Ludvig XIV:stä on kirjoitettu paljon kirjallisuutta. Niissä arvioidaan hänen merkitystään monesta näkökulmasta:
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look…
Suomeksi on tarjolla esim.
Lindqvist, Herman, Aurinkokuningas Ludvig XIV ; Sahlberg, Asko, kääntäjä. WSOY 2012, https://www.finna.fi/Record/anders.1295824
Cronin, Vincent, Ludvig XIV : kuningas ja ihminen; Numminen, Inari. Otava 1969, 2. painos 2006. https://www.finna.fi/Record/helka.9920226323506253
Tikanoja, Tuomas, Ludvig XIV:n politiikka Espanjan perintökysymyksessä 1697-1702. 1996, https://www.finna.fi/Record/jykdok.723463
Emme valitettavasti tunnistaneet hakemaasi kirjaa. Toivottavasti joku vastauksen lukijoista tunnistaa sen. Tiedon kirjaston voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kannattaisi varmasti tutustua ainakin Nuorisobarometreihin, joita on tehty eri teemoihin keskittyen. Niitä voi lainata kirjastosta tai käyttää verkkoversioita.
Ihan tuore on Nuorten tulevaisuussuuntautunut ohjaus, 2023.
Laurea-ammattikorkeakoulussa on tehty vuonna 2019 julkaisu nimellä Opiskelijoiden hyvinvointi ja tulevaisuususko ammattikorkeakoulussa. Kannattaa varmasti tutustua siihen ja varsinkin sen lähdeluetteloon. Sieltä saa hyviä vinkkejä teoksista, joihin kannattaa tutustua.
Oman kirjaston tietokannasta voit tehdä hakuja kirjoihin sekä suomen- ja englanninkielisiin artikkeleihin esimerkiksi yhdistelemällä sanoja opiskelijat/nuoret ja hyvinvointi/toimintakyky/resilienssi. Tulevaisuuden usko ei suoraan ole…
Tähän kysymykseen paras asiantuntemus voisi löytyä Kotimaisten kielten keskuksesta. Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntijat vastaavat kielenkäyttäjiä askarruttaviin kieli- ja nimikysymyksiin.
Kysymyksiä voi esittää lomakkeella tai puhelimitse, täällä tarkemmat ohjeet.
Palsamoimalla suojattua ruumista merkitsevä muumio on vakiintunut suomen kieleen 1900-luvun alussa. Latinan mukaisessa asussa muumia se on tullut kirjakielessämme käyttöön jo Daniel Europaeuksen sanakirjasta 1853 alkaen.Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Porin kaupunginkirjastossa on englanninkielinen teos Brander, Laurence: Somerset Maugham (1963), joka käsittelee Maughamin teoksia. Suomenkielisiä teoksia Maughamin tuotannosta ei löytynyt.
Branderin teoksen saatavuustiedot voi tarkistaa Porin kaupunginkirjaston Riimi-aineistohaussa osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
WorldCat-haku löysi Hartmut Goethen ja Christa Labanin kirjan Die individuellen Rettungsmittel [zur Geschichte von: Rettungsboje, Rettungsring u. Schwimmweste] Linkki WorldCat.orgWikipedian mukaan tietoa pelastuspoijusta löytyy myös kirjasta Manfred Sack, Heinz Birg: Alltagssachen: eine Sammlung von allerlei notwendigen Gebrauchsgegenständen. Linkki Wikipediaan.Netistä löytyy myynnistä vanhoja opaskirjasia esim. 3 m-Rettungsschlauchboot Luftwaffe Inflatable Dinghy Equipment Handbook 1943. Linkki Naval & Military press.com
Floridasta ei löydy montaa matkaopasta suomeksi. Hakemalla Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä http://www.turku.fi/kirja/ tarkalla haulla asiasanalla "Florida" löytyvät Carole Chester: Florida (1992) ja Booth, Liz: Florida (2000). Sen sijaan englanniksi löytyy lukuisia oppaita, esim. Loretta Chilcoat: Miami & the Florida Keys (2000) ja Fodor's Walt Disney World, Universal Studios and Orlando: 99 (1998).
Tapani Baggesta löytyy tietoa ainakin kirjoista Koskinen: Harkittu murha, Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 ja 3, Luovuuden lähteillä ja Miten rikoskirjani ovat syntyneet. Tervetuloa lainaamaan!
Kirja voisi olla vuonna 1981 Jyrki Maunulan toimittama runoteos Puheenvuoro kaatuneille. Runot ovat talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden kuviteltuja monologeja. Kirjaa on saatavissa kirjastoista eri puolelta Suomea.
Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmien aineistoa voi etsiä Helka-tietokannasta. Etsimäsi teos näyttää olevan sieltä kuitenkin tällä hetkellä lainassa.
https://helka.finna.fi/
Frank-monihaulla, Finna-hakupalvelulla ja Melinda-haulla löydät myös mm. ammattikorkeakoulujen kirjastojen ja erikoiskirjastojen aineistoa.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi/
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/
Etsimääsi teosta näyttäisi olevan tällä hetkellä useita kappaleita Diakin kirjastossa kahden viikon lainana. Myös esimerkiksi Kuurojen liiton kirjastosta ko. teos on tällä hetkellä lainattavissa.
J. L. Runeberg kirjoitti runon Vårt land vuonna 1846. Suomenkielisen Maamme-laulun sanat perustuvat vuoden 1867 käännökseen.
Vårt land löytyy venäjäksi kirjasta
Runeberg, Johan Ludvig: Izbrannoje
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1702389 .
Tämä A. Blokin runokäännös ei kuitenkaan välttämättä ole täsmälleen samanlainen kuin laulettava suomen- tai ruotsinkielinen versio. Tätä en valitettavasti pysty venäjää taitamattomana arvioimaan.
A. Blokin käännös löytyy myös Wikipediasta:
https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%93%D0%B8%D0%BC%D0%BD_%D0%A4%D0%B8%D0%BD%D0%BB%D1%8F%D0%BD%D0%B4%D0%B8%D0%B8
Venäjänkielisestä levytyksestä en onnistunut löytämään tietoa.
Lähteitä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Maamme
https://www.kaleva.fi/…
Robert William Goddardin (s.1954) teoksia ei ole toistaiseksi suomennettu. Makupalat -aihehakemistosta http://www.makupalat.fi/kirjat4.htm
näkee paljon suomalaisia kustantajia, joihin voi ottaa yhteyttä ja kysyä haluamiaan kysymyksiä.
Satu Haarlahti WSOY:ltä painottaa kirjan tai kirjailijan tärkeäksi kokemisen henkilökohtaisuutta. Esim. WSOY:llä ei ole keskusteltu Goddardin kääntämisestä toistaiseksi. Haarlahti kehotti esittämään toivomuksen Goddardin teosten kääntämiseksi esimerkiksi jollekin pienelle kustantajalle.
Yksi mahdollisuus on selvittää muiden maiden kirjastojen tilanne. Kirjastot.fi-sivuilta pääset selaamaan eri maiden kirjastojen aineistotietokantoja:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/ulkomaiset/
Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneilta pääset myös WorldCat-tietokantaan, joka on maailman laajin kirjastojen bibliografinen tietokanta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/tietokannat/
Voit myös pyytää kirjaston henkilökuntaa tekemään hakuja.
Helsingin kaupunginkirjastossa kaukolainaus Suomesta ja Pohjoismaista maksaa 4 euroa, muualta Euroopasta 25 euroa:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Lehti näyttää vielä olevan lainassa sinulla. On hyvin epätodennäköistä, että se olisi jäänyt palauttamatta. Varsinkin silloin, kun palauttaa lainat toiselle kirjastolle kuin omistajakirjastolle, niteet menevät monen palautusautomaatin läpi.
Yleisneuvomme on, että asiakas uusii puuttuvaa nidettä mahdollisimman monta kertaa. Jos nide sen jälkeen ei vieläkään löydy, asiakas joutuu korvaamaan kyseisen niteen. Aikuisten lehtien korvaushinta HelMet-kirjastoissa on aina 5 euroa/nide.
Helsingin kaupunginkirjaston tämän vuoden (2017) kuukausitilastojen mukaan Kontulan kirjastosta lainataan kuukaudessa noin 20 000 kirjaa tai muuta lainaa. Kirjasto on avoinna kuukaudessa noin 26 päivänä. Lainoja kertyy siis keskimäärin 769 päivässä. Kirjoja lainoista on lähes 80 prosenttia.
Kappaleeseen Myrskyöinä löytyy nuotit ja sanat kokoelmasta Uusi kultainen tangokirja. Mira Sunnarin esittämänä sävelmä löytyy cd-levyltä Onnemme kyyneleet : Tangomarkkinat 25 v. juhlalevy.
Kappaleeseen Sirpale onnea löytyy nuotit ja sanat kahdesta kokoelmasta: Suuri toivelaulukirja 22 ja Kärki: Liljankukka: unohtumattomat laulut 1. Anneli Sarin laulamana sävelmä löytyy Sarin levyiltä 30 suosikkia sekä 20 suosikkia: Valkoakaasiat.
Kaikki nämä löytyvät Lastu-kirjastojen kokoelmista ja ovat varattavissa noudettavaksi mistä tahansa Lahden seudun yleisestä kirjastosta.
