Kuvauksesi näyttäisi sopivan Helsingin kaupunginmuseon vuonna 2008 julkaisemaan teokseen "Helsinki 1967-77" (toim. Jari Harju ja Riitta Pakarinen). Teoksessa on Kari Haklin mustavalkoisia kuvia Helsingistä. Kuvat olivat esillä Hakasalmen huvilassa Eteenpäin-näyttelyssä.
Teoksen saatavuuden voit tarkistaa Helmet-tietokannasta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/helka.2126841
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kun minkä tahansa eliön vanhemmista ja heidän vanhemmistaan jne. piirtää sukulaissuhteet ilmaisevan kaavakuvan, siitä tulee haaroittuvan puun näköinen. Joskus se piirretään niin, että vanhemmat sukupolvet ilmaistaan "puun juurina", nuorimmat "puun uloimpina oksina".
Sukutaulukoita voi tehdä toki monilla muillakin tavoilla, mutta kuvallisena esityksenä puumainen haaroittuminen on lähes väistämätöntä ja luonnollista. Sen suurimpana rajoituksena on sukupuun viemä tila. Kun sukupolvia on monia peräkkäin, täytyy jatkuvasti lisääntyvä tieto sulloa yhä pienempään tilaan, jolloin jossain vaiheessa tulee erottumisen raja vastaan. Tietokoneen ruudulla voidaan informaation näkyvyyttä suurentaa, mutta silloin menetetään taas puun havainnollinen muoto…
Valtakunnallisen Finna-hakupalvelun mukaan luontoaiheisia videoita, joissa kertojana toimii Ilkka Koivisto, löytyy kirjastoista esimerkiksi
Rovaniemeltä
Harmaakarhu: Alaskan metsien jättiläinen
Jääkarhu: Jääkenttien valtias
ja Sonkajärveltä
Susi, Euroopan vihattu peto
Sekä muualtakin hakusanalla "Ilkka Koivisto" ja rajaamalla haun esimerkiksi vain videoihin.
Kaukolainapyyntöjä videoista voi esittää esimerkiksi oman lähikirjastonsa kautta.
Videokasetteja voi olla vaihtelevasti saatavilla myös erilaisilla myynti- ja huutokauppasivustoilla, kuten tässä 8. kesäkuuta ilmoitetussa Tori.fi-ilmoituksessa.
Matti oli hiihtävinään yöllä unissansa Lauri Pohjanpään runossa Joulupukin paja. Sen voi löytää esimerkiksi sellaisista joulurunojen antologioista kuin Armahin joulunaika : valikoima jouluaiheisia runoja tai Lapsuuden joulu : kauneimmat joulun runot ja laulut. Osa 1. Runo sisältyy myös Pohjanpään jouluaiheisia runoja sisältävään valikoimaan Jouluaatto : joulurunoja lapsille tai vanhemmille.
Elämäntarinasta tulee mieleen Minna Craucher. Olisiko kyse hänestä?
Craucherista on kirjoitettu elämäkerta:
Selén, Kari
Madame: Minna Craucherin levoton elämä (WSOY, 1991)
Kirja on lainattavista monista Helmet-kirjastoista:
www.helmet.fi
Hei!
Kaivostoiminnan imagosta löytyy enimmäkseen mielipiteitä sekä toteamuksia, joiden perusteita ei selitetä.
Esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriön sekä ELY-keskusten julkaisemassa kaivosteollisuuden toimialaraportissa (2012, http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1605/Kaivosteollisuus2012_web.pdf) todetaan näin (s. 79): ”Valtiovallan suhtautuminen kaivostoimintaan on positiivinen, ja alaa pidetään yhtenä tulevaisuuden kasvualoista. Kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset nähdään erityisen merkittävinä Pohjois- ja Itä-suomessa. Myös kansalaisten suhtautuminen kaivostoimintaan on ollut pääsääntöisesti positiivista. Kaivostoiminnan vilkastuttua 2000-luvulla myös kaivostoimintaan liittyvä keskustelu on lisääntynyt. Kriittisyys on…
Tanskalainen sarja on ilmeisesti Jeesus ja Josefine (Jesus og Josefine), jota TV-2 esitti Suomessa vuonna 2003 24-osaisena sarjana. Juonikuvaus vastaa kysymääsi. Ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Jeesus_ja_Josefine .
