Kyllä meiltä löytyy mikrofilien lukulaite. Lukulaite on käytössä käsikirjasto/lukusalissa kirjaston kolmannessa kerroksessa. Ajan voi varata puhelimitse numerosta 08-558 47321 tai sähköpostitse kasikirjasto@ouka.fi
Raaseporin kirjastossa näyttäisi kyllä olevan Felicia Feldtin teos Felicia försvann. Teos on saatavilla ainoastaan ruotsinkielisenä, eikä sitä näyttäisi olevan vielä suomennettu.
Raaseporin kirjaston Lukas -tietokanta: http://lukas.verkkokirjasto.fi/web/arena
Voit varata Lastu-tietokannassa olevia lainattavia kirjoja
ja ne kuljetetaan valitsemaasi toimipisteeseen.
Päijät-Hämeen yleiset kirjastot kuuluvat Lastuun ja kirjoja kuljetetaan näiden kirjastojen välillä.
Eli voit tilata haluamasi kirjan vaikkapa Heinolasta Lahteen.
Tarkempia tietoja varauksista sivulla:
http://lastukirjastot.fi/default.aspx?id=101825
Lastu:
http://lastukirjastot.fi/
Teoksessa Saunabibliografia, tekijänä Maria Hakokorpi-Jumppanen (julk. 1991) on koottu erilaisia tutkimuksia ja kirjoituksia saunasta. Myös saunavihtaan liittyviä kirjoituksia on koottu tähän bibliografiaan.
Uusi Nainen -lehdessä 6/1982 s. 59-61 on artikkeli Suomalaisen kesälauantain sielu: saunavihta ja miten se tehdään. Artikkelista löytyy myös kuvia. Toinen hyvän tuntuinen ja perusteellinen esitys asiasta löytyy Saunakirjasta (toim. H.J. Viherjuuri 1940, s. 160-167). Teos on vanha (mikä taitaa olla vain hyvä tässä asiassa), mutta saunavihdan teko-ohjeet olivat perusteelliset ja myös kuvitusta löytyi. Tampereen kaupunginkirjastoon voi ottaa yhteyttä ja tilata kopiot itselleen kyseisistä artikkeleista.
Heikki Jylhän runo Lumiukko sisältyy mm. seuraaviin alakansakoulun oppikirjoihin: Iloinen lukukirja (Martti Haavio et al., useita painoksia), Lapsuuden kotiseutu : Otavan III lukemisto (Aukusti Salo et al., Otava 1962), Aikamme lukukirja. 3 (Kirsi Kunnas et al., WS 1969) ja Aapinen (Aatto Kaljunen et al., Valistus, useita painoksia). Lisäksi runo on luettavissa monista lastenrunoantologioista, esimerkiksi Kaarina Helakisan toimittamasta teoksesta Pikku Pegasos : 400 kauneinta lastenrunoa (Otava, 1980).
Onnet http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
Finna.fi https://finna.fi/
Kollega muisteli että kirja olisi Britta-Lisa Joutsenen teos Taivas mikä sisar (WSOY, 1972). Teos löytyy Pasilan kirjavarastosta.
Helmet: https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
En löytänyt muuta jonkin verran nuotin vierestä -versiota kuin Kari Salmelaisen esityksen 1980-luvulta, voisiko olla kyse tästä, https://www.youtube.com/watch?v=cI8xz91sUYM?
Kirjastoväen keskustelulistalta sain vinkin tästä versiosta, muita ei muistettu.
Koulun kirjaesitelmän voisi tehdä esim. seuraavista:Risto Räppääjä- sarja, kirjoittaja Sinikka Nopola, uusin 'Risto Räppääjä ja sitkeä finni'; Kari Levolan kirjat, uusin 'Tähtiin ja takaisin';Timo Parvelan Ella- kirjat, esim. 'Ella yökoulussa'. Jännityskirjoista Katherine Applegaten Animorphs- sarja ja Marilyn Kayen Replica- sarja ovat suosittuja ja fantasiakirjoista esim. Victoria Hanleyn 'Bellandran kristalli', Walter Moersin 'Hurja matka halki yön'. R.A.Salvatoren ja Margaret Weisin kirjoista varmaan löytyy esitelmän tekoon sopiva. Nuorten kirjoista voisi mainita Meg Cabotin Prinsessa parrasvaloissa; Eoin Colferin Artemis Fowl- kirjat, uusin on nimeltään 'Ikuisuuskoodi' ja Sara Kadefors 'Hei Sandor, täällä Ida'.
