Kovin paljon tietoa Maailman seitsemästä ihmeestä ei internetistä tunnu löytyvän suomeksi. Tässä muutama osoite: Ari's Homepage (http://www.mantta.fi/~artele/sivu3.htm), Helsingin Sanomien lehtiartikkeli "Vain pyramidit pystyssä antiikin ajan ihmeistä" (http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/20000106/ulko/20000106ul30…); Jokioisten keskustan ala-asteella näyttäisi olevan linkki Maailman seitsemän ihmettä (se ei toiminut kun yritin http://www.jokioinen.fi/keskusta/linkki.htm).
Löysin myös melko vanhan projektisuunnitelman osoitteesta http://users.evitech.fi/~heidiak/soke/a6b1prsu.htm, jossa mainitaan että projektiin osallistujat ovat kiinnostuneita seitsemästä ihmeestä ja haluavat tuottaa suomenkielistä tietoa niistä, koska sitä on…
Hei
Valitettavasti vaikuttaa siltä, ettei hänestä ole tehty kirjaa, elokuvaa tai dokumenttia. Muutama artikkeli löytyy englanniksi, esimerkiksi https://www.theguardian.com/.
Tähän musiikkiin en löytänyt pianonuotteja. Internetistä löytyi kuitenkin kitarasointuja (Guitar chords) tästä osoitteesta: http://www.azchords.com/x/xjapan-16575/crucifymylove-166814.html
HelMet-kirjastojen eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston aineistoa voi uusia HelMet-verkkokirjastossa osoitteessa http://www.helmet.fi. Uusimiseen tarvitaan kirjastokortin numero ja nelinumeroinen pin-koodi. Klikkaa oikeassa yläkulmassa olevaa kohtaa ”Omat tietoni”. Sen jälkeen aukeaa kirjautumissivu, johon syötetään kortin numero ja pin-koodi. Sitten voit joko valita kaikki haluamasi lainat ruksaamalla ne kohdasta ”Uusi” ja klikkaamalla ”Uusi merkitys lainat”. Vaihtoehtoisesti voit klikata suoraan ”Uusi kaikki lainat”, jos haluat kaikki lainasi uusittaviksi.
Toinen vaihtoehto on uusia lainat puhelimitse. Voit tehdä sen soittamalla mihin tahansa HelMet-kirjastoon, esimerkiksi Pasilan kirjaston lainaustoimistoon…
Kun HelMet-tietokannassa näkyvät julkaisun tiedot, mutta niihin ei liity yhtään kappaletta, myöskään varausnappia ei näy (kun ei ole, mitä varata). Yleensä tällainen tilanne johtuu siitä, että julkaisu on käsitelty, mutta niteitä ei ole ehditty lisätä. Voi myös olla kyse siitä - kuten tämän Asian CD:n kohdalla -, että nide on tilapäisesti saavuttamattomissa, mutta se on jossain vaiheessa tulossa taas saataville.
Kysyjän tarkoittaman levyn yritämme etsiä käsiin ja toimittaa asiakkaalle mahdollisimman pian.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Olet jo löytänyt vuonna 1947 syntyneitä suomalaisia runoilijoita paljon. En löytänyt muita kuin yhden lisää: Marja-Leena Koski, jolta on ilmestynyt kaksi runokokoelmaa: "Valvottu uni" ja "Tukka tulessa".
Ainakin seuraavissa kirjoissa päähenkilö on 31-vuotias:
Lena Andersson: Omavaltaista menettelyä
Gillian Flynn: Paha paikka
Dick Francis: Riski
Lindsey Kelk: Ikuinen morsiusneito
Diane Wei Liang: Paperiperhonen
Audrey Niffenegger: Aikamatkustajan vaimo
Heleen van Royen: Onnellinen kotirouva
)Jos Sipilä joutuisi eroamaan henkilökohtaisista syistä, valtioneuvoston toiminta varmaankin jatkuisi seuraaviin vaaleihin ( 14.4.19) sijaismenettelyllä. Vaaleihin jäljellä oleva aika on niin lyhyt. Menettely pitäisi kuitenkin hyväksyttää eduskunnalla ja vahvistaa presidentillä.
Petteri Orpo olisi sijaistava pääministeri. https://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1433371/PMI+Sipilan+sijaisuus+120218.pdf/77655220-1a1a-4f4e-8fda-b2557eda103d/PMI+Sipilan+sijaisuus+120218.pdf.pdf
Jos koko hallitus pyytäisi eroa, joutuisi presidentti päättämän myöntääkö hän eron. Näin lähellä uusia vaaleja, hän saattais kehottaa hallitusta jatkamaan vaaleihin asti.
https://valtioneuvosto.fi/tietoa/nimittaminen-ja-jarjestaytyminen
Kukaan ötökkiä tuntevista vastaajistamme ei ilmeisesti tunnistanut tätä. Se näyttää luteelta. Ötököitä voi tutkia Ötökkätieto-sivustolta, luteet, https://www.otokkatieto.fi/cat?id=4
Ötökkätietoon on myös koottu lähdekirjallisuutta, https://www.otokkatieto.fi/moreinfo.
Lajeja voi tutkia myös Laji.fi:ssä, https://laji.fi. Siellä on myös foorumi, jonne kuvan voi lähettää, https://foorumi.laji.fi.
Annemari Kokkisen ja Leena Maltari-Ventilän kirjassa Hoito- ja huolenpitotyön sanasto (2008) sana moniammatillinen määritellään näin: työryhmä tai vastaava, jossa on usean ammattikunnan edustaja.
