Hei,
Varmin valinta on kirjasto, jonka palveluihin kuuluu paja/verstas. Kirjasto 10:n kaupunkiverstas Helsingin keskustassa tarjoaa käyttöön myös kuvankäsittely- ja julkaisuohjelmat. Espoon kirjastoista kuvankäsittelyä voi tehdä esimerkiksi Sellon tai Entressen kirjastoissa.
Kuvankäsittelyä varten on näissä kirjastoissa varattava aika.
Runon Tänä yönä jokainen meistä on kirjoittanut Viljo Kajava. Runo on julkaistu teoksessa Valoksi maan päälle : Viljo Kajavan kauneimmat joulurunot (toim. Jarkko Laine, Otava, 1998).
Blondi tuli taloon -sarjan asetelma on hieman toinen kuin Pulmusten. Pulmusten voidaan ajatella kuvaavan enemmänkin ydinperheen kriisiä. Perhe koostuu äidistä, isästä ja kahdesta lapsesta. Blondi tuli taloon -sarjassa perheestä puuttuu äiti ja talouteen muuttaa asumaan yksihuoltaja, joka auttaa perhettä. Samanlaisena voisi ehkä pitää enemmän amerikkalaista Nanny-sarjaa, jossa äidittömään talouteen muuttaa pirteä lastenhoitaja. En kyllä muista että Blondi tuli taloon -sarjassa olisi ollut mitään erityisesti Pulmusista lainattuakaan.
Kyllä isä osaa -sarja on siltä osin samanlainen, että siinä on ydinperhe. Sarjan huumori on kuitenkin lempeää, enemmän koko perheen ohjelmaksi sopivaa, ja perheenjäsenten välinen kiintymys käy ilmi sarjan…
On mahdotonta saada tarkkaa tietoa siitä, kuinka monella ihmisellä maailmassa on pesukone tai jääkaappi. Sekä pesukoneita että jääkaappeja on valmistettu suunnattomia määriä ympäri maailmaa 1940-luvulta alkaen. Kodinkoneiden valmistuksen tilastointi on kuitenkin vaihdellut hyvin paljon ajasta, valtiosta ja valmistajasta riippuen. Ei ole olemassa tahoa, joka pitäisi lukua koko maailmassa käytössä olevista jääkaapeista tai pesukoneista.
Saksalainen tilasto- ja markkinatutkimuspalvelu Statista tarjoaa jonkin verran tilastoja erilaisten kodinkoneiden tuotannosta. Statistan tilastoista löytyy esimerkiksi tietoa siitä, montako pesukonetta maailmassa on myyty vuosina 2013 ja 2014. Statistan pesukone-aiheiset tilastot löytyvät täältä: https://www…
Kyseessä on tosiaankin Celian tarjoama palvelu. Celia tuottaa ja välittää kirjallisuutta äänikirjoina ja pistekirjoina ja Celian palveluita voivat käyttää kaikki, joille tavallisen kirjan lukeminen on lukivaikeuden, sairauden, vamman tai vastaavan syyn vuoksi vaikeaa.
Celian asiakkaaksi rekisteröityminen on mahdollista Sellon kirjastossa Leppävaarassa. Asiakkaaksi voi kirjautua Espoossa myös Entressen, Ison Omenan, Kalajärven, Karhusuon, Kauklahden, Otaniemen, Pikkulaivan ja Soukan kirjastoissa.
https://www.celia.fi/
https://www.celia.fi/tietoa-celiasta/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
https://www.helmet.fi/fi-FI
Hei!
Voisi olla haaskakuoriainen. Tunnistus-applikaatio antoi tämän tuloksen.
Tunnistaminen vaatii ammattilaisen.
Voisit ottaa yhteyttä esim. https://www.luontoakateemi.fi/kysymykset/hyonteiset tai https://play.acast.com/s/luontoilta Voit myös ladata kännykkääsi tunnistus-aplikaation, iNaturalist. https://play.google.com/store/apps/details?id=org.inaturalist.android&hl=fi&gl=US
Kirjoja, artikkeleita ym. löytyy erittäin runsaasti. Alla linkkejä kysymistäsi aiheista. Kaikki ovat verkossa saatavilla.
http://tinyurl.com/kotihoitokirjoja
http://tinyurl.com/lehdetartikkelit
http://tinyurl.com/kotihoitokokemuksia
Voit käyttää Finnassa myös hakusanoja Kotihoito työntekijät:
Tässä vielä peruskirja kotihoidosta, sitä käytetään myös oppikirjana.
http://tinyurl.com/Kotihoidossa
Karhujen elämää on mahdollista seurata Helsingin Sanomien Juha-karhua käsittelevällä sivustolla osoitteessa http://www2.hs.fi/extrat/kulttuuri/karhu/karhu.html
Talitinttien elämää voi seurata osoitteessa http://ponttokamera.net/
Muitakin karhu- ja talitinttisivustoja varmasti löytyy, mutta kannattaa kuitenkin aloittaa näistä kahdesta.
