Hei!
Kirjoittajan selvittäminen Wikipedian artikkelista ei näytä olevan ihan yksinkertaista, sillä yhtä artikkelia voi kirjoittaa ja muokata useampi henkilö. Wikipedian artikkeleiden yhteydessä on artikkelin "historia", josta näkyvät muokkaajat, mutta moni käyttää lempinimeä tms. Wikipediassa sanotaan mm. näin:
"Wikipedian käyttäjät [vastaavat artikkeleista]. Tämä on yhteistyöhanke: tuhannet ihmiset ovat avustaneet sen eri osissa, ja kuka tahansa voi liittyä mukaan... Jokaisen sivun kohdalla on historialinkki, josta voit tarkistaa sivun muutoshistorian. Jos havaitset jonkin virheen sivun tuoreimmassa versiossa, yleinen käytäntö kannustaa muuttamaan sivua rohkeasti ja korjaamaan virheen. Tämä käytäntö on eräs perusmekanismeista, joka…
Laulun nuotit ja sanat löytyvät ainakin Musiikki Fazerin Suuresta toivelaulukirjasta numero 3. s. 104. Kirjasarja on niin suosittu, että sitä kyllä löytyy varmasti joka puolelta maata. Mikäli kirjaa ei kuitenkaan löydy omasta kotikirjastostasi sitä voi pyytää kaukolainaksi.
Kesko sopi aikanaan tytäryhtiönsä Kauppiaitten Kustannus Oy kustannustoiminnan siirtämisestä Kynämies Oy:lle, joka on Yhtyneet Kuvalehdet Oy:n tytäryhtiö. Pirkka tuli osaksi Kynämiestä 2001. 2000 Yhtyneet Kuvalehdet tuli Kynämiesten omistajiksi 70 % osuudella. 2002 omistajuus nousi 100%. Sittemmin yhtiön nimeksi on tullut Otavamedia, https://otavamedia.fi/tietoa-meista/otavamedian-historia/
Joitakin mainintoja Raivolan lastenkodista löytyi kirjoista:
Mervi Kaarnisen kirjassa Punaorvot 1918 kerrotaan lyhyesti Raivolan lastenkodin perustamisesta, sivut 87-88.
Lisäksi mainitaan Panu Pulman ja Oiva Turpeisen kirjassa Suomen lastensuojelun historia, s. 132, että Raivolan lastenkodista tehtiin 1920-luvun lopulla Kannaksen ammattikoulukoti.
Lappeenrannan maakuntakirjastosta löytyy lisäksi Karjala-lehdessä 13.11.1997 ollut artikkeli, jonka on kirjoittanut Sinikka Lehtinen. Artkkelin otsikko on tunteeko kukaan kuvia : Raivolan lastenkoti Uudellakirkolla. Artikkelista voidaan tilata kaukolainaksi kopio Lahden kaupunginkirjastoon.
Kaukolainaus on maksullista.
Yksittäisten henkilöiden nimiä näissä tietolähteissä ei valttämättä mainita.…
Kysymykseen on vastattu aiemmin: https://www.kirjastot.fi/kysy/miksi-the-bourne-identity-on?language_con…
Alkuperäiseen vastaukseen lisään, että ensimmäisessä romaanissa The Bourne Identity (Medusan verkko, 1980) mainitaan salainen operaatio nimeltä Medusa, joka liittyy päähenkilön taustaan. Päähenkilön todellisen henkilöllisyyden selvittäminen on tarinan keskeinen juonne, minkä alkuperäinen nimikin tekee selväksi. Ilmeisesti tässä on haettu ajatusta, että tuon vuosien takaisen operaation alkuun panemat tapahtumat ovat "verkko", johon päähenkilö on takertunut.
Medusan verkko on myös luultavasti vaikuttanut jännittävämmältä nimeltä agenttitrillerille kuin "Bournen henkilöllisyys", varsinkin kun nimen Bourne…
Kanssakatsoja on ehkä lukenut jotain samanlaista, mutta elokuva Rakkaani merikapteeni ei perustu kirjaan.
Elokuvan käsikirjoituksen ovat tehneet Kirsi Vikman ja Jimmy Karlsson Härön vuonna 2015 saaman idean "Maailmassa on paljon elokuvia ensirakkaudesta. Mitä jos tehtäisiin elokuva viimeisestä rakkaudesta? Kun teemme Romeo ja Julia -elokuvaa, vanhemmat asettuvat esteeksi. Mitä jos vanhemmat ovatkin ne, jotka rakastuvat, ja lapset ne, jotka asettuvat esteeksi." perusteella.
