Kirjallisuusarvosteluja-lehti ei ilmesty enää. Internetistä löytyy Lukukeskuksen ylläpitämä www.kiiltomato.fi , josta löytyy kotimaisen proosan ja kotimaisen runouden, käännöskirjallisuuden, tietokirjallisuuden sekä muun kirjallisuuden arvosteluja suomeksi ja ruotsiksi.
ARTO-viitetietokannasta, josta löytyvät tiedot kotimaisissa erikoisaikakauslehdissä ilmestyneistä artikkeleista löytyi kaksi Pertti Koistisen Hoivan arvoitus -teosta koskevaa artikkeliviitettä:
Tekijä: Tedre, Silva
Nimeke: Ratkesiko hoivan arvoitus?
Aineisto: artikkeli kausijulkaisussa
Julkaisu: Janus. Jyväskylä : Sosiaalipoliittinen yhditys. - Issn 1235-7812.11 (2003) :2,s. 168-170
Tekijä: Moilanen, Merja
Nimeke: Puhetta hoivasta
Aineisto: artikkeli kausijulkaisussa…
Ylellä tällä hetkellä esitettävän televisiosarjan Syke on tuottanut Yellow Film & TV. Tuotantoyhtiöstä kerrottiin, että sarjan kuudennessa osassa kuultavan laulun "Täällä Pohjantähden alla" sarjan kuudennessa osassa laulaa Vaula Korhonen.
Lähde:
Yellow Film & TV
www.yellowfilm.fi
Puhutaan Lagrangen pisteistä, jotka ovat avaruudessa olevia kohtia, joissa kahden toisiaan kiertävän massapisteen vetovoimat sekä keskipakoisvoima kumoavat toisensa niin, että kolmas, pieni massa voi pysytellä niissä paikoillaan suhteessa kahteen muuhun kappaleeseen.Voit lukea Lagrangen pisteistä ja niiden etäisyyksien laskemisesta esimerkiksi seuraavilta verkkosivuilta:Lagrangen piste – WikipediaESA - What are Lagrange points?What are Lagrange Points? - NASA Science
Helsingin kaupunginkirjasto ottaa lahjoituksia vastaan, mutta valitettavasti kaikkia kirjoja ei voida ottaa vaan ainoastaan niitä, joille on kysyntää tai tarvetta. Jos kirjat ovat kysyttyjä uutuuksia, ne melko varmasti otetaan vastaan. Jos taas kyse on vanhoista ja/tai huonokuntoisista kirjoista, ne eivät välttämättä kelpaa kokoelmiin. Tosin harvinaisemmista vanhoista kirjoista voi olla Pasilan kirjastossa sijaitseva HelMet-kirjavarasto kiinnostunut.
Periaatteessa lahjoituksia voi tarjota mihin tahansa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Isoissa kirjastoissa on kuitenkin laajimmat kokoelmat, ja niihin saatetaan ottaa helpommin harvinaisempia ja vähemmän kysyttyjä kirjoja. Isoja kirjastoja kokoelmiltaan ovat esimerkiksi Pasilan…
Tekijänoikeuslaki ei tunne lautapelejä erityisenä suojan kohteina, vaan ne on tulkittava kuuluviksi muihin teoslajeihin. Osa perinteisistä lautapeleistä on tekijänoikeudellisesti vapaita joka tapauksessa, eikä niiden - kuten tammen, shakin tai vastaavien - kohdalla tarvitse asiaa sen kummemmin pohtia.
Uudempien lautapelien, joilla voidaan osoittaa olevan tunnistettu tekijä, voidaan kohtuudella olettaa saavan suojaa kuten kirjalliset teokset, koska peleihin normaalisti liittyy säännöt selittävä tekstiosio, joka normaalisti ylittänee teoskynnyksen, ellei kyseessä ole vain versio jostain perinteisestä pelistä.
