Kyseessä on Tommy Tabermannin runo Kynttilänpätkä pullossa kokoelmasta Duende (1996). Runo alkaa lauseella "Tähtikirkas öinen laulu halkaisee maailman musertavan pimeyden".
https://finna.fi/Record/satakirjastot.83003#componentparts
https://outi.finna.fi/Record/outi.327376
Jos et ole käyttänyt korttia moneen vuoteen, tietojasi ei todennäköisesti ole enää kirjaston lainaajarekisterissä. Asikastiedot poistetaan rekisteristä, jos korttia ei käytetä muutamaan vuoteen.
Saat uuden kortin käymällä missä tahansa Helmet-kirjastossa. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Tässä ehdotuksia, joiden tarkemmat kuvaukset löydät Kirjasammosta.
Kjell Westö: Älä käy yöhön yksin
Torsti Lehtinen: Kun päättyy Pitkäsilta
Pirkko Saisio: Elämänmeno
Myös Leo Laurilan Pako maalta sisältää ajankuvaa 1950-luvun Helsingistä ja nuorten aikuisten ajanvietosta siellä.
Kirjasammosta voi myös löytää lukusuosituksia erilaisilla sanahauilla. Katso ohje täältä: https://www.kirjasampo.fi/kirjasammon-hakuohje
Finna-haussa hakua voi tarkentaa esimerkiksi asiasanoilla "nuoriso" tai "nuoret" sekä "aikakausiromaanit" tai "ajankuva" tai vain "romaanit". Voit yhdistää useita hakuryhmiä: ensimmäiseen voit lisätä JA-operaattorilla hakusanoja, joiden pitää esiintyä sisällönkuvailussa, toiseen hakuryhmään TAI-operaattorilla sellaisia…
Ruotsalaiselta Adolf Paulilta (1863 – 1943) on suomennettu ainoastaan näytelmät Pirun kirkko (suom. Aarne Orjatsalo, 1908) ja Kuningas Kristian II (suom. Kasimir Leino, julkaisuaika tuntematon).
Pirun kirkko –näytelmä on lainattavissa Helmet-kirjastojen Pasilan kirjavarastosta. Kuningas Kristian II –näytelmä on Taideyliopiston Sörnäisten kampuskirjaston suljetussa varastossa eikä sitä saa kotilainaan.
Jean Sibelius sävelsin Laulun ristilukista (op.27 Nr 4) Adolf Paulin runoon Sångeln om korsspindeln. Runon suomensi Aarni Kouta.
Adolf Paulin Pirun kirkko Helmet-kirjastoissa
https://uniarts.finna.fi/Record/uniarts.99195924206249?sid=3628846964
Suomen murteiden sanakirjasta on tosiaan painettuna ilmestynyt vain kahdeksan osaa. Seuraavat osat ilmestyvät vain verkkoaineistona. Sanakirja on ilmestynyt verkkomuotoisena vuodesta 2012. Myös sen painettuina ilmestyneet kahdeksan osaa sisältyvät verkkojulkaisuun. Tähän mennessä on päästy aakkosissa a–nysäveitsi asti.Suomen murteiden sanakirja https://kaino.kotus.fi/sms/Suomen murteiden sanakirjasta https://kotus.fi/sanakirjat/suomen-murteiden-sanakirja/perustietoa-suomen-murteiden-sanakirjasta/
Itogi ja Krestjanka -lehtiä ei valitettavasti säilytetä vuotta kauempaa missään Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteessä. Tarkemmat saatavuustiedot voit tarkistaa kirjaston lehtitietokannasta osoitteesta http://libpress.lib.hel.fi/ . Esim. Itogi-lehden tämän vuoden numerot ovat tulleet Kallion kirjastoon, mutta koska vanhempia lehtiä lainataan, kannattaa soittaa ja varmistua saatavuudesta puh. 31085053.
Emme ikävä kyllä onnistuneet saamaan selville kirjan nimeä, vaikka kuvauksesi oli todella seikkaperäinen. Vaikuttaa, että kyseessä saattaisi olla joku fantasiakirja.
Kannattaa kokeilla Kirjasammon kansikuvahakua. Voit joidenkin kannessa olevien elementtien (värien, yms.) pohjalta tehdä hakuja:
https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch
(Toivottavasti joku Kysy kirjastonhoitaja -palvelun käyttäjistä tunnistaa teoksen. Vastauksen voi jättää kommenttina tämän vastauksen perään.)
Hei,
En tunnistanut kyseistä laulua, mutta lähetin sähköpostia Shackleton-minisarjan musiikista vastaavalle koordinaattorille. Hän ei ole ainakaan vielä vastannut minulle.
Satu Hovin, Hannele Maahisen ja Katri Niemen kirjassa Keskiajan puvut "kaprönikkä" on "keskiajalla ja renessanssin aikaan käytetty huntu, josta saatiin päähine taittelemalla ja nuppineuloin kiinnittämällä". Riitta Pylkkäsen Renessanssin puku Suomessa 1550–1620 puolestaan lukee kaprönikan huppupäähineisiin ja kertoo, että tämä keskiaikaiseen huppuun palautuva päähine oli "leikkaukseltaan yksinkertainen, usein muodostettu puolipyöreästä kankaanpalasta, jonka etureunaan sijoitettiin koristeellinen nauha ja jonka liepeet laskeutuivat hartioille". Nimi "kaprönika" on johdettu päähineen ranskankielisestä nimestä chaperon.
