Ulkoasiainministeriön Turvallisuusohjeita matkalle -tiedotteessa sanotaan mm. näin:
"Tarkista ajoissa, että matkustusasiakirjat ovat kunnossa (passi
voimassa vähintään 6 kuukautta matkan päättymisen jälkeen)."
Ohjeet ovat yleisiä, eivät siis koske mitään maata erityisesti. Kokonaisuudessaan ohjeet löytyvät täältä:
http://formin.finland.fi/public/download.aspx?ID=24145&GUID={559DB272-6229-4535-B071-450005962426}
Juna ei näytä kulkevan Montenegron Podgoricasta Albanian Skoderiin (kirjoitetaan ainakin myös Shkoder tai Skader):
http://www.zcg-prevoz.me/timetable-international.html
Tällä aiemmin käytössä olleella junayhteydellä näyttää olleen korjaustöitä jo pidemmän aikaa.
Myöskään bussiyhteyttä kaupunkien välillä ei ilmeisesti ole:
http…
Suomalainen paikannimistö -kirjan mukaan Läyli-, Läyly-, Laylä- ja Läylö-nimiä on Suomessa kahdella alueella: Hämeessä lähialueineen ja Karjalankannaksella. Ne liittyvät paikkoihin, joissa on suolampia tai soiden ympäröimiä kangasharjanteita. Läyli paikannimissä merkinnee kirjan mukaan pehmeässä, upottavassa paikassa sijaitsevaa tai pehmeärantaista. Vanhoissa 1800-luvun sanakirjoissa läylä tarkoittaa levällään olevaa, löyhää. Sanoja läyli tai läylä voidaan pitää myös äänteellisesti kuvailevina sanoina samaan tapaan kuin esim. sanoja lällä tai löllö. (s. 253)
Kysyin sanasta Läyliäisten kyläyhdistyksestä, mutta siellä ei Läyllejä tunnettu, vaikka erämaaomistuksia onkin saattanut olla lähialueiden ulkopuolella. Joten…
Kappalehaku Yleisradion Fono.fi -äänitetietokannasta antaa 55 hakutulosta, näistä Maaritin esittämä kappale Kello käy voisi olla lähimpänä, sen kertosäkeessä lauletaan "kello käy, kello käy, ja se mittaa meille aikaa, viipaloi elämää, tätä karua ja kylmää. Kello käy, kello käy, enkä tiedä mitä teen, itse nään ettei tää, tää ei voi jatkua". Kyseinen kappale on julkaistu vuonna 2005 albumilla Nälkää ja rakkautta.
https://www.youtube.com/watch?v=sXhKW5KjqxU
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=kello+k%c3%a4y&Page=1
Ei siin oo mitään taikaa -riimiä tms. Maaritin kappaleessa ei kuitenkaan ole.
Hei! Potlohko on karjalainen perinneruoka, jossa pataan lohkotut perunat ja sopivan kokoisiksi leikatut lihat (monesti sianlihaa) sekä muut ainekset haudutetaan kypsiksi uunissa. Ohjeita löytyy netistä jonkin verran, mutta myös esimerkiksi Helmet-verkkokirjastosta löytyvässä Karjalainen keittokirja (Pirkko Sallinen-Gimpl) -teoksesta löytyy kyseinen ruokalaji pottilohkon nimellä, tai hakemiston kautta lihalohko-hakusanalla.
Gary Carson teosta The complete book of hold 'em poker ei ole suomennettu.
Myöskään David Sklanskyn ja Mason Malmuthin kirjaa Hold'em poker for advanced players ei ole suo-mennettu.
David Sklanskyn teoksista on suomennettu seuraavat:
-Hold’em-pokeri, Nemo, 2006
-Hold’em pokeri: pelaa pienillä panoksilla ja voita erikoispelillä, Readme.fi, 2006
- Hold’em pokeri. teoria ja käytäntö, Readme.fi, 2009
-Pokerin teoria, Readme.fi, 2006
Suomeksi käännetyt teokset saa selville Suomen kansallisbibliografiasta (Fennica). Sen osoite on https://finna.fi . Kyseessä on tietokanta, jolloin hakua suoritettaessa ensin valitaan hakutapa (esim. tekijä tai teoksen nimi). Sen jälkeen kirjoitetaan hakusana(t) hakuruutuun ja painetaan Hae-komentoa.