Moniammatillisuudesta on kirjoitettu paljon, kirjaston tietokannasta asiasanalla moniammatillisuus löytyy useita teoksia. Esim. Kaarina Isoherrasen teoksissa Enemmän yhdessä: moniammatillinen yhteistyö (2008)ja Moniammatillinen yhteistyö (2005) löytyy laajempia käsitteen määritelmiä, jälkimmäisessä mainitaan mm. näin: moniammatillista yhteistyötä voidaan kuvata sosiaali- ja terveysalan asiakastyössä eri asiantuntijoiden työskentelynä, jossa pyritään huomioimaan asiakkaan kokonaisuus.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löytyy useita Ilkka Remestä (oik. Petri Pykälä) koskevia kysymyksiä.
Suositeltuja lähteitä ovat mm. kirjailijan omat kotisivut http://www.ilkkaremes.com ja http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkka_Remes
Wikipedian mukaan Ilkka Remes on kertonut käyttävänsä salanimeä, koska ei halua profiloitua vain jännityskirjailijaksi ja haluaa tulevaisuudessa kirjoittaa muutakin. Saman lähteen mukaan kirjailija asuu Espanjassa.
1990-luvun lopussa suunniteltiin Remeksen esikoistrillerin, Pääkallokehrääjän filmaamista (Keskisuomalainen 23.9.1998).
Remes käsikirjoitti yhdessä Antti Jokisen kanssa Jokisen ohjaaman lyhytelokuvan Bioterror. Elokuva esitetty televisiossa vuonna 1999.
Televisiossa on esitetty vuosina 2002…
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ilmoitetaan tilavuuden miljoonasosina, eli ppm (parts per million) -pitoisuusmittana. Ppm on prosentin kaltainen suhteellinen suhdeyksikkö (1% = 10 000 ppm). Tällä hetkellä ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noin 415 ppm ja se kasvaa vuosittain noin 2 ppm.
Maapallon normaalitilassa hiilidioksidin lähteet ja nielut ovat tasapainossa eli ilmakehään vapautuu ja siitä poistuu yhtä paljon hiilidioksidia vuoden aikana (noin 770-790 Gt/vuosi). Ihmiskunta taas tupruttelee hiilidioksidia ilmaan noin 39 Gt/vuosi. Luku voi vaikuttaa pieneltä, mutta se on niin sanotusti ylimääräistä hiilidioksidia, jonka varalle ei ole tarvittavia hiilinieluja. Aiheesta löytyy hyvä kirjoitus Kysy ilmastosta -palvelusta, jossa…
Näillä molemmilla kirjallisuuden genreillä on monia määritelmiä, eivätkä niiden erot ole olleet kaikkina aikoina eivätkä kaikkien määrittelijöiden mukaan samoja.
Yksi tapa erottaa ne toisistaan on näkemys maailmasta: sadussa ollaan yhdessä maailmassa, jossa kaikki on mahdollista, fantasiassa oikea eli primaari maailma ja taianomainen eli sekundaari maailma sekoittuvat toisiinsa.
Sadun ja fantasian määrittelyä pohditaan mm. näissä kirjoissa:
- Hilkka Ylönen, Loihditut linnut: satujen merkitys lapsille (2000)
- Otavan kirjallisuustieto, toimittaneet Risto Rantala ja Kaarina Turtia (1990)
- Pekka Mattila, Kirjallisuudentutkimuksen avainsanoja (1984)
- Ulkomaisia fantasiakirjailijoita, toimittanut Vesa Sisättö, (2003))
- J. R. R. Tolkien,…
Anna Leino on kirjoittanut vain yhden teoksen, Mustat siivet, joka on ilmestynyt WSOY:n kustantamana vuonna 1998. Anna Leinosta ei löydy tietoa kirjailijahakemistoista eikä myöskään internetistä. Voit halutessasi lähestyä teoksen kustantajaa WSOY:tä, yhteystiedot löydät heidän nettisivuiltaan osoitteesta www.wsoy.fi
Yleensä sanoituksia on melko hankala löytää netistä tekijänoikeussyistä. Makupalat-linkkikirjaston linkkien takaa löytyy jonkun verran sanoituksia Klikkaa
Makupalat.fi, https://www.makupalat.fi/fi/k/807%2B114734/hae?category=113768&sort=tit…
Tässä tulee Risto Räppääjä -kappaleen sanat saa Iiro Rantalan Risto Räppääjä ja Pakastaja-Elvi cd-levyn kansiliepeestä.
Yleisesti ottaen Väinö Linnan romaanien katsotaan edustavan perinteistä realismia erotuksena esimerkiksi modernismista. Tarkemmin lajitermein puhuttaessa täytyy mennä yksittäisten teosten tasolle: Päämäärää (1947) voidaan pitää työläisromaanina, Tuntematon sotilas (1954) kuuluu kiistatta sotaromaanin lajiin ja Täällä Pohjantähden alla -trilogia (1959-1962) edustaa historiallisen romaanin lajityyppiä. Romaanien lisäksi Linna kirjoitti huomattavan määrän esseitä.
Koska Linnan teosten lajin määrittely, niin kuin kirjallisuuden lajien määrittely yleensäkin, on tässä esitettyä tiivistelmää monimutkaisempi ja kiistellympi kysymys, kannattaa tutustua esimerkiksi seuraaviin lähteisiin:
Kansallisbiografia: Linna, Väinö…