Kaleva, 4.10.2022, viitattu 24.2.2023
Jaakko Haavion runo Kanerva, joka alkaa sanoilla "Loi jumala muinoin päivät" julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Ikikevät vuonna 1947. Se on julkaistu myös mm. seuraavissa teoksissa:
Jaakko Haavio: Runot (1954)
Jaakko Haavio: Valitut runot (1981)
Tämän runon haluaisin kuulla 3 (2000)
Lapsen nimet on ilmoitettava kolmen kuukauden kuluessa lapsen syntymästä Digi- ja väestötietovirastoon. Tarvittaessa vanhemmille lähetetään muistutuskirje asiasta. Viimeisenä keinona on tehdä ilmoitus sosiaaliviranomaisille. Sen jälkeen sosiaaliviranomainen hakee käräjäoikeudelta päätöstä, jossa lapsen edunvalvojille eli useimmiten vanhemmille määrätään sijainen nimen antamista varten. Tällaiset tapaukset ovat harvinaisia, joten nimenantokäytäntöä ei ole tainnut muodostua. (Oma arveluni on, että tällaisessa tapauksessa lapselle valitaan jokin yleisesti käytössä oleva etunimi.)Etu- ja sukunimilaki 946/2017 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ®Lapsen tietojen ilmoittaminen | Digi- ja väestötietovirasto | Digi- ja väestötietovirasto (dvv…
Tämän opinnäytetyön tiivistelmässä on hyvin kuvattu koiran aisteja, https://helda.helsinki.fi/handle/10138/135167. Siinä kerrotaan koiran kuuloaistin olevan erittäin herkkä, koira pystyy havaitsemaan myös ultraääntäkin. Sillä on melko hyvä hämärä- ja syvyysnäkö ja sen hajuaisti ja tuntoaistikin ovat varsin monipuolisia. Eli periaatteessa voisi ajatella, että koiran on herättänyt joko kuulo-, haju- tai tuntoaisti taikka nämä kaikki yhdessä.
Päivi Hartzellin ohjaama lastenelokuva Lumikuningatar (1986) on julkaistu DVD:llä vuonna 2018, ja sen voi lainata useasta kaupunginkirjastosta. Kannattaa kysyä omasta lähikirjastosta, miten sen helpoiten saisi käsiinsä.
Vuorosanat ovat Topeliuksen näytelmästä Myrsky ja Päivänpaiste, joka löytyy mm. Topeliuksen Lukemisia lapsille 1 -teoksesta vuodelta 1906, josta on näköispainos ainakin vuodelta 1982. Näytelmä löytyy myös teoksista Pieni aarreaitta 1 vuodelta 1991, koonnut Tuula Korolainen, sekä Inkeri Laurisen Kolmas lukukirjani vuodelta 1960.
Ylhäällä vasemmalla: Ilkka Uljas Hakkarainen, ks. linkki.Ylhäällä oikealla: Matti Kullervo Hämäläinen, ks. linkki.Alhaalla vasemmalla: Niilo Klaus Kaila, ks. linkki.Alhaalla oikealla: Penna ent. Benjam Konttila, ks. linkki.
Kysymykseen ei liene olemassa täsmällistä vastausta, mutta hyvin yleisellä tasolla kysymys on epäilemättä moralistisesta näkemyksestä, ettei tule synnyttää mielikuvaa alastomana uimisesta. Molemmissa esimerkeissä asia on jokseenkin koominen, koska hahmoilla ei normaalisti ole "housuja" ja minkäänlaisia sukupuolituntomerkkejä ei ole piirretty. Todennäköisesti kyseisten jaksojen piirtäjä on varautunut siihen, että joku närkästyy hahmojen "alastomuudesta". Vaikka meillä Suomessa on totuttu saunan ansiosta alastomuuteen, monissa muissa kulttuureissa ajatus on vaivaannuttava.
Voi tietenkin myös tulkita asiaa niin, että uimapukuun pukeutuminen vain heijastaa yleistä tapakoodia. Vaikka normaalisti housuttomien eläinhahmojen ei tarvitse käyttää…
Kyberpunk kehittyi kirjallisuuden lajina 1980-luvulla. Genren tunnetuimpia kirjailijoita ovat William Gibson, Bruce Sterling ja Pat Cadigan. Kyberpunkin edeltäjiksi voidaan laskea Alfred Bester ja Philip K. Dick.
