Joensuun seutukirjastossa aikakauslehtien laina-aika on kaksi viikkoa. Lehden uusinta numeroa ei lainata, mutta aikaisempia kyllä. Lainan voi uusia viisi (5) kertaa välillä palauttamatta edellyttäen, että lehdestä ei ole varauksia.
Ihan varmaa tietoa ei löytynyt, mutta netistä löytyvän jakson lopputeksteissä on: Musiikki: Niko Sinervä, Heikki Forsström.
Viola- ja Fono-tietokannoista löytyvät tiedot kappaleeseen Lokakuun illassa, jonka esittäjä on Niko Sinervä ja säveltäjä Heikki Forsström. Voit varata Parhaat vuodet tv-sarjan dvd-levyn ja kuunnella kappaleen, mahtaisiko sanat vastata kappaleen nimeä. Jos ei, niin sitten kappaleesta ei löydy tietoa.
Hiki sisältää natriumkloridin lisäksi fosfaatteja (eli fosforihapon suoloja), valkuaisineita, ureaa, aminohappoja ja kaliumkloridia. Lisäksi seassa saattaa olla pieniä määriä mm. rautaa, nikkeliä ja lyijyä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hiki
https://www.thoughtco.com/chemical-composition-of-human-sweat-or-perspiration-604001
Hei,Robinin Minne isä hatun laittoi löytyy esim. Robinin levyltä Ykkönen. Kyseinen CD on saatavissa mm. Vaski-kirjastoista, Piki-Kirjastoista ja Lapin kirjastoista. Mikäli et ole näiden kirjastojen asiakas, voit tilata CD-levyn kaukolainaan oman kirjastosi kautta.
Valitettavasti aivan kuvausta vastaavaa fantasiakirjaa ei löytynyt. Pari ehdotusta kuitenkin on. Ensimmäinen ehdotus on Harry Turledoven Worldwar -sarja, jota ei ole käännetty suomeksi, eikä sitä löydy mistään Suomen kirjastoista. Sarjan ensimmäinen osa Worldwar: In the Balance on ilmestynyt vuonna 1994. Ja toinen ehdotettava sarja on Raymond E. Feistin Käärmesodan taru -sarja, jonka ensimmäinen osa on Mustan kuningattaren varjo (1994).Wikipedia: Worldwar series: https://en.wikipedia.org/wiki/Worldwar_seriesRisinshadow: Mustan kuningattaren varjo https://www.risingshadow.fi/book/111-mustan-kuningattaren-varjo
Vanhin löytämäni suomenkielinen sanoitus "Kehru-laulu" sisältyy Erik August Hagforsin nuottiin "Kaikuja Keski-Suomesta" (Weilin ja Göös, 1880; 2. lisätty painos). Laulu alkaa: "Kehrää, kehrää, tyttöni! Huomenna saat sulhosi". Säkeistöjä on kolme. Sama sanoitus sisältyy myös Taavi Hahlin toimittamaan nuottiin "Sävelistö : kaikuja laulustamme : seka-äänisiä laulelmia. 7. vihko" (K. E. Holm, [1903]), mutta 1. ja 3. säkeistö ovat vaihtaneet paikkaa, joten laulu alkaa: "Impi istui kehräten". Tässä nuotissa on myös laulun ruotsinkielinen sanoitus ("Spinn-visa", "Spinn, spinn, spinn dotter min").Laulusta on hiukan erilaisia versioita eri julkaisuissa eri nimillä ja alkusanoilla (esimerkiksi "Kehrää, kehrää tyttönen", "Kehrää, kehrää tyttösein").…
Molemmat kirjat sinun on mahdollista kaukolainata ottamalla yhteyttä sinua lähimpään yleiseen kirjastoon. Ensimmäinen kirja näyttäisi olevan tällä hetkellä paikalla Toijalassa ja toinen Rovaniemellä. Lähimmän kirjastosi kaukopalvelu hankkii teoksen käsiisi.
Jyväskylän kaupunginkirjaston kaukopalvelun email:
kauko.palvelu@jkl.fi
ja puh:
014-624 433
Suomalaislapsien kuolleisuudesta eri aikoina ja eri alueilla on saatavilla jonkin verran aineistoa, josta osa on vieraskielistä. Laitan tähän jäljempänä kuitenkin tiedon niistä vieraskielisistäkin.
Tilastokeskuksen nettisivuilta löysin taulukon, jonka laita tähän oheen. Siitä käy ilmi lasten kuolleisuus vuosittaisena lukumääränä 1700 -luvulta lähtien. 1700 -luvulla näyttää lasten kuolleisuus olleen vielä suurempaa kuin 1900 -luvun alussa, vaikka väestö oli tuolloin pienempi.
