Minna Canthista löytyy runsaasti tietoa. Ohessa muutamia teoksia, joista uskoisin sinulle olevan hyötyä.
Uusin Minna Canthista julkaistu elämäkertateos on Kirsti Mäkisen ja Tuula Uusi-Hallilan kirjoittama ”Minna Canth : Taiteilija ja taistelija”. WSOY, 2003. Kirja piirtää monipuolisen kuvan kirjailijasta ja siinä on runsas, hyvä kuvitus.
Reetta Niemisen elämäkerta ”Minna Canth : kirjailija ja kauppias” ilmestyi v. 1990, Otavan kustantamana.
Liisa Huhtalan toimittama ”Monisärmäinen Minna Canth : kirjoituksia hänestä ja hänen tuotannostaan” on Snellman-instituutin julkaisu vuodelta. 1998.
”Sanoi Minna Canth : otteita Minna Canthin teoksista ja kirjeistä” on Ritva Heikkilän toimittama kirja, joka ilmestyi v. 1987. Sen kuvat ovat Kuopion…
Sinikka Nopolan tuotannosta ei nouse esiin selkeästi varsinaisia pääteoksia. Keskeinen merkitys Nopolan tuotannossa on kuitenkin Eila ja Rampe -kirjoilla ("Ei tehrä tästä ny numeroo", "Se on myähästä ny", "Kyä tässä jotain häikkää o" ja "Eila, Rampe ja elämän tarkoitus"), eli hämäläistrilogialla - jossa tosin on neljä osaa.
Nopolan keskeisinä teoksina voidaan pitää myös lapsille kirjotettuja Risto Räppääjä -kirjoja ja Heinähattu ja Vilttitossu -sarjaa, mutta nämä teokset hän on kirjoittanut yhdessä sisarensa Tiinan kanssa.
Sinikka Nopola pohtii kysymystä pääteoksestaan näin: "Pääteoksen ajatellaan yleensä olevan tekijänsä 'painavin' ja 'merkittävin' teos. Koska olen pitkälti humoristi, en ajattele teosteni painoa. Keveys ja jäntevyys ovat…
Puolustusvoimien korkeimmat sotilasarvot ovat kenraali (Maa- ja Ilmavoimat) tai amiraali (Merivoimat). Lisää tietoa sotilasarvoista löydät Puolustusvoimien sivulta https://puolustusvoimat.fi/sotilasarvot.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ei tehdä käännöksiä. Raamatun tekstit hepreaksi ja englanniksi löytyvät esimerkiksi tältä sivulta: https://mechon-mamre.org/p/pt/pt0.htm
Kysymäsi Laulujen laulun kohta: https://mechon-mamre.org/p/pt/pt3003.htm
Heprean kieltä kirjoitetaan oikealta vasemmalle heprealaisella kirjaimistolla, jossa on pelkkiä konsonanttimerkkejä. Vokaalit voidaan merkitä näkyviin erillisillä vokaalimerkeillä, mutta yleensä ne jätetään pois. Heprealaista kirjaimistoa ei tavallisella, Suomessa käytössä olevalla tietokoneen näppäimistöllä pysty kirjoittamaan. Esimerkiksi tältä sivustolta saat tietoa heprean kielen kirjoittamisesta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Heprean_kieli#Heprean_kirjoittaminen
Ilkka Remeksestä löytyy tietoa esimerkiksi kustantajan sivuilta osoitteesta http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=162 .
Suomalaisia kirjailijoita esittelevällä Sanojen aika –sivustolla on myös katsaus Ilkka Remekseen ja hänen tuotantoonsa. Sanojen ajan osoite on http://kirjailijat.kirjastot.fi . Valitse pudotusvalikosta, jossa on aakkosellinen kirjailijahakemisto, Remes, Ilkka.
Laaja esittely Ilkka Remeksen elämästä, urasta ja tuotannosta on koottu Wikipediaan, nettitietosanakirjaan. Se löytyy osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkka_Remes .
Lisävalaisua antavat kirjailijan omat kotisvut. Ne löytyvät osoitteesta http://www.ilkkaremes.com .
Helmet-kirjastojen fyysiset äänikirjat lainataan CD-levyinä kirjastojen toimipisteistä. Jos olet kotipalvelun asiakas, valitsemasi äänikirjat lähetetään kotiin muiden tilaamiesi kirjojen kanssa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kotipalvelu_ja_jousto…
E-äänikirjoja voi kuunnella omalla tietokoneella tai lukulaitteella. Ohjeita eri e-kirjapalveluiden käyttöön löydät täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat_ja_aanikirjat/Ohjeet_ekirj…
Kustaa Vilkunan teoksessa Suuri nimipäiväkalenteri on seuraavat tiedot nimistä Salli, Salla: Salli on englannin Sally, joka on hellittelymuoto vanhasta Saara-nimestä. Sallin vakiintumista on mahdollisesti auttanut suomen kielen sallia-verbi. Salla on muodostunut Sallin a:lliseksi rinnakkaismuodoksi. Teoksen mukaan on myös mahdollista että Lapin-romantiikka on synnyttänyt nimen Salla, paikannimet Salla ja Sallatunturi ovat tuttuja kaikille. Pentti Lempiäisen teoksen Suuri etunimikirja mukaan Salla on ollut Sallin rinnakkaismuotona Suomen almanakassa 1950-72 23.2. ja 19.7. vuodesta 1973. Saman teoksen mukaan Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Sallan Sallin tavoin nimeen Saara.
