Kyberpunk kehittyi kirjallisuuden lajina 1980-luvulla. Genren tunnetuimpia kirjailijoita ovat William Gibson, Bruce Sterling ja Pat Cadigan. Kyberpunkin edeltäjiksi voidaan laskea Alfred Bester ja Philip K. Dick.
Suomeksi ilmestyneistä kannattaa lukea William Gibsonin koko tuotanto. Pat Cadiganilta on suomennettu yksi teos, Mielenpeli. Bruce Sterlingiltä on suomennettu hänen toimittamansa Peililasit: Cyberpunk-antologian lisäksi kaksi kirjaa. Tuon novellikokoelman kirjailijoista ainakin Rudy Ruckerilta on käännetty kyberpunk-henkisiä teoksia. Vuonna 2013 ilmestyi kotimainen kyberpunk-antologia, Mustaa lihaa. Uudemmista suomennetuista kirjoista Richard Morganin Muuntohiilestä ja Alastair Reynoldsin Ilmestysten avaruus -sarjasta löytyy…
Kielitoimiston sanakirjan mukaan ötökkä-sana on hyönteisen tai muun pikkueläimen arkinen ilmaus.https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ötökkäEtymologisen sanakirjan mukaan ötökkä on itikka-sanan leikillinen muunnos. Ötökän ensiesiintyminen on Tove Janssonin Muumi-kirjojen suomennoksissa. https://kaino.kotus.fi/ses/?p=article&etym_id=ETYM_0474050dac5302722705cec7d9789fb4&word=%C3%B6t%C3%B6kk%C3%A4Kovin vakiintunutta määritelmää sanalla ei tosiaan ole, mikä käy hyvin myös tästä Suomen Luonto -lehden artikkelista:https://suomenluonto.fi/mika-on-otokka/
Tervehdys!
Nurmijärven kirjastoissa ei valitettavasti ole juomatarjoilua eikä sen puoleen mitään muutakaan tarjoilua. Jos jano kirjastossa yllättää, niin mars vessaan hanasta vettä hakemaan. Ja jos oikein nätistä pyydät, niin saatat saada mukin kirjaston asiakaspalvelustiskistä. Mutta muuten meillä on ihan OPM-meininki.
Ps. Meiltä ei myöskään saa liitteenä laittamasi häkkyrän osia, mutta tarjolla olisi kirjoja, leffoja, äänikirjoja, lehtiä, pelejä, musiikkia...myös e-aineistoihin kannattaa tutustua :)
Löysin Saamelaiskultuurin ensyklopedia -sivustolta artikkelin, jossa todetaan: "Saamelaisten perinteisiä asumusmuotoja ja niiden kehityshistoriaa koskevat tietomme on yhä puuttelliset. Aihetta koskeva tutkimus on selvästi keskeneräisessä tilassa. Nyt näyttää siltä, että myöhäisellä postkeraamisella rautakaudella pohjoisen Fennoskandian sisämaan saamelaisyhteisöissä pääasiallisena ympärivuotisena asumuksena olisi ollut siirrettävä pistekota mutta Jäämeren rannikolla kiinteä, luultavasti kaaripuurakenteinen turvekatteinen kota. Pistekota näyttää syrjäytyneen talviasumuksena 1600-luvun vaihteessa ainakin Suomen Lapissa, jossa hirsikehäkota tuli käyttöön talviasumuksena. Suurimittakaavaiseen poronhoitoon siirtyneissä yhteisöissä kehitettiin…
Vanha ruotsalainen ammattinimitys skinnare "karvari" on tavallinen talonnimenä ja lisänimenä jo keskiajalta alkaen sekä Länsi- että Itä-Suomessa. Asukkaan lisänimen perusteella on taloa voitu kutsua Skinnariksi tai Kinnariksi, ja talonnimestä on myöhemmin tullut sukunimi. Talonnimipohjaisia ovat myös Skinnarla sekä ruotsinkieliset Skinnar ja Skinnars.
Lähde: Pirjo Mikkonen: Sukunimet (2000)
Hei,
Sumalaisen arjen historian mukaan (osa 1 Savupirttien Suomi) savupirtit saivat alkunsa varhaisella keskiajalla, mutta vielä 1900-luvun alkupuolella niitä tapasi yleisesti Pohjois-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla (Tästä myös: Suomalainen Kuvalehti 14.1.1928, löytyy netistä Kansallliskirjaston digitoiduista lehdistä). 1895 oli savupirttien osuus enää 3,7%, mutta esim. Pohjois-Savossa vielä neljännes asumuksista oli tällaisia. Viimeiset savupirtit liene olleet käytössä 1950-luvulla.
Uloslämpiävä uuni saapui Suomeen 1500-luvulla, mutta yleistyi siis eri alueilla eri vauhtia. Lounais- ja Länsi-Suomesta savupirtit väistyivät savijohdollisten uunien yleistyttyä 1600-luvulta alkaen. Itä-Suomessa tämä tapahtui hitaammin. Merkittävämmin…
Leo Tolstoin novellissa Vanha ruuna : Hevosen tarina (1886) "päähenkilö" eli ruuna kertoo itsestään näin: "Sukutaulussa nimenäni on Musikka ensimmäinen, (---) mutta lisänimeni on Holstomer, palttinamittari." Ja juuri Holstomer-nimeä vanhasta ruunasta käytetään muuallakin novellissa.
