipahtaa! (1927)
Opettajan villikko (1928)
Hiiliristi (1930)
Kunnankirjuri (1931)
Vaimoke (1933)
Tarvaatar (1935)
Nykyhetken tyttölapsi (1937)
Hätävara (1938)
Ville viekastelee taas (1945)
Kilroy sen teki (1947)
Rakas Vihtori (1950)
Neiti talonmies (1954)
Neekerityttö peilaa (1957)
Poikamiestyttö (1966)
Ruskapäiviä (1975)
Otava on vielä 2000-luvulla julkaissut Hilja Valtosen teoksia uusintapainoksina, mutta tällä hetkellä niitä…
Alakulo-sanalle ei näy löytyvän tyhjentävää selitystä vanhemmistakaan etymologisista lähdeteoksista. Kotimaisten kielten keskuksen Suomen sanojen alkuperä teoksessa se kyllä mainitaan, mutta siinäkin selvitetään vain sinänsä ymmärrettävämpi alkuosa (ala-) - jälkiosan (-kulo) alkuperä on sen mukaan "epäselvä".
Sekä Suomen sanojen alkuperä että Raimo Jussilan Vanhat sanat -teos ajoittaa alakulon ensimmäisen kirjallisen esiintymän vuoteen 1781, jolloin J. E. Frosterus käytti sitä August Hermann Francken Postillan jälkimmäisen osan suomennoksessa (kahdessa eri muodossa - alakuloinen ja alaskuloinen). Sanan taustalla saattaa olla yksinkertaisesti viljelytermistön (ala)kuloinen-sana kuvaannollisesti käytettynä. Toisaalta, Vanhan kirjasuomen…
Shakespearen Romea ja Julia on suomennettu useampaan otteeseen. Tässä eri kääntäjien versiot kysytyistä säkeistä.
Paavo Cajander (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1881):
"Oi, Romeo, Romeo! Miksi olet Romeo?
Isäsi, nimes kiellä; tai jos sinä
Et sitä tahdo, vanno lempes mulle,
Ja Capulet en enään ole minä.
Yrjö Jylhä (Otava, 1955):
"Oi Romeo! Miks olet Romeo?
Isäs ja nimes kiellä; tai jos sitä
et tahdo, vanno rakkautes mulle,
ja Capulet en enää ole minä."
Marja-Leena Mikkola (WSOY, 2006:
"Voi Romeo, Romeo, miksi olet Romeo?
Hylkää isäsi ja kiellä nimesi,
tai jos et tahdo, vanno että rakastat,
enkä minä silloin ole Capulet."
Olette aivan oikeassa: PIKI-verkkokirjaston haku ei toimi Googlen tapaan, ja toki mekin olemme siitä tietoisia.
Googlen ominaisuuksiin kuuluu, että se hakee annettujen hakusanojen lisäksi automaattisesti myös tietyllä valikoimalla sanan synonyymejä ja erilaisia muotoja (esim. palauttamalla monikolliset sanat yksikkömuotoon). Tällainen hakutapa yksinään laajentaisi hakutulosten määrää valtavasti ja tuottaisi paljon asiaankuulumattomia tuloksia käyttäjän selattavaksi. Googlessa se kuitenkin toimii, koska hakutulokseen vaikuttavat samaan aikaan myös muut Googlen ominaisuudet, erityisesti periaate, jolla se pyrkii järjestämään tuloksen niin, että hyödyllisimmät ja keskeisimmät sivut nousevat listan kärkeen. Nämä ns. hakualgoritmit eli haussa…
"Sininen myyrä putoaa pilven läpi. / Kuu sulaa ja valuu maahan. Kengät / tarttuvat liimaan, taivas on irti." runoili Erkki Salmenhaara sikermänsä Yhdeksän runoa toisessa runossa. Yhdeksän runoa julkaistiin Parnasso-lehden numerossa 5/1961.
Koska yhtä ainutta sivua kysymäänne asiaan ei löydy, olen koonnut suomenkielisen Wikipedian artikkelien kirjoittamista ja niiden laatua käsitteleviä ohjeita ja käytäntöjä listaksi.