Suomeksi ilmestyneistä kannattaa lukea William Gibsonin koko tuotanto. Pat Cadiganilta on suomennettu yksi teos, Mielenpeli. Bruce Sterlingiltä on suomennettu hänen toimittamansa Peililasit: Cyberpunk-antologian lisäksi kaksi kirjaa. Tuon novellikokoelman kirjailijoista ainakin Rudy Ruckerilta on käännetty kyberpunk-henkisiä teoksia. Vuonna 2013 ilmestyi kotimainen kyberpunk-antologia, Mustaa lihaa. Uudemmista suomennetuista kirjoista Richard Morganin Muuntohiilestä ja Alastair Reynoldsin Ilmestysten avaruus -sarjasta löytyy…
Director cantus E. Soimela eli Eino Rafael Soimela (ent. Stenros) syntyi 9.3.1903 (Uusikaupunki) ja kuoli 5.1.1987. Hän toimi urkurina Porissa (1929) ja kanttoriurkurina Mynämäellä (1930), Mietoisissa (1930-38) ja Karkkilassa 30 vuoden ajan (1938-68), jonka jälkeen jäi eläkkeelle. Soimela sävelsi ja sovitti musiikkia, etupäässä hengellistä vokaalimusiikkia. Lähteet: Suomen kirkkomuusikot Finlands kyrkomusiker 2000 ja Suomen musiikin historia: Kirkkomusiikki, 2004. sekä Suomen teologit ja kirkkomuusikot, 1974.
Teos on käännetty puolaksi nimellä 'Sto lat samotnosci'. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä (www.helmet.fi) löytyy puolaksi Garcia Marquezilta ainoastaan teos 'Zla godzina'(alkuteos 'La mala hora'). Kotimaisten korkeakoulukirjastojen tietokannoistakaan ei etsimääsi teosta näyttäisi löytyvän, ei myöskään suomalaisista maakuntakirjastoista. Se on mahdollista saada kaukolainaksi ulkomailta kaupunginkirjaston kaukopalvelun kautta (http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=2227 tai www.lib.hel.fi > Hakemisto > K > Kaukopalvelu). Voit vielä varmuuden vuoksi tiedustella teosta Helsingin yliopiston Slaavilaisesta kirjastosta (http://www.lib.helsinki.fi/palvelut/Slavica/Slaavilainen_kirjasto.htm), Helka-…
Käännöksiä ja selityksiä on pitkin internetiä paljonkin, usein humoristisella näkökulmalla, koska ovathan monet suorat käännökset hyvin hauskoja. Kirjojakin aiheesta löytyy ja kausijulkaisuissa ja graduissa aihetta on käsitelty runsaasti.Suosittelen aloittamaan Paul Westlaken ja Eeva-Liisa Pitkäsen kirjoista: It's not my heiniä, Parempi pyy pivossa kuin two in the bush, Se ei ole minun cup of tea ja A bird in the hand is worth kymmenen oksalla.Finnishpod101 on kerännyt joitain yleisiä sanontoja käännöksineen ja selityksineen sekä sitaatteja: Best Finnish proverbs ja Finnish quotesWiktionaryn Finnish idioms ja niiden lisäsivu on laaja, näihin kannattaa tutustua. Wikiquoten sivuilla on pitkä lista, niille on suorat käännökset, mutta vain…
Kuvassa on Helsingin yliopiston Metsätalo, joka sijaitsee Unioninkadun ja Fabianinkadun välissä. Kuva on otettu Metsätalon Unioninkadun puoleiselta sisäänkäynniltä (Unioninkatu 40), sisäpihalta.
https://vaantaja.wordpress.com/2013/08/18/metsatalokierros-kerros-kerro…
https://finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km003tyf
https://finna.fi/Record/lusto.knp-144029
Hei!
Runo on nimeltään Elin sittenkin. Sen on kirjoittanut Juha Mannerkorpi ja löytyy mm. teoksesta: Juha Mannerkorpi Runot 1945-1954. Helsinki, Otava.
En onnistunut löytämään Lucinda nimeä mistään suomalaisesta nimikirjasta. Historiska museetin kotisivulla, www.historiska.se, löytyy hakuominaisuus "Vad betyder namnet?" johon kirjoitin nimen ja sain vastaukseksi että se on latinalainen nimi joka on peräisin sanasta lucere, joka tarkoittaa loistaa.