Kirjailijoista saa tietoa Kirjasammosta nimellä hakemalla, https://www.kirjasampo.fi. Sivustossa on myös lista kotimaisista kirjailijoista, jossa kirjailijoita on luokiteltu eri tavoin esim. maakunnittain, genren mukaan tai ajan mukaan, https://www.kirjasampo.fi/fi/maakunnat.
Muita sivustoja, joista löytyy kirjailijoita ja tietoa heistä on muun muassa kustantajilla. Makupalat.fi:stä löytyy listaus kirjailijahakemistoista, https://www.makupalat.fi/fi/k/963/hae?category=114626&sort=title&order=….
Kirjastojen aineistotietokannoista kannattaa myös etsiä kirjoja kirjailijoista. Erityisesti klassikkokirjailijoista voi löytyä kiintoisia elämäkertoja, kirjeitä tai muuta valaisevaa materiaalia.
Verbi on tavallisesti yksikössä, kun tekijää tms. tarkoittavana subjektina on lukusanan sisältävä ilmaus. Verbi voi olla myös monikossa silloin, kun puhe on tyhjentävästi kaikista puheena olevista. Näin voisi siis olla "300 valitsijamiestä olisivat tehneet", koska valitsijamiehiä on aina tietty määrä.Mainitsemassanne tapauksessa kuitenkin lienee parasta, jos kumpikin verbi on yksikössä.Lisää aiheesta esimerkkeineen voit lukea Kielitoimiston ohjepankista:https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/verbi-yksikossa-tai-monikossa-…https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/verbi-yksikossa-tai-monikossa-…
Islantia käsittelevää kirjallisuutta löytyy kirjastosta runsaasti. Pelkästään suomenkielisiä kirjoja on 30 kpl, ja jos mukaan otetaan ruotsin ja englanninkieliset kirjat, on valikoimaa jo 71 kirjan verran. Maantieteen luokasta 43.4 löytyy mm. Anne Ragnhild Nässin Islantikirja, keittokirjojen luokasta 68.25 mm. pohjoismaista ruokakultuuria käsittelevä Matkultur i Norden. Pohjoismaiden historian luokassa 93.4 on esimerkiksi Njördur P. Njardvikin kirja Muinainen Islanti. Lisäksi kirjastoon on hankittu islantilaista kaunokirjallisuutta (esim. Einar Karasonin, Vigdis Grimsdottirin ja Hallgrimur Helgasonin romaaneja) ja kansanrunoutta. Musiikkiosastolle on vieläpä hankittu islantilaista musiikkia.
Hedelmäpuiden varttamista eli jalontamista käsitellään lähes kaikissa puutarhanhoidon yleisteoksissa ja niihin varmasti olettekin tutustunut, koska olette varttanut omenapuita.
Metsäntutkimuslaitoksen sivuilla http://www.metla.fi/metinfo/tietopaketit/treebreeding/slides/dia15.htm olevassa metsänjalostuksen kuvasarjassa sanotaan varttamisesta, että "pluspuiden monistaminen varttamalla on sekä metsänjalostustutkimuksen ja jalostustyön että jalostetun metsänviljelyaineiston tuottamisen perusta".
Yliopistokirjastojen LINNEA- sekä eViikki-tietokannoista löytämäni kirjallisuuden perusteella ainakin männyn, koivun, kuusen ja hevoskastanjan varttamista on harjoitettu ja tutkittu. Seuraavassa luettelossa on tutkimukseen liittyviä raportteja ja…
Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa (1999) kerrotaan, että Maritsa-nimi on alunperin saksalaista perua (Mariza). Se on muuntuma nimestä Maria tai rinnakkaismuoto nimelle Marisa. Nimi esiintyy unkarilaisen säveltäjän Emmerich Kálmánin operetissa Kreivitär Mariza. Maritsa on myös maantieteellinen nimi (joki Bulgarian Rila-vuorilta Egeanmereen).
Maria-nimen merkityksestä löytyy tietoa Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta, hakusanakenttään voi laittaa hakutermeiksi 'Maria ja etunimet'. Marisa-nimen alkuperänä pidetään puolestaan nimeä Maris, joka tarkoittaa 'meren tähteä' (lähde: Eeva Riikonen: Mikä lapselle nimeksi?, 1992). Marisan on myös mainittu olevan yhdistelmä nimistä Maria ja Lisa (lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja,…
Usein sähköisissä kirjoissa on sivunumerot, mutta myös sivunumerottomia e-kirjoja on olemassa. Tällaisissa tapauksissa voit esimerkiksi viitata siihen lukuun tai kappaleeseen, jossa lainattava kohta on. Lisätietoa esimerkiksi täältä: https://libguides.centria.fi/oppariopas/viittaaminen.