Leikkaamalla kaarevaan osaan halkioita voitiin päähineen pukemistapoihin saada vaihtelua. Alla pidetyn alusmyssyn…
Bo Bergmanin runoutta näyttää olevan suomennettuna melko niukasti. Hänen runojaan löytyy suomennettuna muun muassa kirjaston kokoelmissa olevasta antologiasta "Kevätsade: valikoima ruotsalaista lyriikkaa", mutta kyseistä runoa ei sieltä löydy. Jos sinua kiinnostaa, runosta löytyy kuitenkin englanninkielisiä käännöksiä; esimerkiksi Anne Macgregorin (2017) väitöskirjan "Portrayals of Identity in the Romanser and reception of Ture Rangström" sivulta 103 löytyy kyseinen runo englanniksi. Jos jollain kommentoijalla on tietoa runon mahdollisista suomennoksista, otetaan sitä ilomielin vastaan.
Hei,Kyseessä lienee tämä:4. Nykyajan nainenSäv. Georg Malmsten, san. Hertta StüfenEs. "sotilaat", laulu (playback, mieslaulajat), 0' 30". Levytys: Georg Malmsten ja orkesteri; Parlophon B.36004, 1929.Kotimaisten elokujvien tietoja voi hakea Elonet-palvelsuta (Autuaan everstin tietoihin: https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_117320 ), jonne on tallennettu kansallisfilmografia. Kuuntelin kyseisen laulun, mutta tuota sanoistusta en laulussa kuullut. Kyseessä lienee sotilaan marssimisen huvitukseksi väännetty sanoitus.
Parhaiten kuvausta vastaa Hiski Salomaan säveltämä ja sanoittama laulu "Savonpiijan Amerikkaan tulo" tai "Savonpojan Amerikkaan tulo". Näistä nimistä on julkaisuissa useita erilaisia versioita. Esimerkiksi vuonna 1928 äänitetyn levyn etiketissä lukee "Savonpijan Ameriikkaan tulo" (Columbia 3081-F). Laulu alkaa: "Myö tänne muaha(n) kottoo". Ensimmäistä muistamaasi säettä ei laulussa ole, mutta kaikki muut säkeet jossakin muodossa ovat mukana. Eri julkaisuissa on pieniä eroja, mikä ei ole ihme, kun on litteroitu savoa. Laulun sanat sisältyvät seuraaviin julkaisuihin:Hellgren, Nestori: Tahdon laulaa kupletteja : lyhyt oppimäärä kupletööriksi ja katsaus kupletin historiaan (Lahden ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö, 2013, s. 47; Savonpiijan…
Yleensä etuliite kilo tarkoittaa tuhatta, vrt. kilometri. Täten kilodollari on tuhat dollaria. Löysin siihen jonkinlaisen vahvistuksen netistä, sivulta http://www.mbnet.fi/net.nyt/juttu.aspx?id=693
Yleiset kirjastot hankkivat pääosan kirjoistaan ns. sopimustoimittajan kautta. Näitä ovat esimerkiksi Kirjavälitys Oy ja BTJ Finland Oy, mutta pienemmillä paikkakunnilla usein myös paikallinen kirjakauppa. Jos oma kirja ei ole näitten isojen välittäjien listoilla, konstit ovat aika vähissä.
Kaikkia kirjastoja ja kansalaisia palvelevalla sivustolla www.kirjastot.fi on myös keskustelufoorumi "Pienkustantajien uutuuksia" (http://www.kirjastot.fi/fi/forum/404#.VXG_OEYjmfU), jonne voi kirjoittajaksi rekisteröitymisen jälkeen jättää uutuuskirjaesittelyjä teoksista, joiden kustantaja ei kuulu isojen joukkoon. Tätä palstaa luetaan juuri siinä mielessä, että sieltä voi löytää muuten hankalasti löytyvien julkaisujen tietoja.
Heikki Poroila
Nykysuomen sanakirja ei varsinaisesti tunne kyseisiä sanoja, mutta ne on ilmeisesti johdettu verbeistä röyhtäistä tai röyhtäyttää, yleiskieliset muodot: röyhtäys, röyhtäisy.
Röyhtäistä: päästää (us. äänekkäästi) mahalaukkuun kerääntynyttä kaasua suun kautta, ryökäistä, röyhkäistä.
Röyhtäyttää: aiheuttaa röyhtäys, panna röyhtäisemään.
Sanat voivat tietysti olla myös kuvailevia ei-yleiskielen sanoja, joilla on asiayhteydessään ihan eri merkitys.
Helsingin Sanomat uutisoi 161.1993 näin: "Piruetti historiaan "Karkki" Candeloro on tyttöjen mieleen". Uutinen löytyy alla olevasta linkistä:
https://www.hs.fi/urheilu/art-2000003205667.html
Muodista on kirjoitettu hyvinkin paljon. Internetin osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ linkistä HAKU voi hakea Tampereen ja lähikuntien kirjastojen materiaalia. Yhdistämällä asiasanat muoti, historia ja 1940-luku saa 10 teosta. Toisaalta joissakin muodin historiaa käsittelevissä kirjoissa on mukana myös 1940-luku, vaikka ne kattavat laajemman ajanjakson.
Asiasanoilla muoti ja historia tulee 296 viitettä, niissä on vara valita...(osa teoksista käsittelee tietenkin keskiaikaa tai muuta vastaavaa). Laitan tähän malliksi lyhyen luettelon kirjoista: Aikasalo, Päivi: Seuratkaamme järkevää ja terveellistä muotia (2000), Contini, Mila: Muoti kautta aikojen (1967), Fashions of a decade. The 1940s (1991), Franck, Marketta: Päiväkirjani:…