Mahtaisiko kyseessä olla Sharon Gmelchin teos Nan: the life of an Irish Travelling woman. London : Pavanne/Pan Books, 1987. Ainakin sisältö tuntuu vastaavan kuvausta. http://www.amazon.com/Nan-Life-Irish-Travelling-Woman/dp/0881336025
http://www.waveland.com/Titles/Gmelch-Nan.htm
Valitettavasti teosta ei enää näytä pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löytyvän. Varastokirjastossa (Kuopiossa) kirja on, ja se on mahdollista tilata kaukolainana Helsinkiin. Kaukolainapyynnön voi tehdä Internetissä osoitteessa http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan Hämeen Voima -lehden numeroita on luettavissa Suomen Kansalliskirjaston kokoelmissa mikrofilmattuina. Vuoden 1918 vuosikerta ei ole täydellinen, mutta etsimänne numero näyttäisi löytyvän.
Filmeistä voi tilata paperisia suurennoksia tai niitä voi itse tulostaa. Teidän kannattaa olla yhteydessä Kansalliskirjastoon. Alla olevista linkeistä löytyvät Kansalliskirjaston yhteystiedot, lisätietoa mikrofilmi- ja jäljennepalveluista sekä palveluhinnasto.
https://finna.fi
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/mikrofilmi…
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/palveluhin…
Kallion kirjastossa Helsingissä on toteutettu upea Satukallio-tietokanta, josta voi etsiä esim. yksittäisiä satuja. Osoite on http://www.lib.hel.fi/kallio/sadut/ ja hakemalla sanalla tynnyri, löytyy tiedot mm. sadusta Tynnyrissä kasvanut tyttö, joka löytyy useistakin eri satukirjoista (mm. Suomalaisten satujen helmiä ja Satumaailma 7).
Näiden teosten saatavuuden Jämsänkosken kirjastossa voit tarkistaa Jämpti-tietokannasta osoitteessa http://intro.jamsa.fi/Scripts/Intro2.dll?formid=form1&sesid=1044511966
Internetistä löytyvät ainakin seuraavat suomi-englanti-suomi
(Finnish-English-Finnish) sanakirjat: http://dictionaries.travlang.com/ ja http://www.freedict.com/
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi kirjaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Etsiskelimme nimitystä näille pikkuhahmoille, mutta emme löytäneet sellaista. Finto.fi:n kaunokirjallisuuden kuvailuun erikoistunut sanasto KAUNO - fiktiivisen aineiston ontologia - Finto tarjoaa kaunokirjallisuuden kuvailussa käytetyn sanaston, mutta esimerkiksi rooleja tutkimalla ei löytynyt muuta nimitystä kuin sivuhenkilöt. Henkilö, toimija - KAUNO - Finto -listaus.
"Radical acceptance" on käännetty suomeksi "ehdoton hyväksyminen". Se tarkoittaa itsensä hyväksymistä juuri sellaisena kuin itse on [1].Aiheesta löytyy suomeksi ainakin kaksi eri kirjaa[2].https://www.kirjatkertovat.fi/2024/09/tara-brach-ehdoton-hyvaksyminen-elaman.htmlhttps://helmet.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=radical+acceptance&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22
Pääkaupunkseudun kirjastoautomaatiosta ei taida olla paljonkaan tietoa julkisesti näkyvillä. Jos sinua kiinnostaa kirjastoautomatiikka yleensä, suosittelisin kääntymään ATP Automationin (http://www.atp.fi) ja Mikroväylän (http://www.mikrovayla.fi) puoleen, sillä ne vastaavat Helsingin kaupunginkirjastossa automaatiolaitteista.
Tällaista runoa emme onnistuneet löytämään, mutta voisiko muistamasi olla Claes Anderssonin runo Det vi saknar mister vi aldrig. Runo alkaa Laura Virkin suomennoksena näin: Sitä mitä kaipaamme emme menetä koskaan. Runo löytyy Hannele Koivusen ja Laura Virkin toimittamasta antologiasta Vain unen varjo: kaipuun ja surun runoja.
Runon on säveltänyt P. J. Hannikainen. Joissakin nuoteissa laulu on nimellä "Soihtu käteen". Esimerkiksi nuotissa "Kansakoulun lauluja : Uno Cygnaeuksen 100-vuotispäiväksi sepitettyjä" (1910) laulun nimi on "Kansanopettajain marssi". Nuotissa sanoittajaksi on merkitty I. H. Matti Vainion kirjoittaman P. J. Hannikaisen elämäkerran mukaan sanoittaja on Immi Hellén: "Sanat Immi Hellén 16.6.1910/1916".
Lähde:
Vainio, Matti: P. J. Hannikainen : säveltäjä, runoilija, suomalaisuusmies (Minerva, 2004, s. 291)
