Iltasanomat löytyvät vuodesta 1932 eteenpäin mikrofilmeinä Helsingin kaupunginkirjastosta Pasilasta. Niitä voi käydä lukemassa paikan päällä, tai voit pyytää mikrofilmejä kaukolainaan oman kirjastosi kautta.
Selma Lagerlöfistä löytyy kohtuullisen hyvin kirjallisuutta. Sinun kannattaa kokeilla Piki-verkkokirjastossa hakua, jossa laitat asiasanaksi Lagerlöf, Selma. Mikäli haluat tulokseksi vain suomenkielistä materiaalia kannattaa laittaa vielä kielirajaus. Lagerlöfin teokset löydät puolestaan laittamalla tekijä-hauksi Lagerlöfin ja kielirajauksen. Samalla voit tarkistaa mistä kirjastoista teoksia löytyy. Osa Tampereen kaupunginkirjaston materiaalista on vain pääkirjasto Metson varastossa. Varastokirjoja saam myös lainaksi.
Tässä muutama suomenkielinen elämäkerrallinen lähde: Tapola, Äitini puutarhassa (2002); Koski, Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita (1998); Palola, Brontesta Lagerlöfiin (1950), Wägner, Selma Lagerlöf (1944); Lagerlöf,…
Nuottia ei ainakaan vielä ole. Iiro Rantalan vuonna 2008 ilmestyneellä levyllä, jolla on musiikkia Mari Rantasilan ohjaamasta Risto Räppääjä -elokuvasta, laulu on. Levyn tekstiliitteessä on laulun sanat. Levy on tulossa Pirkkalan kirjastoon, ja se on myös myytävänä.
Walter Benjaminin on todella sanonut: “The concept of progress must be grounded in the idea of catastrophe. That things are "status quo" is the catastrophe.”Teksti löytyy kirjasta Walter Benjamin, Michael William Jennings (2003). “Selected Writings: 1938-1940”, s.184. Lähde: TOP 25 QUOTES BY WALTER BENJAMIN (of 145) | A-Z Quotes. Kirjaa ei ole Keski-kirjastojen kokoelmissa, mutta kaukolainaaminen on mahdollista. Tietoa kaukolainauksesta ja siihen liittyvistä maksuista Asiakkaan opas | Keski-Finna.
Tonttuparaati on Kurt Noackin sävellys 1930-luvulta. Alkuperäiseltä nimeltään se on Heinzelmännchens Wachtparade. Scandia-musiikki julkaisi kappaleesta pianosovituksen irtonuottina 1960-luvulla (KS 457). Sovitus on suhteellisen haastava, taitavalle pianistille sopiva. Kappaleen keskellä ja lopussa sävellaji on As-duuri.
Nuottia on saatavissa Outi-kirjastosta: https://outi.finna.fi/Record/outi.222786
Esimerkiksi Paliskuntien sivuilta löytyy tuo sinunkin kysymyksessäsi kirjoitattama tieto, että hirvaat pudottavat sarvensa syksyllä kiima-ajan eli rykimän päätyttyä ja vaatimet keväällä vasottuaan. Siellä on myös tietoa porokilpailuista.
Tarkemmin porokilpailuista voi lukea Suomen Porokilpailijat ry:n sivustosta, jossa on mm. porokilpailujen säännöt. Yhdistyksestä voisi kysyä lisätietoa sarvista ja siitä, millaisilla hirvailla kisataan, koska niistä ei tuolta säännöistä näyttäisi löytyvän tekstiä. Sivustossa on mm. virallisten valvojien yhteystietoja.
Porokilpailuista löytyy melko laaja artikkeli Yleltä, Kilpailukiima huumaa niin porot kuin kuskitkin.
Ensimmäiseksi sinun kannattaa mennä oman kotipaikkakuntasi kirjaston musiikkiosastolle ja
ja katsoa mitä sieltä löytyy. Internetin kautta voit etsiä kirjastoissa olevia nuotteja
Finna.fi:n kautta kohdasta maakuntakirjastot. Jos kiinnostavaa aineistoa löytyy muualta kuin kotikuntasi kirjastosta, voit todennäköisesti kaukolainata nuotteja kirjastosi kautta.
