Etsimäsi kirja on Risto Erosen Työn rakastaja (WSOY,2004).
Voit lukea kuvauksen teoksesta Kirjasammosta.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_52146#.Vl1Q12DovSc
Tampereen luontokoulun sivuilla tekstin tekijäksi mainitaan Astrid Neeme:
http://luontokoulu.blogit.tampere.fi/kissanmaan-veso-2-9-2009/
Neemen ainoassa julkaistussa teoksessa Rytmit sinussa ja luonnossa (1999) tekstiä ei kuitenkaan ole.
Sytyke-lehdessä, jossa teksti on julkaistu, kerrotaan, että teksti on julkaistu Ratke-lehdessä 20.1.1997. Ratke-nimistä lehteä ei lähteidemme mukaan kuitenkaan ole olemassa, vaan kyse lienee ratkaisu- ja voimavarakeskeisen kulttuurin lehdestä nimeltä Ratkes:
http://www.ratkes.fi/lehti
Vuoden 1997 Ratkes-lehtiä on vain joidenkin yliopistokirjastojen kokoelmissa, joten valitettavasti emme voineet tarkistaa, onko tekstin kirjoittaja todella Astrid Neeme.
Stocktonilta on suomennettu seuraavat teokset:
Hupaisa juttu (suom. Eero Alpi)
Länsi-Intian merisissejä (suom. O.A. Joutsen)
Perun kuninkaiden kulta-aarre (Adventures of Captain Horn)
Valitettavasti en löytänyt kaikista näistä teoksista suomentajaa tai alkuperäistä nimeä.
Lisäksi seuraavat sadut löytyvät suomeksi:
Griippi ja apulaiskaniikki (teoksessa Satumaailma. 10: värikuvallinen taruaarre nuorisolle)
Kuningattaren museo (teoksessa Satumaailma. 8: värikuvallinen taruaarre nuorisolle)
Rondainen kellot (teoksessa Satumaailma. 13: värikuvallinen taruaarre nuorisolle)
Soveltuva seikka (teoksessa Satumaailma. 15: värikuvallinen taruaarre nuorisolle)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175993885877
Kohta ”All other doubts, by time let them be clear'd:Fortune brings in some boats that are not steer'd.” on Lauri Siparin suomennoksessa (WSOY, 2010) ”Muu jääköön ajan sekä onnen huomaan: se pystyy airottoman rantaan tuomaan.” Lähteet:SCENE III. A room in Cymbeline's palace.William Shakespeare: Cymbeline. Suom. Lauri Sipari. WSOY, 2010.
Lahjoitusten vastaanottamiseen on kirjastokohtaiset käytänteet. Kysy asiasta siitä kirjastosta, johon haluaisit lahjoittaa äänikirjoja ja musiikkiaineistoa. Yksi vaihtoehto on hyödyntää kirjastojen kierrätyshyllyjä, niihin voi jättää pienen määrän aineistoa.
Yksityisen käyttäjän kannalta maksuttomat nettiliittymät ovat usein yhtä hyviä kuin maksullisetkin. On kuitenkin huomattava, että maksuttomat palveluntarjojat käyttävät keräämiään henkilötietoja helposti erilaisiin markkinointitarkoituksiin.
Yhteyksien toimivuus ei välttämättä kovin paljon vaihtele maksuttomien ja maksullisten liittymien välillä. Jos nettiyhteyden varma toiminta on ensiarvoisen tärkeää, niin kannattaa ehkä kääntyä maksullisten palveluntarjoajien puoleen. Normaalissa kotikäytössä myös maksuttomat liittymät ovat riittävän varmatoimisia.
Maksullisten liittymien puoleen täytyy kääntyä yleensä myös silloin, jos haluaa tavallista modeemiyhteyttä nopeamman internetyhteyden.
Suurimmat palveluntarjoajat maksullisella puolella…
Pohjatietoa tekijänoikeuksista löytyy opetusministeriön
tekijän oikeussivuilta http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/?lang=fi
Sieltä kannattaa jatkaa linkityksen kautta sivulle, josta löytyy tietoa kansainvälisestä tekijänoikeudesta. Kuvien osalta kannattaa tarkastaa Kuvaston sivusto http://www.kuvastory.fi/
josta löytyy mm. tietoa tekijänoikeudesta ja oikeudesta valokuvaan.
Tekijänoikeusjärjestön Kopiosto-sivustosta http://www.kopiosto.fi/ löytyy lisää aiheesta.
Lehtien varaaminen poikkeaa hieman muun aineiston varaamisesta. Tässä ohje:
Hae ensin lehti Helmetissä: Teoksen nimi -kenttään kirjoitetaan "Moda Espoo".
http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=t&searcharg=moda+espoo&sear…
Sitten tuleekin poikkeama normaaliin varauskäytäntöön: Paina Varaus -nappia jo tässä vaiheessa, ja täytä kysytyt omat tiedot (nimi, kirjastokortin numero jne.).
Vasta tämän jälkeen pääset valitsemaan minkä numeron lehdestä haluat. Modan kanssa kannattaa olla tarkkana, sillä lehdestä löytyy numeroita vielä vuodelta 2004. Voit myös valita minkä kirjaston kappaleeseen varaus kohdistetaan.
Muista vielä "rullata" sivu aivan alas asti, josta löytyy nappi "Varaa valittu lehden numero". Sitä painamalla varaus…
Väestörekisterikeskuksen nimihaun mukaan Altis-nimi on annettu 23 miehelle ja yhdelle naiselle. Useimmat heistä ovat syntyneet vuosina 1920-39.
