Tässä kannattaa kääntyä mainostoimistojen puoleen.
DNA:lle mainoksen on luonut mainostoimisto Folk ja mediatoimisto Dagmar.
https://media.sanoma.fi/kirjoituksia-markkinoinnista/2021-08-13-heinaku…
https://www.folkfinland.fi/
https://www.dagmar.fi/yhteystiedot/
Kirjassa Työoikeus, WSOY 2008 s.988, sanotaan näin:"Työtaisteluoikeuden, kuten lakko-oikeuden nauttimasta perustuslain suojasta ei maamme osalta ole selkeää kannanottoa itse perustuslaissa tai perustuslakivaliokunnan kannanotoissa. Mutta PL 13 §:n sisältämän ammatillisen yhdistymisvapauden ja järjestäytymisvapauden maininnan pohjalta ja perustuslain esitöihin sekä kansainvälisiin sopimuksiin viittaamalla on esitettävissä perusteluita, että myös taisteluoikeus kuuluisi ainakin joiltakin osin perusoikeuksiemme piiriin."
Perustuslaki 55/2001 löytyy Finlex-tietokannasta: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
Työsopimuslaki 55/2001 on luettavissa myös Finlex-tietokannassa:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055
Sen…
Väitettä on vaikea kumota tai osoittaa todeksi. Demokratian tarkka määritteleminen on hankalaa. Demokratian perinteisiä tunnusmerkkejä vapaita vaaleja ja ilmaisunvapautta on hankala mitata, eikä tietoja varsinkaan vuosien takaa ole saatavilla.
Asiaan voi perehtyä tällä hienolla (ikävä kyllä englanninkielisellä) sivulla, jossa tarkastellaan 23 tapausta, joissa keskenään sodassa olleita valtioita on väitetty demokratioiksi. Tarkasteluun otetaan myös puoltavat ja vastustavat argumentit.
Linkki: http://users.erols.com/mwhite28/demowar.htm
Sofiannaa ei löydy nimipäiväluetteloista eikä nimellä ole kalenterissa nimipäivää. Sofianna vaikuttaa Sofiasta ja Annasta yhdistellyltä. Sofian nimipäivä suomalaisessa nimipäiväkalenterissa on 15.5. ja Annan 9.12.
Useimmat hyönteiset, päiväperhosia lukuun ottamatta, eivät tosiaan pysty erottamaan punaista väriä. Punakukkaiset kasvit pölyttyvät yleensä lintujen avulla. Lisää tietoa tästä esimerkiksi Tieteen kuvalehden ja Ylen Oppiminen -sivuilta:
http://tieku.fi/kysy-meilta/miksi-kasveilla-on-varikkaat-kukat
http://oppiminen.yle.fi/kasvit-sienet/kasvitietoutta/mita-hyotya-on-pun…
Ainakin tällaisia julkaisuja löytyy Raajärven ja Kärväsvaaran kaivoksista, jotka sijaitsivat lähellä Misiä.
Erkki Siiraman artikkeli Kaivostoiminta Misin rautamalmialueella vuosina 1958-1975, Vuoriteollisuus-lehdessä 1976: 2, 114-118
ja Erkki Siiraman artikkeli : Misin rautamalmialue
Titaani-lehdessä 1976:6, s.32-35
NUUTILAINEN, Juhani 1964. Misin rautamalmialueen geologiasta. , 89, [7] s. + liitek.
Yllämainitut julkaisut löytyvät Geologian tutkimuskeskuksen Rovaniemen kirjastosta, osoite Lähteentie 2
96440 Rovaniemi, Puhelin: 020 550 4130, 020 550 4131
sähköposti: roilibrary@gtk.fi
Hei
Tarkoitat ilmeisesti Gwen Grantin kirjoittamaa kirjaa?
Kysymyksestäsi ei ilmene haluatko ostaa vai lainata kirjan. Lainaksi sen saat kääntymällä kirjastosi puoleen ja pyytämällä heitä tilaamaan ko. teoksen Varastokirjastosta. https://vaari.finna.fi/?lng=fi
Mikäli olet halukas ostamaan sen, niin pikaisella haulla löytyi verkkosivu, jossa se on myös saatavilla:
https://www.antikvaari.fi/
Urheilussa sana "base" viittaa lähtöön ja maaliin sekä esim. baseballissa pesään. Kuten suomenkielessäkin pesäpallossa puhutaan pesästä; ykköspesä, kakkospesä, kotipesä...
