Isoisää merkitsevänä sanana vaari on laina ruotsin sanasta far, joka merkitsee isää ja on lyhennelmä sanasta fader. Se on vanha indoeurooppalainen sana, joka pohjautuu latinan sanaan pater, isä.Vaari on lienee käytetympi nimitys läntisessä Suomessa, mutta nimityksen valintaan vaikuttaa myös tietenkin se, miten vanhemmat itse ovat tottuneet kutsumaan omia isovanhempiaan. Lähteet: Suomen etymologinen sanakirjaHäkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY, 2004.Maila Vehmaskoski: Äijät ja ämmät, vaarit ja muorit. Isovanhempien nimitykset suomen murteissa. Kielikello 3/1989
Helsingin kaupunginkirjastosta ei löydy kuin yksi kirja leikkipuistojen laitteista. Se on Beckwith, Jay: How to design & build children's play equipment, 1986, ja on Itäkeskuksen kirjaston kokoelmissa.
Aleksi-artikkeliviitetietokannasta lötyy seuraavat artikkelit: Iisalo, Seppo: Leikkipuistojen turvallisuutta parannettu, Kuluttaja, 1999 ; 3 ; 34// Harlahti, Nina: Standardoinnilla entistä turvallisempia leikkikenttiä ja -välineitä , Puutarha & kauppa 1998 ; 50 ; 4-5// Jäniskangas, Tapani: Leikkipuistojen leikkikenttälaitteistojen alustojen jousto, Viherympäristö, 1998 ; 4 ; 42-43// Vuolle, Airi: Uudet standardit selkiyttävät ulkoleikkivälineiden turvaohjeita : tikkuisia vaneriliukuja, rikkinäisiä verkkoja, Lastentarha , 1997 ; 5…
Essi Kalima on julkaissut vain yhden teoksen:
Kuinka paratiisimetsä pelastettiin / kirjoittanut ja kuvittanut Essi Kalima
Helsinki : Suomalaiset oikeusjulkaisut, 2002
Kirjan saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta osoitteesta:
http://www.helmet.fi
Kirjan tekijästä ei valitettavasti löydy tietoa Internetistä eikä hakuteoksista.
Voisit olla yhteydessä kirjan kustantajaan lisätietoja saadaksesi.
Allaolevalla CD levyllä löytyy kappale nimeltään "Sydän harharetkellä".
Valitettavasti kyseistä CD levyä ei löydy Kirkkonummen kirjaston kokoelmasta, mutta voimme kaukolainata sen tänne jostain muualta. kaukolainan hinta on 4 €. Ilmoitathan jos haluat että kaukolainaamme sen.
Nuottia en ole onnistunut löytämään.
AINEISTOLAJI CD-levy ID 772482
PÄÄTEKIJÄ TUOMI, Veikko (esitt.)
NIMEKE Rantalavan laulu [Äänite]
JULKAISUKIELI suomi
JULKAISUTIEDOT Tampere : Salix, p2006
ULKOASU 1 CD-äänilevy
TUOTETUNNUS FINOCD-107
HUOMAUTUKSET Levytykset vuosilta 1949-1954
Esitys: Veikko Tuomi (voc) ja useita eri orkestereita
ASIASANAT viihdemusiikki : Suomi : 1940-luku : 1950-luku
iskelmät : Suomi : 1940-luku : 1950-luku
Kysymyksessänne oli vain henkilön nimi. Ymmärsin sen niin että haluatte tietoja tämän nimisestä henkilöstä. Googlen hakupalvelun kautta http://www.google.fi/ voitte hakea kirjoittamalla henkilön nimen hakuruutuun. Tuloksena on kolme linkkiä amerikkalaisiin henkilöhakupalveluihin.