Katso lisää
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Nimikirjoista etunimi Altis ei löydy, mikä on vahinko, koska nimihän on hyvin kaunis.
Tämän vuoden yksi automalli on nimeltä Altis, joka lähinnä viittaa nimen kreikkalaiseen merkitykseen. Antiikin Kreikan mytologiassa Altis oli Zeukselle pyhitetty lehto, tai Olympoksen rajattu ja aidattu alue, jossa sijaitsivat Heran ja Zeuksen temppelit.
Raija Orasen omat kotisivut löytyvät osoitteesta:
https://www.raijaoranen.fi/etusivu?locale=fi
Suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta, löytyy ajantasaista tietoa Raija Orasesta ja hänen tuotannostaan:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175917546197
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/2242
Myös Lukukeskuksen sivulla on tietoa Raija Orasesta:
https://kirjailijavierailut.lukukeskus.fi/kirjailijat/oranen-raija/
Kustantamoiden sivuilta löydät myös tietoa hänestä:
http://www.teos.fi/kirjailijat/raija-oranen.html
https://otava.fi/kirjailijat/raija-oranen/
Kirjallisuuden uutuusluetteloita julkaisevat esim. kustantajat, kirjakaupat, kirjastot sekä sanomalehdet.
Kirjavälitys tuottaa yhteistyössä Kansalliskirjaston kanssa kotimaisen kirjallisuuden FinnBooks-tietopalvelua, josta löytyy tuote- ja saatavuustietoja n. 120 000 kotimaisesta nimekkeestä.
http://www.kirjavalitys.fi/kv/frontmenu/kaupat.jsp;jsessionid=LhvCNLXDX…
FinnBooks -tietokanta on käytettävissä Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneilla
http://www.lib.hel.fi/Page/6413c55e-6578-456b-8ee3-4aa4df6b903f.aspx
Muita uutuusluetteloita:
http://www.hs.fi/kirjat/
http://www.kustantajat.fi/jasenkustantajat/jasenetaq/
http://www.suomalainen.com/sk/?gclid=CI-grvOghagCFUww3godzUi6XA
Toki kaikki pianokappaleet ”soitetaan soinnuilla”, mutta erityisesti soinnut korostuvat esim. Chopinin poloneeseissa. Parhaita esimerkkejä ovat Poloneesi op. 40 nro 1 A-duuri ja Poloneesi op. 53 As-duuri.
Kirjasampo.fi on kaunokirjallisuuden verkkopalvelu, jonka avulla voi etsiä kiinnostavia lukukokemuksia. Hakusanan avulla palvelusta löytyy tietyn aiheisia romaaneja, novelleja ja runokokoelmia. Hakusanat kuvaavat teosta kokonaisuutena, eli ne eivät kerro, millä sivulla esimerkiksi jotakin ihmissuhdekonfliktia käsitellään. Usein tietty teema tai aihe myös kulkee koko teoksen läpi "punaisena lankana", eikä sitä käsitellä vain joillakin sivuilla. Mutta tämän palvelun avulla voi välttyä lukemasta tuhatta romaania ihan vain aiheenetsintämielessä.
Hakusanalla konfliktit löytyy runsaasti romaaneja, runoja ja näytelmiä, mutta kirjan konflikti liittyy monesti myös esimerkiksi sotaan. On ehkä hyödyllisempää käyttää useampaa hakusanaa, vaikkapa…
Tästä huonekasvista ei tosiaan löytynyt "kirjatietoa", mutta tässä on muutama nettiosoite: http://www.zone10.com/planttips/1999/073099.htm,
http://www.desert-tropicals.com/Plants/Araceae/Zamioculcas_zamiifolia.h…,
http://www.sunshinetropical.com/WhatisZZ.htm
Periaatteessa voi. Esimerkiksi kirjassa Kuinka kieltä opitaan listataan tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa kielen oppimiseen, ja yksi niistä on motivaatio. Vieraan kielen puhujien tai heidän kulttuurinsa ihannointi voi edistää kielitaidon kehittymistä, koska yksilö on motivoitunut oppimaan kyseistä kieltä. Vastaavasti kielteiset asenteet jotakin kieltä tai kulttuuria kohtaan voivat heikentää oppimismotivaatiota ja siten myös kyseisen kielen oppimista.
Lähde:
Pietilä, Päivi & Pekka Lintunen (toim.): Kuinka kieltä opitaan (2014), Gaudeamus, ss. 49-54
Alkuperäisessä tekstissäkin puhutaan pantterista (panther), mutta kyseessä lienee kuitenkin puuma, North American Cougar, joka tuolloin oli yleinen Pohjois-Amerikassa, ja jota kutsuttiin useilla eri nimillä, mm. mountain lion, puma, cougar, panther, catamount.
https://en.wikipedia.org/wiki/North_American_cougar
Jos pelkät sanoitukset riittävät, ne löytyvät lyrics.fi:stä: lyrics.fi/eino-gron/aareton-aava-ymparillainKappaleen nuotit sanoineen löytyvät esimerkiksi Suuri toivelaulukirja 13:sta: lastu.finna.fi/Record/lastu.83838Kappaleen Ääretön aava ympärilläin on säveltänyt ja sanoittanut Juha "Junnu" Vainio ja tehnyt tunnetuksi Eino Grön.
Mikäli kirjaa luetteloitaessa on tiedossa asennusnumero, se kirjoitetaan CD:n päälle. Tässä niin ei ilmeisesti ole. (398-alkuinen on kirjaston nidenumero). Kirjassa olevassa asennusohjeessa CD:n väitetään käynnistyvän automaattisesti, joten muuta neuvoa ei voi antaa kuin uudelleen yritys.