Itseasiassa novellin alkukielinen nimikin on Holstomer (Холстомер - История лошади).
Novellin suomensi Juhani Konkka vuonna 1963 ja se on kokonaisuudessaan luettavissa Leo Tolstoin Valittujen kertomusten toisesta osasta.
https://finna.fi
http://ilibrary.ru/text/1008/index.html
Tolstoi, Leo: Valitut kertomukset II (WSOY, 1963)
Kyseessä on ilmeisesti Islannin presidenttinä toimineen Vigdís Finnbogasdóttirin "sukunimi". Laitoin tässä sukunimen lainausmerkkeihin, sillä kyseessä ei ole perinteisessä mielessä sukunimi, vaan niin sanottu patronyymi, eli (tyypillisesti) isän jälkeläisen nimi. Suomeksi hänen patronyyminsä tarkoittaisi siis Finnbogan tytärtä. Itse kysymykseesi ja Vigdísin vanhemman etunimeen palataksemme: Finnbogi ja sen feminiinimuoto Finnboga ovat perinteisiä islantilaisia nimiä. Finnbogi-niminen hahmo esiintyy tunnetussa keskiaikaisessa islantilaissaagassa Finnbogi Vahvan saaga. Nimen alkuosa "finn" voi tarkoittaa fenniä, suomalaista tai etsijää (vrt. ruotsin verbi "finna", tai englannin "find"), ja jälkiosa "bogi/a" tarkoittanee jousta. …
Tavallisimmin 'East Virginia' tarkoittaa juuri Virginian itäistä osaa, mutta nimitystä voidaan käyttää myös viittaamaan koko osavaltioon erotuksena läntisestä 'West Virginiasta'. Se, ettei Virginian osavaltio kuitenkaan virallisesti ole Itä-Virginia, johtunee siitä, ettei osavaltiota jaettu kahtia – niin kuin esimerkiksi Berliini aikanaan jaettiin Itä- ja Länsi-Berliiniin – vaan läntinen osa ('West Virginia') irrottautui 'emo-Virginiasta' omaksi osavaltiokseen: kahtiajaon jälkeen jäljelle jäänyt Virginia oli edelleen Virginia. Alueet erosivat kulttuurisesti toisistaan melkoisesti, ja Virginian läntisissä osissa tavoiteltiin oman valtion perustamista jo 1700-luvun loppupuolella. Ero toteutui lopulta Yhdysvaltain sisällissodan…
Teoksesta Pieni aarreaitta 3. Runoaitta, toim. Korolainen, Tuula, WSOY 1993 löytyy sivulta 317 runo Metsän väen joulu, joka alkaa säkeillä
Metsässä on hiljaista,
jotian odotellaan.
Tuuli puhaltelee
puille soittimillaan.
Unen muori kehrää
pehmoisinta untaan.
Jne.
Tekijä on teoksen mukaan Antero Kajanto. Voisiko olla kyse tästä runosta. Teoksessa mainitaan, että se on ilmestynyt Lasten neljännessä lukukirjassa vuonna 1968.
Sienet tarvitsevat happea soluhengitykseen, jonka avulla ne hajottavat suurempia molekyylejä omaan käyttöönsä sopivampaan muotoon. Kyse on siis aineenvaihdunnasta, jossa vapautuu energiaa sienen käyttöön. Sienillä on kyky saada energiaa myös käymisen avulla, ja sen vuoksi jotkut sienilajit pystyvät elämään täysin hapettomissa oloissa. Happea hyödyntävä soluhengitys on kuitenkin tehokkaampi energiantuottotapa.
Lähde:
Sienten biologia (Gaudeamus, 2. uud. laitos 2018)
Tässä muutamia aiheeseen liittyviä kirjoja Lahden kaupunginkirjastossa:
Ruishalme, Outi: Elämä satuttaa : kriisit ja niistä selviytyminen. 2007 (luokka 59.564)
Palosaari, Eija: Lupa särkyä : kriisistä elämään. 2007 (59.564)
Minun tieni : kuinka selvisin pahimmasta / toim. Ulla-Maija von Hertzen. 2009 (59.564)
Day, Laura: Eläköön kriisi! voimaa ja rohkeutta vaikeista ajoista. 2006 (59.564)
Dolan, Yvonne: Pieni askel : tie hyvään elämään traumaattisen kokemuksen jälkeen. 2009 (17.3)
Ilmeisesti kyse ei ole runosta ollenkaan vaan ruotsalaisesta sanonnasta. Tarina kertoo suutarin laittaneen kyltin ovelleen ja sulkeneen liikkeensä tuomien ja syreenien kukinnan väliseksi ajaksi. Sanonnalla tarkoitetaan siis alkukesää.
Sanonnan alkuperästä on monia teorioita, mutta varmuutta siitä ei ole.
