Ainakin tällaisia julkaisuja löytyy Raajärven ja Kärväsvaaran kaivoksista, jotka sijaitsivat lähellä Misiä.
Erkki Siiraman artikkeli Kaivostoiminta Misin rautamalmialueella vuosina 1958-1975, Vuoriteollisuus-lehdessä 1976: 2, 114-118
ja Erkki Siiraman artikkeli : Misin rautamalmialue
Titaani-lehdessä 1976:6, s.32-35
NUUTILAINEN, Juhani 1964. Misin rautamalmialueen geologiasta. , 89, [7] s. + liitek.
Yllämainitut julkaisut löytyvät Geologian tutkimuskeskuksen Rovaniemen kirjastosta, osoite Lähteentie 2
96440 Rovaniemi, Puhelin: 020 550 4130, 020 550 4131
sähköposti: roilibrary@gtk.fi
Urheilussa sana "base" viittaa lähtöön ja maaliin sekä esim. baseballissa pesään. Kuten suomenkielessäkin pesäpallossa puhutaan pesästä; ykköspesä, kakkospesä, kotipesä...
Tarkempia yhtäläisyyksiä voinee kysyä esim. Kielitoimistosta. He antavat mm. puhelinneuvontaa. Kielitoimiston kotisivu on http://www.kotus.fi/kielitoimisto/ .
Hei
Tarkoitat ilmeisesti Gwen Grantin kirjoittamaa kirjaa?
Kysymyksestäsi ei ilmene haluatko ostaa vai lainata kirjan. Lainaksi sen saat kääntymällä kirjastosi puoleen ja pyytämällä heitä tilaamaan ko. teoksen Varastokirjastosta. https://vaari.finna.fi/?lng=fi
Mikäli olet halukas ostamaan sen, niin pikaisella haulla löytyi verkkosivu, jossa se on myös saatavilla:
https://www.antikvaari.fi/
Tilastokeskus julkaisee vuositilastoja kuolleista. Tuoreimman tilaston mukaan vuonna 2022 kuoli hiukan yli 63 000 ihmistä. Kuolemat eivät toki jakaudu vuorokausille aivan tasaisesti, mutta suuntaa antaa jos kuolleiden määrän jakaa vuoden vuorokausilla. Tällöin keskimääräisenä päivänä kuolee vajaa parisataa ihmistä.
Sofi Oksasesta saa tietoa hänestä kirjoitetuista lehtiartikkeleista,joissa kerrotaan hänen elämänvaiheistaan ja kirjailijakuvastaan.
Lehtiä saa lainaksi useista pääkaupunkiseudun kirjastoista, voit tarkistaa kirjastot pääkaupunkiseudun yhteisestä tietokannasta:
http://www.helmet.fi/
Seuraavissa lehdissä on artikkeleita:
AVOTAKKA 2004 NRO 9b, s. 122 : Grön,Nette: Kirjailijan kammiossa.
HIIDENKIVI 2004, NRO 2 s.39-40 : Ropponen, Ville: Stalinin lehmät syö valtarakenteita.
ANNA 2003, NRO 41, s.8-11 : Halmekoski, Tuija: Esikoiskirjailia Sofi Oksanen: tukevasti marginaalissa
KAJASTUS 2003, NRO 4-5, S.23-25: Hänninen, Jera:Kosketuspintaa etsimässä.
Ilta-Sanomien historian teemanumerot ovat varsinaisen lehden liitenumeroita ja niitä myydään vain Ilta-Sanomien kanssa.
Netissä voi ottaa käyttöön IS Extra -palvelun, joka tarjoaa mm. vanhat teemanumerot luettavaksi http://www.is.fi/extra/
Palvelussa on kuukausimaksu, 9,90 €. Palvelun voi tilata täältä https://tilaa.sanoma.fi/isextra?ref=tilaa_redirect&login=false
Yksittäisiä lehtiä voi olla myynnissä nettiantikvariaateissa, esim. http://www.antikvariaatti.net/ Tuolla oli tällä hetkellä lehdet Beatlesissta ja James Bondista myynnissä.
Slangisanakirjan mukaan sanaa 'porukat' merkityksessä kotiväki, perhe on käytetty jo 1970-luvulla.
Lähde:
Paunonen, Heikki: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja. 5. p. WSOY, 2005
Toisaalta Kaarina Karttusen Nykyslangin sanakirja (WSOY, 1980) ei tunne sanaa tässä merkityksess. Ilmeisesti sen käyttö on yleistynyt myöhemmin.