Suzuki GS450L vuosimallista 1980-1985 löytyy Haynesin kustantama englanninkielinen korjausopas:
Chris Rogers: Suzuki gs & gsx 250, 400 & 450 twins : Owners workshop manual - Somerset : Haynes, 1990. - 234 s. : kuv.
models: GS250T, GSX250E, GSX400E, GS450E, GS450L, GS450S, GS450T, GS450TX
ISBN 1-85010-253-8
Haynesin englanninkielisissä oppaissa on selkeät kuvitetut ohjeet eri osajärjestelmistä: purkaminen, tarkastus, korjaaminen ja asennus. Lisäksi oppaissa on huolto-ohjeet, tekniset tiedot sekä vianetsintätaulukot.
Hämeenlinnan kirjastosta löytyy myös Suzukin pyöristä yleisesti kertova teos:
Vandenheuvel, Cornelis: Pictorial history of Japanese motorcycles - Devon : Bay View Books, 1997. - 168 s.
Muista kirjastoista on saatavana…
Hei,Jos ilmestyminen on tällä viikolla, tulee se kirjastoihin varmaan ensi viikon lähetyksessä. Kuvailutiedot tulevat varmaankin nopeasti, joten eiköhän ensi viikolla saada kirja lainauskuntoon ja ensimmäisille varaajille.
Brand Machinen verkkosivuilla kerrotaan, että Pasi Ruohonen ollut mukana tekemässä Vesipuisto Serenan mainoskappaletta.
Ruohosen itsensä mukaan biisiä on ollut tekemässä myös Jarmo Lehti. Teostolla saattaa olla vielä tarkempia tietoja tekijöistä. Maikkarin arkistosta tietoa ei valitettavasti löytynyt.
Jääkiekon nuorten maailmanmestaruudesta Tony Arima pelasi Suomen maajoukkueessa vuonna 1980 ja 1981. Aikuisten maajoukkueen peleihin Arima löytämiemme tietojen perusteella osallistui ensimmäisen kerran vuonna 1983. Silloin hän oli 22-vuotiaana mukana Länsi-Saksassa pelatuissa jääkiekon maailmanmestaruuskisoissa ja kuului samana vuonna myös Izvestija-turnauksessa pelanneeseen Suomen joukkueeseen.
https://www.eliteprospects.com/player/3358/tony-arima
https://www.quanthockey.com/hockey-stats/fi/profile.php?player=12531
Sinulla on tietenkin mahdollisuus saada uusi kortti, jos kaikki muuten on kunnossa (ei sakkorajan ylitystä, maksuja perinnässä jne.) Teemme uuden kortin, mutta sinun täytyy tulla kirjastoon henkilökohtaisesti. Jos vanha kortti löytyy, se vain leikataan tai mitätöidään - se on koko ajan kuoletettu eli sillä ei voi lainata. Muista ottaa kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaasi.
Kirjailija Maiju Lassilasta löytyy tietoa internetsivulta, jonka osoite on: http://62.148.97.84/lassila/index.htm
Esim. näistä kirjoista löytyy keskeistä tietoa hänestä:
Lindsten, Leo: Maiju Lassila : legenda jo eläessään. 1977.
Erho, Elsa: Maiju Lassila. 1957.
Jos haluat lisätietoa, Joensuun kaupunginkirjaston Koivikko-aluetietokannasta voit hakea asiasanalla: Lassila, Maiju, jolloin saat esille kirjojen lisäksi myös hänestä kirjoitetut lehtiartikkelit.
Koivikko on osoitteessa: http://jokunen.jns.fi/Intro?formid=portal
Kirjoja ja kopioita artikkeleista saat kirjastosi kautta kaukolainaksi, ellei heillä ole omissa kokoelmissaan.
Argentiinalaisesta tangosta löytyy tietoa suomeksi ainakin seuraavista kirjoista:
Puhetta tangosta (Suomen etnomusikologinen seura, 1995) sisältää Telle Virtasen artikkelin "El tango - ilotaloista maailman estradeille".
Kansainvälinen tangokeskus r.y, : vuosikirja (Kansainvälinen tangokeskus, 1990) sisältää Pertti Mustosen artikkelin "Siitä Argentiinasta, jossa tango syntyi".