Pelin jäljittäminen on vaikeaa, koska kyseistä sarjaa ei ole Suomessa DVD:nä. Peleistä ja pelien historiasta on olemassa kirjoja. Kirjassa Suuri pelikirja : 150 kiehtovaa peliä kaikkialta maailmasta, esitellään mm. mancala-pelejä, joista on erilaisia muunnoksia. Siinä on pelikuppeja, jotka voidaan korvata vain painamalla kuoppia maahan. Nappuloina voidaan käyttää myös kiviä. Vanhimpiin kuuluva peli on lähtöisin Egyptistä. Kirjassa on esitelty erilaisia mancala-pelejä ja niiden sääntöjä.
Toinen peli, jota voidaan pelata…
Kolmessa ensimmäisessä teoksessa kerrotaan sekä Mika Waltarista että Sinuhe egyptiläisestä. Loput ovat Mika Waltarin muistelmia tai elämäkertoja hänestä. Kaikki ovat saatavissa Kymenlaakson kirjastoista.
Taltuta klassikko! / Maria Laakso ; kuvittanut Johanna Rojola.
Mika Waltari, valloittaja / Haavikko, Ritva.
Kirjailijan ääni / Waltari, Mika.
Kirjailijan muistelmia / Waltari Mika.
Mika Waltari: muukalainen maailmassa / Lindstedt Risto ; Vahtokari Reijo.
Mika Waltari: mielikuvituksen jättiläinen / Haavikki, Ritva.
Unohdettu Waltari / Nummelin, Juri.
Kiinan kansanperinteessä on ollut ainakin Xihe-niminen jumalatar, jota pidettiin valon jumalattarena. Xihe oli itäisen taivaan jumala Di Junin toinen vaimo ja kymmenen auringon äiti.
Vanhan kiinalaisen ajanlaskun mukaan viikko kesti kymmenen päivää, joina jokaisena yksi auringon jumalattaren lapsista ilmestyi taivaalle äitinsä valotaakkaa kantamaan, kunnes, edelleen hyvin vanhan mytologian mukaan, eräänä päivänä (noin 2100 eaa) kaikki kymmenen aurinkoa olisivat taivaalla samaan aikaan. Tällöin Maan oli määrä palaa.
Kiinalainen muinaisusko oli polyteistinen, eli yksittäisiä jumalia ei palvottu niinkään kuin kaikkeutta, jonka eri puolia eri jumaluudet edustivat. Toki joillekin yksittäisille jumalille ja jumalattarille oli alttareita…
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan Larin-Kyöstin tuotantoa on jonkin verran käännetty englanniksi. Itkevästä huilusta ei kuitenkaan näytä käännöstä olevan. Tarkistimme vamuudeksi myös teoksen The Kantele : selection of his poems.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Kirjailija Maiju Lassilasta löytyy tietoa internetsivulta, jonka osoite on: http://62.148.97.84/lassila/index.htm
Esim. näistä kirjoista löytyy keskeistä tietoa hänestä:
Lindsten, Leo: Maiju Lassila : legenda jo eläessään. 1977.
Erho, Elsa: Maiju Lassila. 1957.
Jos haluat lisätietoa, Joensuun kaupunginkirjaston Koivikko-aluetietokannasta voit hakea asiasanalla: Lassila, Maiju, jolloin saat esille kirjojen lisäksi myös hänestä kirjoitetut lehtiartikkelit.
Koivikko on osoitteessa: http://jokunen.jns.fi/Intro?formid=portal
Kirjoja ja kopioita artikkeleista saat kirjastosi kautta kaukolainaksi, ellei heillä ole omissa kokoelmissaan.
Argentiinalaisesta tangosta löytyy tietoa suomeksi ainakin seuraavista kirjoista:
Puhetta tangosta (Suomen etnomusikologinen seura, 1995) sisältää Telle Virtasen artikkelin "El tango - ilotaloista maailman estradeille".
Kansainvälinen tangokeskus r.y, : vuosikirja (Kansainvälinen tangokeskus, 1990) sisältää Pertti Mustosen artikkelin "Siitä Argentiinasta, jossa tango syntyi".