Yleisteos, josta saattaa olla hyötyä:
Tekijät: Kartovaara, Leena
Nimeke: Suomalainen lapsi / Leena Kartovaara, Hannele Sauli
Julkaistu: Helsinki : Tilastokeskus, 2000
ISSN 0784-8447
ISBN: 951-727-778-4
Täyttä asiaa aiheenne kannalta, mutta englanninkielinen:
Tekijät…
Aiheesta löytyy paljonkin teoksia, alla muutamia:
- Ympäristövaikutusten seuranta tiehankkeissa / Anne-Mari Haakana (2008)
- Ympäristö ja oikeus / Erkki J. Hollo (2009)
- Environmental integration in the implementation of structural funds programmes in Finland / Tuomas Kallio (2009)
- Suomen kansantalouden materiaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi ENVIMAT-mallilla / Jyri Seppälä ... [et al.] (2009)
- Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian ympäristöarviointi / Mikael Hildén ... [et al.] (2008)
- Kansalaisosallistuminen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä / Pekka Hokkanen (2008)
Osa kirjoista löytyy Seinäjoen kaupunginkirjastosta, osa on tutkimuksia ja oppilaitosten lopputöitä, joita voi tilata kirjastoon…
Olen yrittänyt etsiä The long goodbye -kappaleeseen nuotteja, mutta kovin helposti ne eivät ole löydettävissä. Olen nyt käynyt läpi oman kirjastomme lisäksi pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannan sekä lukuisia muita suomalaisia kirjastoja. Yritän vielä selvittää, josko nuotteja löytyisi ja laitan sinulle viestiä vielä tällä viikolla.
Haluat tietoa ilmeisesti etupäässä englanniksi:
Kapoor: Negotiating internationally (1991) ja Scott: Skills of negotiating (1986). Saatavuustiedot näet pääkaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi/), josta voit myös etsiä suomenkielisiä teoksia. Helsingin kaupunginkirjastossa luokka on 377 ja asiasanaksi voit laittaa kokoukset tai kokoustekniikka.
Kyseessä taitaa olla Tittamari Marttisen kirjoittama Hotelli Pyrstötähti (Itupiikki, 2008).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au12717d78-69a7-40fe-b240-42222f4158f1
Kysyin asiaa tämän gradun osalta Helsingin yliopiston kirjaston kaukopalvelusta ja tämä gradu on sellainen, että se pitää pyytää siellä luettavaksi ja siitä ei edes saa kopioita. Osan saa kyllä meille lukusalikäyttöön.
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Suomen taiteilijaseuran julkaisema Kuvataiteilijamatrikkeli ammattikuvataiteilijoista löytyy verkosta osoitteesta: https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
Antamillasi nimillä tästä matrikkelista ei nimeä löydy. Kuvataiteilijoiden nimiä voi selata myös aakkosjärjestyksessä, jos nimistä löytyisi jokin mahdollinen. Nimi löytynee, jos kyseessä on ammattitaiteilija, mutta siitä ei varmaankaan ole tietoa. Muuta keinoa meillä ei valitettavasti nyt tällä hetkellä ole taiteilijoita etsiä.
Verbi viirata tarkoittaa "poiketa suunnasta, puoltaa, esim. Auton jarrut vähän viiraavat. Pojan silmät viiraavat.". Timo Nurmi: Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja, 2004.
Myös Kielitoimiston sanakirjassa (2012) annetaan sama tulkinta. Siitä, että sanaa tulkittaisiin eri tavalla eri murteissa, ei ole näissä lähteissä mainintaa.
Kysymäsi vuosikerrat ovat vain Helsingissä Kansalliskirjastossa mikrofilmeinä. Ota yhteyttä sinne, niin saat tarkempia neuvoja:
Etusivu | Kansalliskirjasto
Neuvonta | Kansalliskirjasto
Alla tietoa kirjaston palveluista koronavirustilanteen aikana:
Aukiolot ja palvelut ajalla 7.6.–31.8.2021 | Kansalliskirjasto
Aiheesta kannatta hakea kirjaston aineistotietokannasta hakusanoilla keskiaika ja pukeutuminen, tai keskiaika ja vaateeet.
Mm. tällaisista teoksista on varmaan apua:
Hunnisett, Jean: Period costume for stage & screen. Patterns for women's dress, Medieval-1500
A Pictorial history of costume
Hatt, Christine: Clothes of the medieval world
Embleton, Gerry: Medieval military costume : recreated in colour photographs
Ruby, Jennifer: People in costume. The medieval world
Peacock, John: Länsimainen puku antiikista nykyaikaan
Kustannusosakeyhtiö Tammesta kerrottiin, että Harry Potter ja Feeniksin kilta ilmestyy äänikirjana vuonna 2008, keväällä tai syksyllä. Tarkempaa ajankohtaa ei ole vielä päätetty. Asiaa voi kysellä myöhemmin kustantamosta.
Meillä Oulun kaupunginkirjastossa on ainoastaan Ebsco-tietokanta, josta voi hakea vieraskielistä aineistoa.
Ebsco on käytettävissä kirjaston koneilta ja sisältää myös kokotekstiartikkeleita.
Netissä on lukuisa joukko ilmaisia artikkelitietokantoja esim.
- PubMed http://www.ncbi.nlm.nih.gov/sites/entrez?otool=ifikuplib
- Eric http://www.kirjasto.jypoly.fi/kirjasto/Tiedonhaku/Ohjeet/eric.htm
- Ingenta - http://www.ingentaconnect.com/
- Looksmartin ilmaispalvelu FindArticles http://findarticles.com/p/advanced?tb=art
Oulun seudun ammattikorkeakoulun kirjastossa on paljon aiheeseen sopivia tietokantoja, joten kannattaa huomioida myös ne.
http://www.oamk.fi/kirjasto/elektroniset_aineistot/tietokannat_aakkosit…
Esimerkiksi näistä kannattaisi…