Ohjeistus aivan perustason artikkelien kirjoittamiseen löytyy Wikipedian omista ohjeista osoitteessa http://fi.wikipedia.org/wiki/Ohje:Ensimm%C3%A4inen_artikkeli .
Wikipedian omien käytäntöjen mukaisesti laadukkaan artikkelin tulisi noudattaa tiettyjä ohjeistuksia. Tärkeimpiä niistä ovat lähteiden luotettavuus, neutraali näkökulma aiheeseen sekä uuden tutkimuksen välttäminen. Näistä käytännöistä voi lukea lisää seuraavista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Tarkistettavuus
http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Neutraali_n%C3%A4k%C3%B6kulma
http://fi.…
Etsimäsi kirja saattaisi olla Heli Ilaskarin Oravanpyörästä onnellisten saarille : koti Kanarialla.
"Moni haaveilee asumisesta Espanjan auringossa. Heli ja Heikki Ilaskari päättävät hypätä oravanpyörästä ja myyvät kotinsa Suomessa. He pakkaavat elämänsä kolmeen matkalaukkuun ja vuokraavat asunnon Onnellisten saarilta, aidosta kanarialaisesta kylästä. Humoristiset ja koskettavat tarinat tempaavat lukijan kotimaan muuttosirkuksesta keskelle kanarialaista arkea."
Alla olevissa kirjoissa käsitellään mm. vartalon ja kauneuskäsitysten kulttuurihistoriaa. Suurin osa kirjoista on pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Tiedot sijainneista löydät Helmet-haun kautta: http://www.helmet.fi/fi-FI
Jos kirjaa ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, tieto sijainnista näkyy nimen lopussa. Voit kaukolainata kirjan muualta Suomesta oman lähikirjastosi kautta tai Helsingin kaupunginkirjaston kaukolainalomakkeella:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
- Silmän ilot : kauneuden kulttuurihistoriaa uuden ajan alussa / Anu Korhonen (2005)
- Bella donna : kaunis nainen kautta aikojen / Kaari Utrio (2001)
- Venus : naiskauneuden tarina / Kaari Utrio (1985)
- Beauty and the male body in Byzantium :…
Nimi Dani on lyhennys Danielista, kuten myös nimet Danny ja Dan. Daniel oli yksi Vanhan testamentin neljästä suuresta profeetasta. Daniel on hepreaa ja tarkoittaa "Jumala on tuomarini". Katolisesa kirkossa on useita tämännimisiä pyhimyksiä. Danielin nimipäivää vietetään suomalaisen kalenterin mukaan Tanelin ja Tatun päivänä 11.joulukuuta.
Lähde
Lempiäinen, Pentti, Suuri etunimikirja (WSOY, 2001)
Rositan nimipäivää vietetään Suomessa 4.5. Nimi Rosita on espanjalaisperäinen muunnos Rosa-nimestä. Nimi on saanut alkunsa kukasta. Ruusua on pidetty usein Neitsyt Marian kukkana. Ruotsin almanakassa etunimi Rosa onkin 2.7. eli Marian käyntipäivän kohdalla (Lempiäinen, nimipäivättömien nimipäiväkirja 1989,s.350.
Wikipedian mukaan Rosita on muunnos suomalaisesta naisen nimestä Ruusu. Ruusu-nimi tuli vuoden 1950 almanakkaan (Kiviniemi:Rakkaan lapsen monet nimet 1982, s.120) Muita muunnoksia meillä ovat Roosa ja Ruusa.
Nimi Rosa on tullut almanakkaan jo 1800-luvulla (sama, s. 105).