Tarkempia yhtäläisyyksiä voinee kysyä esim. Kielitoimistosta. He antavat mm. puhelinneuvontaa. Kielitoimiston kotisivu on http://www.kotus.fi/kielitoimisto/ .
Tilastokeskus julkaisee vuositilastoja kuolleista. Tuoreimman tilaston mukaan vuonna 2022 kuoli hiukan yli 63 000 ihmistä. Kuolemat eivät toki jakaudu vuorokausille aivan tasaisesti, mutta suuntaa antaa jos kuolleiden määrän jakaa vuoden vuorokausilla. Tällöin keskimääräisenä päivänä kuolee vajaa parisataa ihmistä.
Sofi Oksasesta saa tietoa hänestä kirjoitetuista lehtiartikkeleista,joissa kerrotaan hänen elämänvaiheistaan ja kirjailijakuvastaan.
Lehtiä saa lainaksi useista pääkaupunkiseudun kirjastoista, voit tarkistaa kirjastot pääkaupunkiseudun yhteisestä tietokannasta:
http://www.helmet.fi/
Seuraavissa lehdissä on artikkeleita:
AVOTAKKA 2004 NRO 9b, s. 122 : Grön,Nette: Kirjailijan kammiossa.
HIIDENKIVI 2004, NRO 2 s.39-40 : Ropponen, Ville: Stalinin lehmät syö valtarakenteita.
ANNA 2003, NRO 41, s.8-11 : Halmekoski, Tuija: Esikoiskirjailia Sofi Oksanen: tukevasti marginaalissa
KAJASTUS 2003, NRO 4-5, S.23-25: Hänninen, Jera:Kosketuspintaa etsimässä.
Ilta-Sanomien historian teemanumerot ovat varsinaisen lehden liitenumeroita ja niitä myydään vain Ilta-Sanomien kanssa.
Netissä voi ottaa käyttöön IS Extra -palvelun, joka tarjoaa mm. vanhat teemanumerot luettavaksi http://www.is.fi/extra/
Palvelussa on kuukausimaksu, 9,90 €. Palvelun voi tilata täältä https://tilaa.sanoma.fi/isextra?ref=tilaa_redirect&login=false
Yksittäisiä lehtiä voi olla myynnissä nettiantikvariaateissa, esim. http://www.antikvariaatti.net/ Tuolla oli tällä hetkellä lehdet Beatlesissta ja James Bondista myynnissä.
Semanttinen web on internetin WWW-palvelun laajennus, jonka dokumentit on suunniteltu myös koneita silmällä pitäen. Tällöin ohjelmistot pystyvät ymmärtämään dokumenttia ja arvioimaan sen hyödyllisyyttä käyttäjän näkökulmasta.
Internetistä löytyy hakusanalla ”semanttinen” useitakin selityksiä käsitteelle ”semanttinen web”. Mm. Ossi Nykänen Tampereen teknillisestä yliopistosta on pitänyt aiheesta aika kattavan esitelmän: http://www.cs.tut.fi/~onykane/talks/2005/0617-kirjasto-on/0603-kirjasto…
Kirjailija Antti Tuomaisesta löytyy tietoa pääasiassa liittyen hänen tuotantoonsa. Me naiset -lehden artikkelissa (22.9.2016) Tuomainen kertoo nuoruutensa alkoholiongelmasta:
https://www.menaiset.fi/artikkeli/ihmiset-ja-ilmiot/ihmiset/alkoholin-jattanyt-menestyskirjailija-antti-tuomainen-en-voinut
Hänen lapsuuteensa liittyviä lähteitä emme löytäneet.
Valtiotieteellisessä tiedekunnassa esitettiin 19.4.1997 tarkastettavaksi VTL Anni Vilkon väitöskirja "Omaelämäkerta kohtaamispaikkana. Naisen elämän kerronta ja luenta". Kirja on hankittu ainakin pääkaupunkiseudun yleisiin kirjastoihin sekä useimpiin maakuntakirjastoihin. Jos omassa kirjastossasi ei kirjaa ole, sen voi saada kaukolainaksi muualta.
Muita kirjoja: Otteita kulttuurista : kirjoituksia nykyajasta, tutkimuksesta ja elämäkerrallisuudesta. Kust. Jyväskylän yliopisto, 2000,
Kerro vain totuus : elämäkertatutkimuksen omaelämäkerrallisuus / toim. Elina Haavio-Mannila ym. Kust. Gaudeamus 1995,
Aikanaisia : kirjoituksia naisten omaelämäkerroista / toim. Ulla Piela. Kust. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1993.