Jos on kyse 1990-luvun popmusiikin tyylisuunnista, niin hyvä yleisteos on The '90's : the Inside Stories from the Decade That Rocked (julk. Rolling Stone 2010, ISBN: 978-0-06-177920-6). Siinä käydään läpi kymmenen 90-luvun keskeistä genreä.
Suomeksi on julkaistu Bruno MacDonaldin kirja Rock Connections : rock 'n' rollin täydellinen tiekartta (Readme.fi 2010, ISBN: 978-952-220-421-9). Se etenee artisteittain mutta aikajanojen avulla voi poimia 90-luvun ilmiöitä.
2000-luvun alun musiikki on jakautunut niin moniin genreihin ja aika on vielä niin lähellä, että yleisteoksia ei juuri ole. 1990-luvun ja "nolkytluvun" englannninkieliset Wikipedia-artikkelit sisältävät lukuisista kriittisistä kommenteista huolimatta osuvia huomioita.
https://en.…
Internetiin liittyvästä lainsäädännöstä kertovia teoksia voit hakea pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta Helmetistä http://www.helmet.fi sanahakua käyttäen antamalla hakusanoiksi internet lainsäädäntö. Näin saat viitteiksi mm. teokset Rahnasto, Ilkka: Internet-oikeuden perusteet, Helsinki : Lakimiesliiton kustannus, 2002, ja Wirzenius, Arno: Vastuu laittomasta sisällöstä verkkoviestinnässä, Helsinki : Liikenneministeriö, Edita, jakaja, 2000. Teoksia on useissa pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa, saatavuustiedot voit tarkistaa aineistotietokannasta. Sisäasiainministeriö on julkaissut teoksen Internetissä julkaistavan rikollisen materiaalin rajoittamista selvittäneen työryhmän raportti, Helsinki :…
Suomenkielistä tietoa Anders Jacobssonista on internetissä melko vähän: lähinnä Wikipediassa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Anders_Jacobsson_ja_S%C3%B6ren_Olsson) ja lyhyesti myös kustantaja Otavan sivuilla (http://www.otava.fi/kirjailijat/ulkomaiset/j-l/jacobsson___olsson/fi_FI…).
Mervi Kosken kirjassa Ulkomaisia nuortenkertojia 1 on artikkeli kirjailijasta.
Anders Jacobssonia koskevia kysymyksiä on lähetetty meille aiemminkin. Voit selata vanhoja vastauksia menemällä arkistoomme (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx) ja kirjottamalla Etsi arkistosta -kohtaan "Anders Jacobsson".
Kirjastoista löytyy paljon kirjoja, joissa kerrotaan etunimien alkuperistä, merkityksistä ja historiasta. Tällaisia ovat esimerkiksi Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja, Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi, Kustaa Vilkunan Etunimet, vain muutamia mainitakseni. Kysy kirjastonhoitaja -palvelun arkistosta löytyy myös paljon vastauksia tällaisiin kysymyksiin. Mikko -nimestä on kysytty aiemmin ja vastauksen löydät hakusanoilla etunimet ja Mikko.
Tutkin useita luetteloja Helsingin oppilaitoksista eri vuosikymmeninä (esim. Helsingin koulurekisteri), mutta en onnistunut löytämään ko. koulua. Lähellä sijaitsevia koulurakennuksia on Kallion ala-asteen koulu (Neljäs linja 11 - 15) ja Vallilan ala-asteen koulu (Hämeentie 80).Helsingissä 1963 toimineita iltaoppikouluja olivat Käpylän iltaoppikoulu (Louhentie 3) ja Valtion iltaoppikoulu (Kalevankatu 8 - 10)."Keskusopisto" on voinut olla jonkinlainen lukio-opetusta tarjoava kansalaisopiston tapainen, mutta esimerkiksi Helsingin työväenopisto sijaitsee osoitteessa Helsinginkatu 26. Helsingin aikuisopiston (entinen Virkailijain kansalaisopisto) toimintaa oli ennen vuotta 1967 hieman eri paikoissa, ks. opiston juhlakirja s. 28 - jokin näistä…
Fiona Kellystä on kysytty aikaisemminkin tässä palvelussa.