Verkosta nuotteja löytyy Makupalat.fi:stä, Nuotit, https://www.makupalat.fi/fi/k/125672/hae?category=125685&sort=title&ord…
ja Musiikkikirjastot.fi:stä, Nuotteja netistä, https://www.musiikkikirjastot.fi/kuuntele-musiikkia/nuotteja-netista/.
Helsingin kaupunginmuseo vastasi kysymykseen:
Kysymyksessä mainittu rakennushistoriaselvitys on varmasti paras kuvien lähde. Kannattaa katsoa selvityksen kuvalähteistä mistä ko. kuvat löytyvät alkuperäisinä, ehkäpä laatu tällöin paranee. Pohjolan yrityshistoriikit ovat varmasti myös lähde, jota kannattaa tarkastella sisäkuvien näkökulmasta. Alueen täydennysrakentaminen on käynnissä, tässä suunnitteluhankkeessa alueen alkuperäisen arkkitehtuurin arvojen huomioiminen on eräänä tavoitteena.
Yt. Mikko Lindqvist
Helsingin kaupunginmuseo
HelMet-kirjastoista löytyvät seuraavat teokset:
POHJOLA-YHTIÖT SATA VUOTTA / EINO LYYTINEN
LYYTINEN, EINO
Kirja Kirja | 1991
Saatavilla Pasila kirjavarasto 2 (372.09)
Pohjola-yhtiöiden taidetta / [toimituskunta…
Lars Sund on kirjoittanut seuraavat teokset:
Ögonblick (1974), Natten är ännu ung (1975), Vinterhamn (1983), Colorado Avenue (1991; suom. Colorado Avenue 1992), Lanthandlerskans son (1997; suom. Puodinpitäjän poika 1998).
Sinun kannattaa tulla kirjastoon käymään saadaksesi tietoja kirjailijasta ja tutustuaksesi saatavissa olevaan materiaaliin. Porin kaupunginkirjaston lehtiartikkelikokoelmasta löytyy muutama artikkeli Lars Sundista. Voit kysyä tietopalvelusta myös kirja-arvosteluja.
Aleksi-artikkelitietokannasta löytyivät mm. seuraavat viitteet:
Hämäläinen, Timo: Lars Sund on omassa kunnassaan johtaja, sielunhoitaja ja kylähullu (Helsingin Sanomat 17.8.1997); Carlson, Kristina: Colorado Avenue (Suomen Kuvalehti 1992, nro 36, s. 70; kirja-…
Kummallakaan nimellä ei almanakassa nimipäivää. Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Innaa on käytetty mm. Inan, Ingan ja Inkan kutsumamuotona tai se on annettu lapselle nimeksi siksi, että se on lapsen äidin Anni-nimi lopusta alkuun luettuna. Tiko-nimeä ei läydy etunimikirjoista.
Yhteiskoululla on alun perin tarkoitettu koulua, tarkemmin oppikoulua ja sittemmin yläkoulua ja lukiota, jossa opiskelee sekä tyttöjä että poikia. Ensimmäiset yhteiskoulut perustettiin 1880-luvulla, mutta tyttö- ja poikakouluja oli olemassa vielä pitkälle 1900-luvulle saakka. Monet entiset oppikoulut, kuten Helsingin suomalainen yhteiskoulu ja Tampereen yhteiskoulun lukio, ovat säilyttäneet nimessään sanan yhteiskoulu, mutta jotkut ovat myös luopuneet siitä, kuten Kallion lukio (ent. Kallion yhteiskoulun lukio). Yhteiskoulu – Wikipedia Kouluelämää Helsingissä 1800-luvulla | Helsingin kaupunki
Vuoden 1966 kalenteriin on merkitty kahdeksan liputuspäivää, jotka kaikki ovat luonteeltaan virallisia ja vakiintuneita:
5.2. Runebergin päivä
28.2. Kalevalan päivä
8.5. Äitienpäivä
12.5. Snellmanin päivä
4.6. Puolustusvoimain lippujuhla
25.6. Suomen lipun päivä [Juhannuspäivä]
10.10. Aleksis Kiven päivä
6.12. Itsenäisyyspäivä
Kampin liikekeskuksen asiakaspalvelusta vastattiin, että Annankadun puoleiset ulko-ovet suljetaan klo 21.