Omaelämäkerran…
Hei!
Sinun pitää tosiaan kirjautua palveluun kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla.
Tässä vielä Helmet-sivuilta löytyvät ohjeet siitä, miten PressReader-palveluun kirjaudutaan.
PressReader
PressReader sisältää ulkomaisia aikakaus- ja sanomalehtiä. Voit lukea lehtiä joko laitteesi selaimessa tai mobiilisovelluksella. Tarvitset kirjautumista varten kirjastokorttisi numeron ja PIN-koodin.
PressReaderin käyttö selaimella
Avaa PressReader-sivusto, napauta Käyttäjä -kuvaketta sivuston oikeassa ylälaidassa ja valitse Library or group -kirjautumisvaihtoehto. Kirjoita hakukenttään Helmet ja valitse hakutuloksesta HELMET Helmet Libraries. Kirjoita kirjastokorttisi numero ja PIN-koodisi niille varattuihin…
Itävaltalaisesta lasten- ja nuortenkirjalija Thomas Brezinasta (s. 1963) ja hänen teoksistaan löytyy tietoja teoksesta KOSKI, MERVI: "Ulkomaisia nuortenkertojia", osa 1. Kirjaa on saatavilla Jyväskylän kaupunginkirjastosta, luokka 86.1103 KOS.
Suomenkielisiä www-sivuja kirjailijasta ei löydy, kun käyttää apuna osoitteita:
http://www.google.fi > haku: "thomas brezina"
http://www.makupalat.fi/ > kirjat> lasten- ja nuortenkirjallisuus
ALEKSI -lehtiartikkelitietokannasta löytyy kaksi artikkelia lehdessä Tyyris Tyllerö, jota on Jyväskylän kaupunginkirjaston lastenosastolla.
"Kirjassa on monta mediaa" Tyyris Tyllerö 1998, no. 2
"Polvihousujengi: huvittava ja hyödyttävä lukemisen unilukkari" Tyyris Tyllerö 1998, no. 3
Kirjastoista löytyy paljon kirjoja, joissa kerrotaan etunimien alkuperistä, merkityksistä ja historiasta. Tällaisia ovat esimerkiksi Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja, Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi, Kustaa Vilkunan Etunimet, vain muutamia mainitakseni. Kysy kirjastonhoitaja -palvelun arkistosta löytyy myös paljon vastauksia tällaisiin kysymyksiin. Mikko -nimestä on kysytty aiemmin ja vastauksen löydät hakusanoilla etunimet ja Mikko.
Tutkin useita luetteloja Helsingin oppilaitoksista eri vuosikymmeninä (esim. Helsingin koulurekisteri), mutta en onnistunut löytämään ko. koulua. Lähellä sijaitsevia koulurakennuksia on Kallion ala-asteen koulu (Neljäs linja 11 - 15) ja Vallilan ala-asteen koulu (Hämeentie 80).Helsingissä 1963 toimineita iltaoppikouluja olivat Käpylän iltaoppikoulu (Louhentie 3) ja Valtion iltaoppikoulu (Kalevankatu 8 - 10)."Keskusopisto" on voinut olla jonkinlainen lukio-opetusta tarjoava kansalaisopiston tapainen, mutta esimerkiksi Helsingin työväenopisto sijaitsee osoitteessa Helsinginkatu 26. Helsingin aikuisopiston (entinen Virkailijain kansalaisopisto) toimintaa oli ennen vuotta 1967 hieman eri paikoissa, ks. opiston juhlakirja s. 28 - jokin näistä…
Fiona Kellystä on kysytty aikaisemminkin tässä palvelussa.
Vastaukset löydät linkistä
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/asiasanankysymykset.aspx?ID=…
Kirjassa Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita (toimittaneet Niklas Bengtsson ja Tittamari Marttinen)
sanotaan, että kirjailija Fiona Kelly on keksitty nimi, jonka takana on useampia kirjoittajia.
Oikeaa laulua emmme tainneet löytää. Jonkin verran sitä muistuttaa George H. Clutsamin kehtolaulu, joka on suomeksi nimeltään Tummakiharainen lapseni. Laulu alkaa näin: Uinu lapsi, sä pieni pörrötukka kuu kirkas valaa säteitään kehtos kullaten. Ainakin Suuressa toivelaulukirjassa numero 5 laulussa on kuitenkin vain kaksi säkeistöä, joten muistamiasi sanoja siinä ei ole.
