Laissa on säännökset lääketieteellisestä tutkimuksesta. Lain mukaan tutkijan on ennen tutkimusluvan pyytämistä saatava tutkimussuunnitelmastaan myönteinen lausunto asianomaiselta eettiseltä toimikunnalta.
Muussa tutkimuksessa tutkimuslupamenettelyt vaihtelevat aloittain ja kunnittain. Opinnäytetöiden tekijät eivät voi yksinään hakea tutkimuslupaa, vaan siihen tarvitaan myös työn ohjaajan tai laitoksen johtajan hyväksyntä. (Tutkimus ja sen raportointi, 1992, s. 32) Kouluissa tutkimuslupaan tarvitaan koulutuslautakunnan suostumus, ja se edellyttää tutkimussuunnitelman esittämistä(Hirsjärvi, Sirkka: Tutki ja kirjoita, 2000, s. 159). Tutkimusluvan myöntämisestä voi olla säännökset esim. kunnallisissa johtosäännöissä.
Tutkimusluvan pyytäminen…
Tällä toiminnolla voidaan lähettää teoksen tietueen tiedot haluttuun sähköpostiosoitteeseen.
Esimerkiksi teoksesta Sagan, Carl: Ensimmäinen yhteys sähköpostiin saapuva viesti näyttäisi tältä:
Otsikko: Ensimmäinen yhteys
Tekijä: Sagan, Carl
Kirjastot: Vaski-kirjastot
Julkaistu: 1987
ISBN: 9512027372
Kirja
Näytä koko tietue: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.127916
Sienet ovat symbioottisia eliöitä, jotka auttavat muita lajeja, usein puita, saamaan vettä maaperästä. Vastineeksi ne saavat puulta itselleen tärkeitä ravintoaineita sekä hiilidioksidia, jota ne eivät itse tuota. Sienet tarvitsevat vettä ja happea myös itse, mutta se ei suinkaan riitä niille.
Sienet eivät yhteytä, mutta useat lajit tarvitsevat happea soluhengitykseen, jonka avulla ne pilkkovat ravintoaineita itselleen sopivampaan muotoon. Jotkut sienet elävät hapettomissakin oloissa. Puilta ne saavat mm. erilaisia sokereita, joita tarvitaan itiöntuotantoon.
Lähteitä:
Solunetti: sienet
Viherympäristöliitto: Mitä puun juuristossa tapahtuu?
Yle: Tutkijat ovat paljastaneet sienten ja puiden kemiallisen…
Hei,Tätä lehteä on ainakin mikrofilminä Rovaniemen kirjaston Lappi-osastolla (suljettu 31.5.2025 saakka). Kirjastosi kaukopalvelun kautta voit kysellä tarkemmin onko muita mahdollisuuksia päästä tuohon aineistoon käsiksi. Mikrofilmejä saanee kaukolainaan kirjastossa siihen soveltuvalla laitteella katseltavaksi, mutta tämä vaatii lisäselvittelyjä.
tähän kysymykseen on vastattu aikaisemmin täällä kysy kirjastonhoitaja-palvelussa ja silloin on ehdoteltu tämmöisiä, linkit vastauksen alareunassa. Jälkimmäisessä linkissä on kysytty asuja 5-vuotiaalle tytölle, mutta ainakin osa asuista kyllä soveltuu kaikille lapsille.Kirjoja ja lehtiä sekä niiden saatavuutta voi tutkia verkkokirjastostamme www.keski.finna.fiTässä hakuesimerkki teoksesta Pidetään naamiaiset, mitä näyttää olevan Jyväskylän lähikirjastoissa saatavilla.https://keski.finna.fi/Search/Results?lookfor=pidet%C3%A4%C3%A4n+naamiaiset&type=AllFields&hiddenFilters%5B%5D=building%3A%220%2FKeski%2F%22&limit=20 https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-loytaisin-ohjeita-lasten-naamiaisjuhlia?language_content_entity=…
Pasilan kirjaston kokoelmissa on Barbara Hulanickin omaelämäkerta "From A to Biba" (1984). Kirja on kuitenkin tällä hetkellä lainassa.
Useat muodin historiaa käsittelevät teokset sisältävät varmasti jonkin verran tietoa ja kuvia Bibasta ja Hulanickistä. Kaikissa selailemissani muotikirjoissa nämä tiedot jäivät kuitenkin vain yksittäisiksi maininnoiksi, eivätkä ne siis sisältäneet kattavampaa Biban tai Hulanickin historiaa.