Jos lautapeli tulkitaan suojatuksia kirjallisen teoksen tavoin, sen lainaamiseen kirjaston kautta ei tarvita erillistä lupaa, kunhan…
Suklaan valmistamiseen käytettävä kaakao sisältää teobromiinia, joka on kofeiinin tapainen metyyliksantiineihin kuuluva orgaaninen yhdiste. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Teobromiini)
Teobromiini ei ole ihmisille myrkyllistä, koska aineenvaihduntamme poistaa sen kehosta tehokkaasti. Koirien ravitsemukseen erikoistuneen Jakke Lehtosen mukaan koirien (ja kissojen) aineenvaihdunta on kuitenkin erilainen, eikä se pysty käsittelemään teobromiinia kovin tehokkaasti. Tästä johtuen teobromiini poistuu koiran kehosta 10 kertaa hitaammin kuin ihmisellä. Hitaaseen poistumiseen vaikuttaa myös koiran suoliston lyhyys ihmisen suolistoon verrattuna. Tämän takia teobromiinin haittavaikutuksia esiintyy koirilla hyvinkin pienillä…
Myrkytystä epäillessä kannattaa aina olla suoraan yhteydessä myrkytystietokeskukseen, joka on avoinna vuorokauden ympäri. Myrkytystietokeskuksen puhelinnumero on 0800 147 111.
En ole millään muotoa hyönteisten tuntija, mutta kuvan perusteella voisi päätellä, että kyseessä on jokin kovakuoriaisiin lukeutuva hyönteinen, ehkä lemulyhytsiipi, jos kohta siitä on Suomessa vain satunnaisia havaintoja.
Hyönteisten tunnistamisessa voi kysyä neuvoa Laji.fi-foorumilta.
Kaarinan alueen paikannimissä on pyritty tuomaan esille alueen historiaa. Nimiksi on pyritty saamaan tunnettuja ja arvokkaita nimiä, erityisesti juuri kylän- ja talonnimiä sekä huomattavien luonnonpaikkojen nimiä. Kultanummi on näistä kumpaakin, sillä Kultanummi oli alun perin peltoaukeama Kauselassa sijainneella Isotalo-nimisellä tilalla, mutta Kauselasta löytyi myös samanniminen asuintila. Kultanummi löytyy jo vuoden 1702 kartoista eli kohtalaisen vanhasta paikannimestä on kyse.
Lähteet:
Aalto, Anja (toim.) 2006. Nummesta Kaarinaksi. Paikannimien historiaa. Kaarina seura ry.
Lisätietoja:
Oja, Aulis 1946. Kaarinan pitäjän historia osa I. Kaarinan historiatoimikunta.
Kyseessä on runo Kuukaudet, joka on julkaistu Aukusti Salon alakansakoulun lukukirjassa Meidän lasten elämää (1935). Runon on kirjoittanut Lyyli Rantala.
Voit lukea runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta Alakansakoulu-lehdestä vuodelta 1939.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/938020?term=tuima&t…
https://finna.fi/Record/piki.6891?sid=4165046553#componentparts
Meidän lasten elämää Helmetissä
Keniassa toimiva Sheldrick Wildlife Trust pelastaa ja palauttaa luontoon orvoksi jääneitä norsun ja sarvikuonon poikasia. Projektia rahoitetaan kummitoiminnalla, josta saa lisätietoa säätiön sivuilta: https://www.sheldrickwildlifetrust.org/orphans. Kummiuteen kuuluu nimikko-orpo, jonka kuulumisista saa tietoa säännöllisesti.
Maailman luonnonsuojelusäätiö (WWF) tarjoaa symbolisia lajiadoptioita, joilla voi tukea useiden eri eläinlajien suojelua. Adoptoija saa halutessaan aiheeseen liittyvän lahjapaketin. Lisätietoa: https://gifts.worldwildlife.org/gift-center/gifts/species-adoptions.aspx.
Tämä on varsin usein palkitsevaa työtä, mutta pakko myöntää, että myös hankalia hetkiä tulee vastaan. Joskus joutuu tekemään todella paljon töitä jonkin kysymyksen eteen. Palkitsevaa on se, kun löytää hyvän vastauksen (tai ylipäätään vastauksen) vaikeaan tai hankalaan kysymykseen. On myös palkitsevaa auttaa ihmisiä, olipa itse kysymys millainen tahansa. Monesti kysyjät lähettävät vielä ylimääräiset kiitokset vaivannäöstä. Se tuntuu tietenkin mukavalta.
Ongelmanratkaisutaidot ja tiedonhakutaidot tässä totisesti kehittyvät, eikä se ole mikään huono juttu.