Asiasta säädetään muinaismuistolaissa: https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1963/295Käytännöllisemmät ohjeet löydön ilmoittamisesta löytyvät Museoviraston verkkosivuilta: https://www.museovirasto.fi/fi/kokoelma-ja-tietopalvelut/esinekokoelmat/mita-teen-kun-loydan-muinaisesineenLyhyesti sanottuna yli 100 vuotta vanhat maasta löydetyt esineet kuuluvat valtiolle. Esinettä ei kuulu puhdistaa tai sen löytöpaikkaa kaivella. Esineestä kuuluu ilmoittaa Museovirastolle. Museovirasto voi lunastaa esineen (jos esine on peräisin tunnetusta muinaisjäännöksestä, se kuuluu korvauksetta valtiolle). Muinaismuistolain rikkomisesta voi saada sakkoa.Tutkijat voivat saada muinaisesineistä merkittävää tietoa maamme historiasta. Tämän vuoksi on tärkeää, että…
"Liikakansoitus" on niin suhteellinen käsite, että sen yhteydessä on syytä käyttää verbiä "kärsiä" hyvin varovaisesti. Jos tutkii luetteloa maailman valtioiden väestötiheyksistä, kärjessä on joukko kaupunkivaltioita, joiden kohdalla tuskin kukaan puhuu liikakansoituksen ongelmasta. Macao ja Monaco ovat molemmat noin 20 000:lla asukkaalla neliökilometriä kohden ylivoimaisessa kärjessä, perässään Singapore ja Hongkong, jotka ovat alueeltaan jo huomattavasti laajempia. Kun listaa jatkaa, ensimmäinen aidosti liikakansoituksesta kärsivä maa lienee Bangladesh, jonka Suomen paljon pienemmällä alueella elää melkein 150 miljoonaa ihmistä eli yli 1000 neliökilometriä kohden. Myös Malediivien saarilla väestötiheys on samaa luokkaa.
Ns. vauraiden…
Tammerkoski-lehden numerossa 8/2001 julkaistun Tampereen yleiset saunat kaupunginosittain -listauksen perusteella Sandbergin sauna on toiminut osoitteessa Mustanlahdenkatu 14. Toisin kuin useimmille muille luettelon saunoille tälle ei ole löytynyt perustamis- eikä lopettamisvuotta – osoitteen lisäksi mainitaan vain nimet "Nattula, Grönlund, Sandberg". "Nattula" viittaa Mustanlahdenkatu 14:ssä sijainneeseen Finlaysonin rakennuttamaan kahdeksan työväenasunnon ryhmään. Tyko Varton Tammerkoski-lehteen 4/1939 kirjoittaman artikkelin perusteella saunaa on kutsuttu myös Nattulan saunaksi: "En ole edes Nattulan portista sisälle käynyt senjälkeen kun Nattulan sauna on ollut hävitettynä." Grönlund puolestaan lienee yksi Finlaysonin 1800-…
Kielitoimiston sanakirja osoitteessa https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/tarusto?searchMode=all kertoo, että sanan tarusto merkitys on ’tarut, myytit kokonaisuutena, mytologia’.Tarusto voi siis olla mikä tahansa tarujen muodostama kokonaisuus. Esimerkiksi Kalevalan voi laskea osaksi suomalaista tarustoa, sillä se on koottu erilaisista kansan kertomista myyttisistä tarinoista. Toki Kalevalan laatija Elias Lönnrot on muokannut niitä ja tehnyt erillisistä taruista yhtenäisen teoksen, sepittänyt jonkin verran itsekin siihen lisää.Tällaisia eri kulttuurien parista kerättyjä tarinakokonaisuuksia on valtava määrä, joten kreikkalainen tarusto ei ole millään muotoa ainoa olemassa oleva tarusto. Toisaalta en usko, että missään kulttuurissa on…
Kysymyksen Frost-suomennoksen alkuperä ei valitettavasti selvinnyt. Se voi olla pelkkä johonkin yhteyteen suomennettu katkelma runosta - ei välttämättä ote koko runon suomenkielisestä käännöksestä.
Robert Frostin lyriikkaa on suomennettu verrattain vähän, eikä yhdessäkään tutkimassani hänen runojaan sisältävässä antologiassa ollut The way not taken -runoa kokonaisuudessaan. Hannu ja Janne Tarmion kokoamassa Maailman runosydämessä on siitä mukana pelkkä loppu ("Tämä kerrottakoon huokaisten / jossain aikojen ja aikojen takana: / Tie haarautui metsässä, ja minä - / minä valitsin sen vähemmän kuljetun, / ja siksi on kaikki toisin.") Kokonaisuudessaan runo näyttäisi löytyvän suomeksi vain internetistä erilaisina harrastelijoiden…