Kirjastopoliittisessa ohjelmassa 2001–2004 esitettiin visio kaikki kirjastosektorit käsittävästä kansallisesta kirjastoverkostosta. Ks. artikkeli Kansalliskirjasto-lehdessä:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/kklehti/42007/rauhanomaisest…
Uusin kirjastopoliittinen ohjelma on esitetty julkaisussa Opetusministeriön kirjastopolitiikka 2015:
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/o…
Tässä ei käytetä enää nimitystä kansallinen kirjastoverkosto vaan esim. kirjasto- ja tietopalveluverkosto.
Netistä löytyy useasta osoitteesta ohjeita internet-viittausten merkitsemiseen. Ohjeet eroavat jonkin verran toisistaan, sillä merkitsemistapa ei ole vielä aivan vakiintunut ja vaihtelee esim. eri tieteenaloilla. Voit etsiä ohjeita seuraavasti: Aloita haku esim. Kirjastot.fi -tiedonhakusivujen (http://www.kirjastot.fi/ -> Tiedonhaku) kautta. Sinne on kerätty useita hakuohjelmia ja kerrottu ohjeita näiden hakuohjelmien käytöstä. Haussa voisi käyttää sanoja lähdeviittaus ja internet ja mieluiten vielä katkaista sanat.
Kokeile hakua esim. Alta Vistassa (http://www.altavista.com/): valitse Boolean haku (tai Advanced text search), valitse kieleksi suomi ja kirjoita hakulauseeksi lähdeviitt* and internet*. Saat tulokseksi n. 80 viitettä,…
Tietotekniikan pääluokka yleisten kirjastojen käyttämässä kymmenluokituksessa on 61. Se on jaettu alaluokkiin aiheittain; tietoliikenteen luokka on
61.7 Tietoliikenne. Viestintätekniikka. Multimedia.
joka jakautuu edelleen pienempiin alaluokkiin:
61.72 Internet. Intranet. Ekstranet
61.721 Sähköposti. Verkkojuttelu
61.722 Verkkojulkaiseminen
61.73 Matkaviestinpalvelut. Puhelinliikenne
61.74 Audiovisuaalinen tekniikka
61.741 Äänitekniikka. Radiotekniikka
61.742 Kuvantoistotekniikka. Televisiotekniikka
Samaan alaluokkaan tietoliikenteen kanssa kuuluvat myös viestintätekniikka ja multimedia. Ei siis ihme, että hyllyjärjestys voi äkkisältään tuntua epäloogiselta.
Tietoliikennettä käsittelevää kirjallisuutta voi toisaalta löytyä muualtakin…
Kirjat eivät kuulu Helmet-kirjastojen kokoelmiin, eivätkä ne ole tällä hetkellä hankittavien listalla.
Frank-monihausta voi selvittää kirjojen saatavuutta muiden kirjastojen kokoelmista. Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulukirjastoista kirja Kuljetukset ja varastointi löytyy EVTEKin kirjastosta Leppävaarasta ja Laurea-kirjastosta Leppävaarasta. Kirja Toimiva pakkaus on EVTEKin Leppävaaran kirjaston hankintalistalla.