Kyseinen raha on Italian 2 centesimi. Kustantaja Krause- yhtiön julkaisema "Standard Catalogue of World Coins: 1801-1900" löytyy hieman enemmän tietoa kolikosta. Sinä vuonna oli lyöty 37.500.000, eli mistään harvinaisesta raha ei ole kyse. Uudenveroisessa kunnossa sen arvo luettelon mukaan on noin 18 euroa ja kovin kuluneena noin 1 euro. Tietenkin kuten aina, todellinen arvo on se, mitä joku toinen on valmis maksamaan. Eli tuo luettelon arvo on enemmän suuntaa antava kun todellinen arvo.
Tietoa kunnosta voit kysellä lisää paikalliselta numismaattiselta yhdistyseltä. Yhteystiedot löytyvät ao. linkiltä.
http://www.numismaatikko.fi/yhdistykset/kaikkiyhdistykset.htm
Viestiratsumiehen koulutuksesta ei ole mainintaa Rakuunan ja ratsumiehen käsikirjassa (1938) eikä myöskään Viestimiehen käsikirjassa (1936).
Molemmissa aikalaisoppaissa mainitaan kuitenkin ratsulähetin tehtävästä osana viestitoimintaa. Lähettinä toimivan ratsumiehen tuli hallita sanoman perillesaattamisen lisäksi myöskin tarvittaessa omien viestiyhteyksien korjaaminen, sekä vastaavasti vihollisen viestiyhteyksien sabotointi. Myös vihollisen viestiyhteyksien tiedustelu saattoi kuulua ratsulähetin toimenkuvaan, laajan toiminta-alueensa sekä nopeutensa ansiosta.
On siis hyvinkin mahdollista, että isänne on saanut kertausharjoituksissa nimenomaisesti viestialan erikoiskoulutusta em. ratsulähetin tehtäviä varten, viestiratsumiehen nimikkeellä.…
"Majamaa-nimiset paikat ovat voineet saada nimensä paitsi nuotta- ja kalamajoista myös karja tai metsämajoista. Kankaanpäässä on Majamaan talo ollut Majalahden torppana, toinen samanniminen on lohkottu Majamäestä. Talon- ja sukunimenä Majamaa on satakuntalainen, joskin nimeä esiintyy jonkin verran muuallakin. Esim. Thomas Majama 1794 Suodenniemi, Henric Majama 1824 Hämeenkyrö, Thomas Majamaa 1850 Alavus. Satakuntalainen on myös Majanmaa (53), esim. Matts Majanmaa 1794 Ikaalinen, Israel Majanmaa 1824 Parkano."
Uusi suomalainen nimikirja, 1988, s. 528.
Auringon lapset -nimisiä kirjoja löytyi muutamakin, mutta mikään niistä ei vastannut kuvaustasi Yksi ehdokas voisi olla P.B. Kerrin Faaraon haudan vangit -kirja, joka kuuluu Lampun lapset -sarjaan, osa 1, 2005). Kirja on nuorten fantasiakirja, jossa lapset seikkailevat enonsa kanssa mm. Egyptissä. Alla linkki tarkempaan kuvaukseen:
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9513130185&qtype=b
Kirjailijatiedon täydentämiseen löytyy oma lomake, jonka pohjalta tietoja päivitetään Kirjasammon toimituksessa. Se löytyy täältä, https://www.kirjasampo.fi/fi/kirjailijatietolomake
Renessanssiajan maalari Rafael (1483-1520) oli ensimmäinen merkittävä taitelija, joka hyödynsi työssään alastomia naismalleja. Häntä ennen malleina käytettiin yleisesti miehiä. Taitelijat lisäsivät miesten vartaloihin jälkikäteen rinnat ja naisten muotoja.
Rafaelin aloittama perinne jatkoi myöhemmin barokin aikana (n. 1600-1740), jolloin tuli muotiin maalata entistä realistisempi ja eläväisempiä kuvia ihmisistä. Tältä ajalta muistetaan mm. Rubensin rehevät naishahmot. Barokin ajan maalarit hyödynsivät siis yleisesti eläviä naismalleja, mutta poikkeuksia saattoi olla.