Linkki:
http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=t&searcharg=from+a+to+biba&…
Raision kaupunginkirjastosta löytyy tieto, että runo on Larin-Kyöstin: löytyy mm. teoksesta Lapsuuden joulu: kauneimmat joulun runot ja laulut (osa 2).
En nyt ihan tarkalleen tiedä, millaisia telineitä mahdat tarkoittaa: hyllyihin esille pantavia näyttelytelineitä, itsenäisinä kalusteina lattialla seisovia esittelytelineitä, seiniin kiinnitettäviä pystymallisia telineitä, kirjarivien päädyissä käytettäviä kirjatukia vai jotakin ihan muuta?
Hyllyissä käytettävät erilaiset telineet ja tuet sekä muutkin vastaavanlaiset pienet tarvikkeet ainakin Helsingin kaupunginkirjasto hankkii etupäässä BTJ Kirjastopalvelusta (http://www.btj.fi/). Suurempiin hankintoihin käytetään kaupungin Hankintakeskusta (http://www.hel.fi/hki/Hank/fi/Etusivu).
Vaikka BTJ palveleekin lähinnä kirjastoja, kouluja ja yrityksiä, voisit varmasti sieltä kysellä haluamiasi tarvikkeita.
Erityisturvavankiloista (englanniksi supermax prisons, super-maximum security prisons, myös max-max) kerrotaan esimerkiksi seuraavissa kirjoissa:
The United States and torture : interrogation, incarceration, and abuse / edited by Marjorie Cohn. New York University, 2011. Erityisesti sivut 215-238 käsittelevät Supermax prisons –eritysturvavankiloita.
Caught : the prison state and the lockdown of American politics / Marie Gottschalk. Princeton University Press, 2015. Kirjan asiasanaluettelossa asiasanan Supermax prisons kohdalta löytyy kuvauksia useiden osavaltioiden erityisturvavankiloista.
Näissä kirjoissa on runsaasti viitteitä muuhun kirjallisuuteen ja lähteisiin. Nämä kirjat on lainattavissa Eduskunnan kirjastossa.
Kattava…
Suomalainen lakimiesmatrikkeli on on nimeltään Suomen lakimiehet ja sen uusin painos on vuodelta 1999. Kirja löytyy Vantaalta pääkirjastosta ja Myyrmäestä; sen lisäksi kirjaa on Helsingin ja Espoon kirjastojen kokoelmissa.
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi laulun! Palaamme asiaan mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseistä laulua?
Löysin Suuri Toivelaulu kirjasta no.6 laulun nimeltä
Pettäjän tie , tarkoitatkohan tätä kappaletta?
Taisto Ahlgren on laulanut kappaleen, jonka säveltäjäksi ja sanoittajaksi on merkitty P. Ahlgen.
Muusikko Erkki Laurokari nosti kuitenkin oikeusjutun väittäen, että kappale on kopio hänen säveltämästään ja sanoittamastaan laulusta Kohtalon kukka. Hän voitti jutun ja Teoston mukaan molemmat kappaleet ovat hänen nimissään.
Tietoa korttipeleistä ja niiden säännöistä saat esim. korttipelit.net-sivustolta. Sivuston mukaan 6-7 hengelle sopivia ovat mm. 31 (2-9 pelaajaa), Kirves (2-9), Ramina (3-8), Ristiseiska ja Seiska (vähintään 3 pelaajaa) ja Viimeinen tikki (2-7).
http://www.korttipelit.net/
Jos Sinulla on mahdillisuus lähettää siitä kuva esim. Suomen sieniseuraan http://www.funga.fi/
tai Helsingin yliopiston Pinkka-palveluun http://www.helsinki.fi/pinkka/index.htm,
saat varmaan luotettavan vastauksen.
Voit myös yrittää selailla Suomen kasvimuseon teosta Suomen sieniopas. Siitä löytyvät kaikki syötävät ja syömäkelvottomat suomalaiset sienet.
KonMari, suomalaisittain konmaritus, on japanilaisen Marie Kondon kehittämä kodin siivoamisen ja järjestämisen menetelmä. Vain iloa tuottavat tavarat säilytetään, siinä menetelmän ydin. Myös ihmissuhteiden järjestämiseen konmaritusta voi soveltaa.