Frank-monihaku http://monihaku.kirjastot.fi/
Helsingin yliopiston Taidehistorian kirjasto ja Sirenia-kokoelma on suljettu ja kokoelmat on siirretty Kaisa-kirjastoon. Rakennuspiirustuksia löytyy ennen kaikkea arkkitehtilehtien artikkeleista, joista suurin osa on eri tietokannoissa, joista osaan pääsee vain kirjastosta. Barokin arkkitehtuurista löytyy jonkin verran aineistoa Aalto-yliopiston Arkkitehtuuri-kokoelmasta Harald Herlin -Oppimiskeskuksesta (Otaniementie 9, Espoo). Jonkin verran voi löytyä myös Arkkitehtuurimuseon kirjastosta, Kasarmikatu 24. Tässä linkkejä:
https://aalto.finna.fi/Primo/Search?lookfor=Baroque+architecture+drawin…
http://lib.aalto.fi/fi/contact/
http://www.mfa.fi/
Finna-haulla löysin kaksi valokuvaa Oulun Sepänkadulta. Linkki Finnaan Oululaisia kuvia voisi kysellä Kalevan arkistosta Linkki arkistoon tai Pohjois pohjanmaan museosta. Linkki sivulle
Vaikuttaa siltä, että sotalasten saattajista on jäänyt valitettavan vähän toivomasi kaltaista yksityiskohtaista tietoa. Yleisiä teoksia sotalapsista, muisteluteoksia, tutkimuksia ynnä muita on runsaastikin, mutta niistä ei liene apua yksittäisen henkilön tietojen löytämisessä.Asiaa voisi yrittää tiedustella Kansallisarkiston Lastensiirtokomitean arkistosta, jonka keskeisintä aineistoa ovat lapsista kerätyt kantakortistot. Arkiston sivulla kerrotaan, että se "sisältää myös matka- ja passilistoja, meno- ja paluuluetteloita, lastensiirtokomitean pöytäkirjoja sekä saapuneita asiakirjoja kuten anomuksia ja kirjeitä. Lastensiirtokomitean arkistoon kuuluvat myös Kotkan, Kuopion, Tornion, Turun ja Viipurin alatoimistojen arkistot. Suurinta osaa…
Eira Pättikankaalta on viimeksi julkaistu teos Talvella päivät ovat pitkiä (2021).https://eepos.finna.fi/Record/eepos.2757552?sid=5130717309https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175923980220
Mekään emme valitettavasti onnistuneet löytämään runosäkeiden alkuperää tai tekijää. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja voi laittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Voisit ottaa yhteyttä esimerkiksi Helsingin yliopiston tietotekniikkaosaston AV-yksikköön (Snellmanninkatu 14) puh. 191 24658.
Kouluissa on käytetty magnetofoneja kieltenopetuksessa. Voisit ottaa yhteyttä myös johonkin lähistöllä olevaan kouluun.
Lisäksi voisit vierailla osoitteessa http://muusikoiden.net ja jättää vuokrataan palstalle ilmoituksen.
Opettajilla on ollut oikeus keskeyttää äitiys- tai hoitovapaa samasta ajankohdasta kuin kaikilla muillakin eli helmikuusta 1985. Tiedon etsinnässä käytettiin apuna STM:n tutkimusosaston julkaisuja nro 7/1986 : Hoitovapaan käyttö: ennakkotietoja.
Fiktiivisessä taiteessa lähtökohtaisesti "kaikki" on sallittua, mitä ei ole laissa kriminalisoitu. Keksityt viitteet ovat esimerkiksi tulevaisuuteen sijoittuvassa tieteiskirjallisuudessa yleinen tapa.
Jos fiktiiviseen kirjoitukseen sijoittaa todellisen viitteen, mutta muutettuna, asia monimutkaistuu tavalla, johon on mahdotonta antaa yksiselitteistä vastausta.
Jos lähteen tekstiä on muutettu vain stilistisesti eli lauserakennetta tai yksittäisiä sanoja vaihtamalla, mutta lainatun kohdan ajatus ja tarkoitus säilyttäen, kirjailija tuskin syyllistyy mihinkään "luvattomaan".
Jos kuitenkin tällainen täsmällinen lainaus on selkeästi vääristelty tarkoituksenmukaisella tavalla (tukemaan kirjoittajan tarkoitusta tms.), voisi alkuperäisellä,…
Saksalaiselta Ulrich Schafferilta on suomennettu 12 runoteosta vuosina 1988 - 1995. Tiedot suomennetuista teoksista löytyvät Kansallisbibliografia Fennicasta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kirjastot myyvät kirjoja kokoelmistaan vain poistomyyntien yhteydessä. Schafferin teoksia on useissa Suomen kirjastoissa, joten voitte tilata niitä kaukolainaan omaan lähikirjastoonne sitten kun kirjastot taas avataan.
https://finna.fi/
Mikäli haluatte ostaa kirjat omaksi, kannattaa etsiä niitä antikvariaateista. Varsinkin nettiantikvariaateissa asiointi on helppoa.