Vastaukset löydät linkistä
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/asiasanankysymykset.aspx?ID=…
Kirjassa Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita (toimittaneet Niklas Bengtsson ja Tittamari Marttinen)
sanotaan, että kirjailija Fiona Kelly on keksitty nimi, jonka takana on useampia kirjoittajia.
Oikeaa laulua emmme tainneet löytää. Jonkin verran sitä muistuttaa George H. Clutsamin kehtolaulu, joka on suomeksi nimeltään Tummakiharainen lapseni. Laulu alkaa näin: Uinu lapsi, sä pieni pörrötukka kuu kirkas valaa säteitään kehtos kullaten. Ainakin Suuressa toivelaulukirjassa numero 5 laulussa on kuitenkin vain kaksi säkeistöä, joten muistamiasi sanoja siinä ei ole.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ei sensuroida vastauksia aihepiirien vuoksi. Vastaukset, joita emme julkaise, sisältävät henkilökohtaisia tietoja kysyjistä tai muista yksityishenkilöistä tai koskevat sellaisia asioita (esim. varausasioita tai lainaajatietoja), joista muille lukijoille ei ole hyötyä. Palvelumme periaatteet löytyvät sivulta Tietoa palvelusta, http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/tietoa-palvelusta/ . Mainitsemasi kysymys näyttää siltä kuin se olisi tahattomasti jäänyt suljettuun arkistoon, siirsin sen julkiseksi.
Nina Granlund
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaava suunnittelija
Kirjastot.fi-toimitus
Jos kirja on tarkoitettu myyntiin, se täytyy kustantaa. Kustantaja voi olla kustannusyhtiö, yhdistys jne. tai tekijä itse. Tietoa omakustanteen tekemisestä löytyy seuraavista teoksista:
-Vakkuri, Kai: Digitaalinen painaminen ja muita neuvoja omakustantajalle, Etelän kirja 2003
-Vakkuri, Kai: Omakustantajan käsikirja : näin kustannat ja markkinoit oman kirjan, BTJ Kirjastopalvelu 2005
Julkaisun suunnittelua ja julkaisutoimintaa käsittelee mm. teos:
-Niinikangas, Vesa: Ajatukset käyttöön : julkaisijan käsikirja, Enostone 2001
Kirjoittamiseen opastaa mm. Kai Vakkurin kirja:
-Sinä kirjoitat kirjan : luovan kirjoittamisen opas,BSV kirja 2001
Tai jos olet kiinnostunut oman ainutkertaisen kirjan tekemisestä käsityönä, voit tutustua…
Ensimmäisestä maailmansodasta löytyy kirjoja erittäin paljon. Kirjoja kannattaa selata plussa tietokannasta http://www.libplussa.fi/ , esimerkiksi käyttämälllä asiasana hakua ja asiasanana "ensimmäinen maailmansota". Hyvä ratkaisu voisi olla myös käynti lähimmässä kirjastossa.
Suomenkielistä tietoa netistä löytyy ainakin osoitteista http://www.koulukanava.fi/historia/1stwwar/ ja http://www.uta.fi/suomi80/teema2.htm .
Sademetsän eläimistä saat tietoa suomen kielellä mm. seuraavista kirjoista ja videoista: Greenaway: Viidakko (kirja); Avara luonto - sademetsän väki (video); Gamlin: Sademetsän siimeksessä (kirja); Viidakko (video); Sademetsä (kirja); ja Maailman sademetsät (kirja). Netistä sademetsätietoa löytyy mm. osoitteessa http://www.wwf.fi/?group=sademetsat
Lahden kirjaston nuorten sivulta löytyy linkki lukudiplomeihin, https://lastu.finna.fi/Content/nuoret. Sieltä löytyvät alakoulun ja yläkoulun lukudiplomivinkit, https://lastufinna.lahti.fi/lukudiplomit/
Soppakulho, johon Vaahteramäen Eemelin pää juuttui, on neljän kruunun arvoinen myös alkuteoksessa.
Vaahteramäen Eemeli -kirjasarjan tapahtumat sijoittuvat noin vuosiin 1899 – 1911. Vuoden 1905 neljä kruunua olisi noin 240 kruunua vuoden 2020 rahassa.
Astrid Lindgren: Emil i Lönneberga (1980, s. 16)
http://www.kysy.fi/kysymys/mita-vuosikymmenta-vaahteramaen-eemeli-kirja…
http://historicalstatistics.org/Jamforelsepris.htm