https://en.wikipedia.org/wiki/Nude_(art)
Kirjallisuutta aiheesta, https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND…
Finna-haulla löytyy 13 kirjaa hakulauseella "suomentanut Mika Waltari" Linkki hakutulokseenStolppe, Sven: Kuolema odotushuoneessaDixcelius, Hildur: Pojanpoika, Papintyttären poika, Lauesen, Marcus: Ja nyt odotamme laivaaEwers, Hanns Heinz:Horst Wessel : eräs saksalainen kohtaloKarlin, Alma M. :Yksin maailman ääriin / naisen elämyksiä inkain valtakunnassa ja Kaukaisessa idässäGudmundsson, Kristmann: Kaukainen ranta, Maan lapsetWiechert, Ernst: MajurinrouvaHuber, Vivian: Kauneus ja sen ehdot: ruumiinkulttuuri, kauneudenhoito, kaunistusvälineetLindfors; Gustav V.:Finlaysonin tehtaat Tampereella. 1, 1820-1907Vestlin, K: Melinin komppaniaLagerkvist, Pär: SibyllaLasipalatsi.fi sivustolta löytyy vielä muitakin suomennoksia, joita ei enää…
Kaari Utriosta löytyy tietoja kirjoista:
-Kotimaisia nykykertojia 1. BTJ Kirjastopalvelu 1997 ja
-Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita. 6.uud.laitos. T 2000
Internetin kautta Utriosta voi hakea tietoja osoitteesta:
http://www.tammi.net/asp/empty.asp?P=1290&A=closeall&C=16524
Tuolta Tammen sivulta kannattaa edetä hakemalla asiasanalla Utrio, näin saa esille sivun Kaari Utriosta,
ja sivun alareunassa on viite toisellekin Kaari Utrion kotisivulle: http://www.amanita.fi/.
On olemassa ainakin seuraava teokset:
"Iloinen 50-luku :purkkaa, unelmia ja sotakorvauksia" /[tekstit: Kai Linnilä ... et al.]Helsinki] :Tammi,2003.
"Elämää kaupungissa: muistikuvia asumisesta Helsingin keskustassa: lapsuuden- ja nuoruudenkuvauksia sotienjälkeiseltä ajalta keskustasta, Kaartinkaupungista ja osasta Kamppia."
Julk. Helsingin Kaupunginmuseo 1998
Suomela, Helena: "Fredan ja Roban kulmasta"
Julk. Helsinki : Tammi, 2005
Linnankivi, Marja
"Töölön tyttö : helsinkiläistytön muistelmia lapsuudesta ja nuoruudesta 1930-1950-luvuilla"
Julk. Helsinki : Tammi, 2003
"Minun kaupunkini: tunnetut suomalaiset kertovat Helsingistä" toim.Jeannette Björkqvist, Staffan Bruun ja Göran Ek. Julk. Schildt, 2000
"Täältä tulee nuoriso! :1950-79."…
Kun henkilö kutsutaan todistajaksi oikeuteen, haastemies antaa haastetodistuksen kirjallisesti tiedoksi. Siihen ei saa vastata kielteisesti, muutoin kuin tietyissä poikkeustapauksissa. Tämä käy ilmi oikeuskäymiskaaren 17 luku 20 §:ssä.
Oikeudenkäymiskaaren löydät Suomen Laki 1:stä hakemiston kautta. Teksti löytyy myös Finlexistä, joka on Valtion säädöstietopankki http://www.finlex.fi/fi/ . Polku menee lainsäädännöstä ajantasaiseen lainsäädäntöön, asiasanojen oikeudenkäymisk* ja todistajat kautta suoraan Oikeudenkäymiskaareen, joka on annettu 1.1.1734.
Juice Leskisen laulun Paperitähdet nuotit löytyvät kirjasta Hitit: rautainen 70-luku. Nuottikirjan on julkaissut F-Kustannus v. 2003. Kirja taitaa olla loppuunmyyty kaupoista, mutta se löytyy useimmista kirjastoista.
Hyviä tiedonlähteitä maahanmuutosta löytyy eri virastojen internet-sivuilta. EU:n kansalainen ei tarvitse oleskelulupaa, mutta hänen täytyy kuitenkin rekisteröidä oleskeluoikeutensa, jos oleskelu kestää yli kolme kuukautta.
Yleistä tietoa maahanmuutosta, Suomi.fi -portaali: http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/palvelut_aiheittain/maahan-_ja_maasta…
Tietoa maahanmuuton periaatteista ja käytännöistä Suomessa, Maahanmuuttovirasto: http://www.migri.fi/netcomm/?language=FI
Tietoa työskentelystä Suomessa (eri kielillä), Työ- ja elinkeinotoimisto: http://www.mol.fi/mol/fi/02_tyosuhteet_ja_lait/02_ulkom_suomessa/index…
Sosiaaliturva, Kela: http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/291007105418HS?OpenDocument
Oleskeluoikeuden rekisteröiminen,…