Netistä tietoa kyllä löytyy hakusanalla konmaritus tai KonMari ja lisää englanninkielisellä termillä KonMari method.
Mutta kirjastojen luetteloista tietoa aiheesta löytyy yhdistelemällä hakusanoja siivous, järjestys, tavarat, säilytystilat, koti, elämäntaito.
Kannattaa lukea Vesa Heikkisen blogikirjoitus Kaikki konmarittamaan! Se kertoo ytimekkäästi mistä KonMarissa on kysymys ja mistä se on saanut alkunsa.
https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/vesa_heikkinen?5400_a=comment…
Vuosien 1925-2018 tilastojen mukaan siilinjärveläisiä on ollut eniten vuonna 2015: 21 794 asukasta. Iisalmessa oli vuosien 1980-2014 tilastojen mukaan eniten asukkaita vuonna 1995: 24 042 asukasta. Tiedot ovat peräisin Siilinjärven kunnan sivuilta, Iisalmen Wikipedia-artikkelista ja Pohjois-Savon liiton sivuilta:
https://storage.googleapis.com/siilinjarvi-production/2019/05/15332259-asukasluku.pdf
https://fi.wikipedia.org/wiki/Iisalmi
https://www.iisalmi.fi/loader.aspx?id=dc8441bb-aca9-4583-963b-b0dd9a8a9507
Kertomus sotkasta ja maailmansynnystä on Kalevalan ensimmäisessä runossa.
Kalevalan englanninnoksen voit lukea esimerkiksi täältä.
http://www.gutenberg.org/files/5186/5186-h/5186-h.htm
Kalevala on käännetty englanniksi usempaankin kertaan. Jos haluat jonkin toisen tulkinnan Kalevalasta, löydät englanninnokset tästä listasta.
https://kalevalaseura.fi/kalevalasta/kalevalan-kaannokset/
Hei, näyttää hieman huonolta tuon kuunnelman suhteen.Kuusi pingviininpoikasta -kuunnelma löytyy Finnasta kirjana. Fyysisesti se on luettavissa lukusalissa Jyväskylän yliopistonkirjastossa (ei kaukolainana) ja Varastokirjastosta se on saatavilla kaukolainana. Voit halutessasi tehdä kaukolainapyynnön täällä: https://helmet.finna.fi/Content/kaukopalvelu KAVI ei ole digitoinut kuunnelmia, joten noin vanhaa kuunnelmaa ei löydy toistaiseksi heidän arkistostaan av-versiona. Mahdolliseen ammattikäyttöön voit tiedustella kuunnelmaa Ylen Arkistomyynnistä: https://yle.fi/aihe/s/arkistoaineistoa-ammattikayttoon Suora linkki Kansalliskirjaston hakuun:https://www.finna.fi/Record/jykdok.846318?sid=4781576702…
Hei,Tähän ei löytynyt valitettavasti suoraa vastausta. Kannattaa tutkia paikallishistorioita tai Kiannon tuotantoa ja etsiä niistä mainintoja. Paikallishistorioita voi etsiä Outi-verkkokirjastossa esimerkiksi hakusanoilla Ylikiiminki paikallishistoria. Kianto kirjoitti aikoinaan myös lehtiin, joten kannattaa tutkailla myös vanhoja lehtiartikkeleita. Niitä löytyy kokotekstinä Kansalliskirjaston palvelussa digi.kansalliskirjasto.fi.Onko jollakin Kysy kirjastonhoitajalta -vastausten lukijalla tarkempaa tietoa? Kommentoi alle.
Suurkaupunkialueen yleisten kirjastojen tietokannasta löytyy ainakin seuraavanlaisia nuottijulkaisuja / valikoimia kysymästäsi musikaalista:
Kander, John: Chicago - movie vocal selections
Kander, John: Chicago - vocal selection : a musical vaudeville
Kander, John: Selections from Chicago - easy piano
Suomeksi ei kyseistä nuottia tietokannastamme löytänyt. Myöskään haut Arsca-tietokannasta (sisältää mm. Sibelius-Akatemian kirjaston ja Teatterikorkeakoulun kirjaston aineistot) tai Viola-tietokannasta (sisältää yliopistojen musiikkiaineiston) eivät tuottaneet mainittavampia tuloksia jo yllä mainittujen nuottien lisäksi.