On myös syytä pitää mielessä, että viitteiden merkitsemisessä on paljon erilaisia tapoja ja käytäntöjä, jotka vaihtelevat oppiaineiden ja -laitoksien välillä. Esimerkiksi laajaa opinnäytettä kirjoittaessa tällaiset käytännöt olisi hyvä selvittää jo aikaisessa vaiheessa.
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy paljonkin tietoa Kahlil Gibranista, mutta selvää vastausta kysymykseen, oliko hän kristitty, on vaikea saada.
Seemiläisen kirjallisuudenhistorian luokassa 86.92 olevassa teoksessa "Rakastettu profeetta: Gibranin ja Haskellin kirjeitä", päätekijä Kahlil Gibran, kerrotaan kirjailijan vanhemmista, että he olivat maroniitteja, Rooman paavin alaisia Idän kristittyjä, jotka erosivat latinalaisesta kirkosta siinä, että heillä oli syyriankielinen liturgia ja papistolla oikeua avioitua (s. 15).
"Otavan kirjallisuustieto" luokassa 86.03 kertoo Gibranin olleen libanonilaissyntyinen runoilija ja taidemaalari (s. 241).
"Tietojätti: Gummeruksen suuri tietosanakirja A-Ö" luokassa 03 luonnehtii Gibrania…
Meksikolaisesta ruuasta on olemassa useita kirjoja, joista osassa on vain ruokaohjeita, osassa sekä ruokaohjeita että ruokaperinnettä.
Ruokakulttuuria sisältävät kirjat ja kirjojen saatavuuden saat selville Oulun kaupunginkirjaston Intro-tietokannasta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 asiasanoilla ruokakulttuuri Meksiko. Esimerkkejä löytyneistä:
- Huhtala, Ulla: Maailman keittiöt
- Autti, Marja: Makuja maailmalta
- Fernandez, Julia: Cookery around the world
Myös Kultainen keittokirja -sarjassa esitellään muiden maiden ruokakulttuuria.
Hyviä internetosoitteita muiden maiden ruokakulttuureihin on Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupaloissa http://www.makupalat.fi/resepti2.htm , esim. Matkaile makumaihin http://www.mainio.net/…
Helsingin kaupunginkirjaston kesätyöpaikkailmoitukset tulevat maaliskuussa osoitteeseen http://www.helsinkirekry.fi/StaticHTML/kesatyot.html. Kesällä 2009 otetaan kesäsijaisia kirjastoapulaisen tehtäviin n. 15 ja lisäksi muutamia 16-17 vuotiaita nuoria. Kesätyöpaikkoja voi hakea vain sähköisesti Helsingin kaupungin avoimet työpaikat/kesätyöt sivujen kautta.
Kirjasto Omena puolestaan kuuluu Espoon kaupunginkirjastoon. Espoon kaupungin avoimia työpaikkoja voi etsiä sivustolla https://www.tyonhaku.espoo.fi/
Hatsa on baarimestari Uudessa Apteekissa (viralliselta nimeltään Seurusteluravintola Kaskenkatu 1), joka on Markku Haapion Vareksen Turku -oppaan mukaan Mäen Vares-kirjojen eräänlainen keskipiste. "Siellä harvemmin tapahtuu mitään mainittavaa, mutta se on kaikkien tarinoitten alku- ja loppupiste, solmukohta, suvantopaikka ja kiitorata." Kyypakkaus taas on Vareksen ystävä alamaailmasta, "kaveri kadun varjoisalta puolelta", "mies, jolla ei ollut verokirjaa eikä velkaista tiilitalonpätkää". Molemmat ovat tuttuja henkilöitä Vares-sarjan aikaisemmista kirjoista.
Kollega oli keskustellut lääketieteen toimittajatuttavansa kanssa. Hänen mielestään hedelmiä eikä vihanneksia voi syödä liikaa.
Netistä löyty artikkeli, joka sivuaa jonkin verran aihetta http://www.talouselama.fi/tyoelama/article163031.ece . Tuntematon bloggaaja Kuntoguru-sivulla viittaa torjunta-aineisiin ja arvelee, että niiden vuoksi vihanneksia ja hedelmiä voisi syödä liikaa, http://kuntoguru.blogspot.com/2010/01/voiko-hedelmia-syoda-liikaa-kunto… .
Valion sivuilla on artikkeli lisä- ja säilöntäaineista, jossa myös otetaan esille kysymys siitä, voiko niitä saada liikaa. Sivulla todetaan vain, että Suomessa lisäaineiden saanti on hyväksyttävällä tasolla ja että lisäaineet käyvät läpi tarkan hyväksyntäprosessin ennen kuin ne…