Kampin keskuksen Liikenneterminaaliin, jonka muodostavat Espoon ja kaukoliikenteen terminaalit (Helsingin linja-autoasema), Helsingin metro sekä Matkahuollon rahtiterminaali on sisäänpääsy Narinkkatorin puoleisilta pääovilta.
Lisätietoja Kampin keskuksen aukioloajoista löytyy oheisesta linkistä
https://www.kamppi.fi/fi/aukioloajat
Kannattaa tutustua informaatiotutkimuksen (ent. kirjastotieteen ja informatiikan) perusteoksiin. Näitä löydät vaikkapa Plussa-tietokannasta ( http://www.libplussa.fi/ ) esimerkiksi asiasanoilla kirjastotiede, informaatiotutkimus, luettelointi, luokitusjärjestelmät jne. Sopivia asiasanoja voit varmasti keksiä itse lisää - sehän on hyvää harjoitusta tähän alaan. Kannattaa myös käyttää apuna Vesa-verkkosanastoa
( http://vesa.lib.helsinki.fi/yhteishaku/index.html ). Hyvää opiskeluintoa!
Kari Hotakaisen elämäkertatietoja löydät mm. teoksista Kotimaisia nykykertojia (2003) ja Miten kirjani ovat syntyneet (2000).
Lisäksi internetin kautta löytyy Hotakaisesta tietoa esim. seuraavista osoitteista:
http://www.uudetkirjat.fi/uk/index.jsp?c=page&id=151
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&pid=37&lang=FI
http://bibliografia.kuopio.fi/kirjailijat/he_ho/hotakainen_kari/
Mielenkintoista luettavaa saattaa olla myös Hotakaisen haastattelu City-lehdessä:
http://www.city.fi/artikkeli/Kari+Hotakainen/598/
Löydetyt henkilöllisyyspaperit kannattaa toimittaa poliisille. Erityisesti passit, vanhentuneetkin, voivat vääriin käsiin joutuessaan päätyä rikolliseen käyttöön.
Ks. poliisin sivut:
https://www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/subpages/neuvotloytotavarat?ope…
https://www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/subpages/neuvotloytotavarat?ope…
"Jos pappeja vaan puuttuis niin maa ja taivas muuttuis" alkaa työväenlaulu, jonka Mikko Perkoila on levyttänyt nimellä "Jos pappeja ei oisi". Laulun sävelmä on kansansävelmä ja sanoittaja on tuntematon. Laulu sisältyy Mikko Perkoilan cd-levylle "Punikin kirjelaatikko ja muita työväenlauluja" (Roimamusiikki, 2009). Esitys on kuunneltavissa myös YouTubessa.
Hyviä vinkkejä löytyy sisustuslehdistä. Eri Helmet-kirjastoihin tulee useita suomen- ja muunkielisiä lehtiä, esim. seuraavat country-aiheiset lehdet: Country Living; Country Homes and Interiors; Country Homes. Myös useita kirjoja löytyy eri kirjastoista, tässä joitakin:
Lovatt-Smith: Provence interiors; Wilhide: Traditional country style; Musgrave: Cottage gardens; Dos Santos: Living in Provence. Laura Ashleyn kirjoja löytyy useita.
Internetistä löytyy (esim. google-haulla) paljon aihetta koskevia sivuja (hakusanana voi käyttää esim. cottage style; country style; country living; farmhouse and country).
Suomalaisesta talonpoikaistyylistä löytyy tietoja lähinnä kansatieteen kirjoista, esim. Timo Niirasen kirjasta Miten ennen asuttiin.…
Tässä joitakin vinkkejä aikalaisromaaneista:
Maria Jotuni: Arkielämää (1909)
Arvid Järnefelt: Veneh'ojalaiset (1909)
Kianto, Ilmari: Punainen viiva (1909)
Selma Lagerlöf: Jerusalem (1902); Peukaloisen retket villihanhien seurassa (1906-1907)
London, Jack: Erämaan kutsu (1903)
Uudempia, 1900-luvun alkuun sijoittuvia romaaneja:
A. S. Byatt: Lasten kirja
Tracy Chevalier: Pudonneet enkelit
Robert Harris: Upseeri ja vakooja
Pertti Lassila: Kovassa valossa
Märta Tikkanen: Emma ja Uno