Aiheeseen liittyviä lehtiartikkeleita:
National Geographic 13/2003: "Tulisten tunteiden tango" (tangon merkityksestä ja kulttuurihistoriasta Argentiinassa).
Kotiliesi 4/2003: "Tangokuumetta!" (haastatteluja argentiinalaisesta tangosta Buenos Airesissa).
Myös internetistä löytyy tietoa. Osoitteesta http://koti.mbnet.fi/~satyam/tango/tangotop.htm löytyy tietoa myös…
Mediamajassa on saatavilla tallennin ja mikki mutta varsinaista haastattelusettiä sieltä ei kyllä löydy. Mediamajan henkilökunta kuitenkin pyysi ottamaan yhteyttä Mediamajaan, jotta varmistuisi pystyvätkö he auttamaan teitä.
Kannattaa tutustua kirjaan Vankileirihelvetti Dragsvik : Tammisaaren joukkokuolema 1918 / Sture Lindholm. Kirjassa saattaa olla myös lähdeluettelo, joka voi auttaa eteenpäin.
Toiseen kysymykseen tietoa voisi löytyä Maanmittauslaitoksesta.
Kolmannen kysymyksen osalta kannattaa olla yhteydessä Helsingin kaupungin tietokeskukseen https://www.hel.fi/tieke/fi/yhteystiedot-ja-palaute/anna-palautetta
Eino Jokinen kertoo mirkki-sanan merkityksestä kirjansa alkusanoissa (s. 5). Jokisen mukaan vanhemmat saamelaiset eivät vielä 30-40 -luvulla osanneet kunnolla sanoa y-äännettä, vaan siitä tuli i-äänne. Koska sudet tappoivat silloin satojakin poroja joka vuosi, niin susia yritettiin tappaa mm. myrkyllä. Tällä tavalla susia ei kuitenkaan saatu tapettua kovin hyvin, vaan ampuminen oli parempi keino. Poromies Sammeli Laiti sanoi siksi näin: "Ei susille mirkki auta, pissi niille vain auttaa."
Väestörekisterikeskuksen Sukunimihaulla ei Suomesta löydy yhtään Mirkki-nimistä.
Kansallisarkiston Arkistojen Portista löytyy osa Merenkulkuun liittyvät asiakirjat, jota kannattaa tutkia https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/merenkulkuun-liit…Rekistereitä laivoista löytyy:Museoviraston Perinnealusrekisteri, https://www.museovirasto.fi/fi/palvelut-ja-ohjeet/tietojarjestelmat/per…. Sinne voi lähettää kysymyksiä perinnealuksista.Museoviraston Suomen kauppalaivastotietokanta, https://kauppalaiva.nba.fi/Suomen laivahistoriallisen yhdistyksen ja Museoviraston yhteinen Suomen historialliset alukset, https://www.laiva.fi/ships/Sisävesiliikenteen historian ja perinteen bibliografia löytyy verkosta, https://www.riihisaari.info/index.php. Sinne myös voi ottaa yhteyttä, https://www.riihisaari.info/index.php?…
1.Agricolasta (historiaverkko) löydät aiheesta aika paljon tietoa. Hakusivun
internet-osoite on : http://www.utu.fi/agricola/haku.html Kirjoita hakusanaksi kulttuurintutkimus.
2.Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-palvelusta kulttuurilinkit löytyvät
osoitteesta: http://www.htk.fi/kirjasto/kulttu.htm
3.Kannattaa käydä tutustumassa myös Monikulttuurisen kirjaston kulttuuriaiheisiin linkkeihin sivulta http://www.lib.hel.fi/mcl/culture-fin.htm
Kirjan varaaminen ei onnistu sen takia, että yhtään kappaletta tätä kirjaa ei ole vielä tullut kirjastoihin lainattavaksi. Kirja on ilmestynyt vasta äskettäin ja sitä on kyllä tilattu moneenkin HelMet-kirjastoon. Sitten kun HelMetissä näkyy kirjastojen nimet, niin kirjaa voi varata.