Lähde: Språkrådet, Sveriges officiella språkvårdsorgan
http://www.sprakradet.se/2124#item103000
Ilmeisesti sanaa käytetään pelkästään kielteisessä yhteydessä, ks. Kielitoimiston sanakirja ja Suomen etymologinen sanakirja. Myöskään vanhoista digitoiduista sanomalehdistä ei löytynyt häikäillä-sanaa muussa kuin kielteisessä merkityksessä.
Ruotsin prinssi Bertil kävi Vaasassa puolisonsa, prinsessa Lilianin, kanssa 3.10.1981. Heidät oli kutsuttu Vaasan 375-vuotisjuhlavastaanotolle.
Vaasa-lehti (4.10.1981) kuvailee, kuinka ”lentokentän laidalla oli sankka ihmismuuri, jolle tulijat hymyillen vilkuttivat ohi ajaessaan.”
Prinssi Bertilin päiväohjelmaan kuului Vaasan marssiin osallistuneiden henkilöiden matkaan lähettäminen Vanhan Vaasan raunioiden luota klo 10, Kaarlen kentän vihkiminen klo 11.15 ja kaupungin juhlavastaanotolle osallistuminen, jota Vaasa-lehti kuvailee näin: ”Vaasan historiaa sanoin ja sävelin esitettiin Vaasan kaupungintalon 700 kutsuvieraalle. Eino Vuorimaa, Marianne Ivars ja Paul Lindell esittivät Tauno Kuusimäen tekstin. Musiikin oli suunnitellut ja…
Tarkoittanet perskännit? Aiheesta on kysytty - ja vastattu - Helsingin kaupunginkirjaston kysy.fi-palvelussa vuonna 2006. Tässä lainaus:'Sanonta tullee käännöksenä englanninkielisestä termistä 'Bottom's up' (eli samasta aihiosta kuin 'perseet olalla') ja tarkoittaa a) toivotusta voimakkaan humalatilan hankkimiseen (hieman samalla tavoin kuin kotoinen 'Pohjanmaan kautta) ja b) tilaa, joka toivotuksen kuuliaisesta noudattamisesta seuraa.
Jarvan / Nurmen kirjassa "Oikeeta suomee : suomen puhekielen sanakirja" (Gummerus 2006) annetaan englanninkieliseksi vastineeksi "extreme drunkenness ".'
Papercut on itsepalvelutulostusohjelma, jolla voit tulostaa omatoimisesti.
Mobiilitulostuksessa voit tulostaa pdf-muotoisia tiedostoja omalta laitteeltasi, läppäriltä tai älypuhelimesta. Sitä varten sinun tarvitsee luoda itsellesi kirjautumistunnus osoitteessa https://print.lib.hel.fi/user kohdassa "Uusi käyttäjä / New User". Saat sähköpostiisi linkin, jonka avulla pääset vahvistamaan tilisi. Lähetä tämän jälkeen tulostettavat tiedostosi osoitteeseen print.helkir@gmail.com.
Alla olevassa linkissä on ohje itsepalvelutulostuksen käyttöön, mutta ohjeet löytyvät myös itsepalvelutulostuskoneelta.
Itsepalvelutulostuksessa voit tulostaa ilmaiseksi viisi tulostetta kolmen kuukauden aikana. Sen yli menevät tulosteet maksavat 40 snt / sivu.
Kirjasto…
Hei!
Asiaa on tiedusteltu tällä palstalla aikaisemminkin.
Suoria hintatiedusteluja voit tehdä näyttämällä kolikkoa alan asiantuntijoille ja voit keskustella aiheesta netissä Suomen numismaatikko ry:n keskustelupalstalla, sivulla http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/
Teoksessa Suomen rahat arviohintoineen 2005: keräilijän opas tuon kolikon arvoksi annetaan 5-450 euroa kunnosta riippuen. Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy myös uudempi Suomen rahojen arviohinnasto, vuodelta 2008. Sen saatavuuden voit tarkistaa Piki-verkkokirjastosta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Arto Kotilainen on syntynyt Espoossa 1964, käynyt koulunsa ja kirjoittanut ylioppilaaksi Jyväskylässä 1983. Samana syksynä hän aloitti opiskelun Helsingin Teknillisessä Korkeakoulussa, mutta kirjoittamisen halu voitti. Syksystä 1986 Arto Kotilainen opiskeli kauppatieteitä Tampereen yliopistossa.
Hän on kirjoittanut viisi kirjaa: Alastoman pojan ääriviivoja (1987 romaani), Ensimmäinen ero (1987 romaani), Epätodellinen kahvitauko (1988 runokokoelma), Rakkain ja surkein yö (1988 novellikokoelma) ja Sulhaspoika (1989 romaani).
Nämä tiedot löysin Kotilaisen tuotannon kansiliepeistä. Voit ehkä kysyä kustantajalta lisää kirjailijan elämänvaiheista. Kotilaisen kustantaja on OTAVA, jonka internet-sivuilta (www.otava.fi)löydät varmaan kustantajan…