Aiheeseen liittyviä lehtiartikkeleita:
National Geographic 13/2003: "Tulisten tunteiden tango" (tangon merkityksestä ja kulttuurihistoriasta Argentiinassa).
Kotiliesi 4/2003: "Tangokuumetta!" (haastatteluja argentiinalaisesta tangosta Buenos Airesissa).
Myös internetistä löytyy tietoa. Osoitteesta http://koti.mbnet.fi/~satyam/tango/tangotop.htm löytyy tietoa myös…
Kirjanen on Hannele Huovin ja Kristiina Louhen ihastuttava tarina nimeltään Mänty joka selvitti salaisuuksia. Se on julkaistu Jyväskylän kaupunginkirjaston satutuntien 50-vuotisen taipaleen kunniaksi.
Lainaan teosta saat pääkaupunkiseudunkin kirjastoista ( ks. tarkemmin mistä aineistotietokannasta osoitteessa http://www.helmet.fi ), ja Jyväskylän kaupunginkirjaston lastenosastolta voit kysellä omaa kappaletta. Yhteystiedot Jyväskylän kaupunginkirjasto
Keski-Suomen maakuntakirjasto
Vapaudenkatu 39-41
40100 Jyväskylä
p. 014-624444.
Runon ja laulun nimi on "Mies jota rakastan", sen on espanjan kielestä (Lo que mas quiero) kääntänyt Pentti Saaritsa ja levyttänyt Arja Saijonmaa. Valitettavasti Parran tekstejä ei oikein tunnu löytyvän painettuna,levyltähän voi kyllä poimia tiedustelemasi laulun sanat.
Tällä sivustolla on Elämälle kiitos-laulun sanat ja hieman kerrottu Parran elämästä :http://runo.oskareita.googlepages.com/violetaparrael%C3%A4m%C3%A4llekii…
Ruotsin kielen voileipää tarkoittavan macka-sanan alkuperästä ei olla täysin varmoja. Macka-sanan käyttö yleistyi slangisanana 1930-luvulla yhdessä voileipien suosion kasvun kanssa. Sana tulee mahdollisesti saksan machen (tehdä) -verbin kautta. Joissain ruotsin murteissa macka alkoi tarkoittaa työtä tai viimeistelyä.Smörgås – Wikipedia
Romantasia on terminä uusi ja se on otettu käyttöön sosiaalisessa mediassa, ilmeisesti lähinnä Tiktokissa noin 2023. Mutta fantasiaa ja romantiikkaa on yhdistetty jo pitkään, esimerkiksi Charlaine Harrisin Sookie Stackhouse -kirjat (ensimmäinen osa Dead until dark ilmestyi 2001) tai Stephenie Meyerin Houkutus-sarja (ensimmäinen osa Twilight ilmestyi 2005) voidaan ajatella kuuluvan myös romantasia-termin alle. Myös Anne Ricen vampyyrikronikoita, jotka alkavat kirjasta Interview with vampire (1976), voinee ajatella romantasian sateenvarjon alle.Vaikka virallisesti ensimmäisenä suomalaisena romantasia-kirjana markkinoidaankin S. K. Rostedtin esikoisteosta Kahden veren tytär, on esimerkiksi Elina Rouhiainen aloittanut Susiraja-sarjansa jo 2012…
Helsingin kaupunginkirjastoon voi palauttaa kirjoja myös postitse. Vastuu postilähetyksen saapumisesta perille on silloin asiakkaalla. Aineisto kirjataan palautetuksi vasta, kun kirje tai paketti on avattu kirjastossa ja lainat ehditty palauttaa. Kirjastojen osoitteet löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut.
Voit katsella kasetteja Plussa-aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi/). Liikunta- ja jumppakasetit löytyvät luokasta 792. Valitse "tarkennettu haku", kohtaan "asiasana tai luokka" laita 792 ja "tarkenna tarvittaessa kohdasta" valitse "näytä vain kasetteja". Haussa ei voi eritellä naisten jumppaa, koska asiasanoitukset puuttuvat osasta äänitteitä. Selaamalla viitteitä voit kuitenkin nimien perusteella nähdä jo paljon.