Oudot kysymykset saattavat aluksi hämmentää, mutta tähänkin työhön kehittyy lopulta rutiini, jonka avulla pystyy laatimaan vastauksen kysymykseen kuin kysymykseen. Meitä on iso…
Vuosien varrella Tampereella on ilmestynyt koko joukko ilmaisjakelulehtiä. 1980-luvulla kaupungin alueella jaettiin Tamperelaisen ohella ainakin seuraavanlaisia julkaisuja: Länkkäri : riippumaton ilmoitus- ja uutislehti (1981-1999), PS : Pirkanmaan sanomat : Etelä-Pirkanmaan talouksien palvelulehti (1982-2000), Kotikaupunki (1984-1988) ja Viikko-Tampere (1988-1990). 1990-luvun puolella ilmestyi Tampereen kaupunkiviesti (1993-1999).
Näiden ja monien muiden tamperelaisten ilmaisjakelulehtien numeroita löytyy Tampereen kaupunginkirjaston Pirkanmaa-kokoelman lehtivarastosta.
Vastaukseni tähän kysymykseen on omakohtainen. Helsingin suomenkielisellä työväenopistolla oli 1980-luvulla puhelinpömpeli, missä luki numero millä ko. puhelimeen
pystyi soittamaan. Olin juuri muuttanut Helsinginkadulle, ja minulle ei ollut vielä asennettu puhelinta uuteen kotiini. Soitin vanhemmilleni puhelun ilman markkaa ja tästä merkistä he tiesivät minun olevan työväenopiston puhelinkopissa odottamassa soittoa.
Laulun nimi on Muuttolinnut syksyllä. Se on sävelletty ainakin kahdesti.
J. N. Vainion säveltämänä ja Aliina Pennasen sanoittamana laulu löytyy kirjoista Lauluja pienokaisille: kotien ja alkeiskoulujen tarpeeksi (Valistus, 1921) ja Mitä me laulaisimme?: alakansakoulun laulukirja (WSOY, 1927).
Kirjassa Pienten lauluja (WSOY, 1958, useita painoksia, 5. p. 2002) laulun on säveltänyt Lauri Parviainen, sanoittajaa ei ole mainittu. Sanat ovat muuten samat kuin kahdessa muussakin nuotissa, mutta laulu alkaa näin: Linnut jo lentävät parittain.
Nuotissa Pienten lauluja (WSOY, 1958), josta on julkaistu uudempiakin painoksia, on Lauri Parviaisen sävelmä, mutta sanojen tekijää ei ole mainittu. Sanat ovat muuten samanlaiset kuin kahdessa muussakin…
Kysymykseesi vastaaminen edellyttäisi sellaista saamen kielen historian ja nimistön asiantuntemusta, jota meillä ei valitettavasti ole näin joulunaikaan käytettävissä.
Palaamme asiaan myöhemmin, jos saamme asiasta enemmän selkoa.
Tässä vaiheessa voin vain todeta, että saamenkielisen nimistön edellisten sukupolvien tunnetuin asiantuntija T. I. Itkonen ei kirjoituksissaan (esim. Lappalaisperäisiä paikannimiä suomenkielen alueella, julkaistu Virittäjä-lehdessä 1920 tai suurteos Suomen lappalaiset 1-2, v. 1948) mainitse Kolmisoppi-nimeä.
Savon historian 1. osassa (1988)on Kauko Pirisen kirjoittama luku Savon saamelaisperäisestä nimistöstä (s. 275-281: Lappalaiset : väistyvä väestöaines), mutta sekään ei tunne Kolmisoppea.
Piilo, soppi on…
Lilli Korpiola, Lähi-Idän median asiantuntija, on kirjoittanut yhdessä Hanna Nikkasen kanssa kirjan Arabikevät (Avain, 2012), joka on Tieto-Finlandia –ehdokkaana.
Internet-hakujen tuloksena löytyi viite Lähi-Idän problematiikkaa käsittelevästä englanninkielisestä kirjasta, joka saattaa olla mainisemasi Korpiolan suosittelema teos.
Kirjan kirjoittaja on James Barr ja kirjan nimi A Line in the Sand: Britain, France and the Struggle That Shaped the Middle East, Simon & Schuster, 2012.
Saman kirjan on kustantanut myös W. W. Norton, 2012, nimellä Line in the Sand: The Anglo-French Struggle for the Middle East, 1914-1948.
Suomen kirjastoista kirja ei ole saatavilla.
Kirjan ensimmäinen luku on luettavissa kirjailijan kotisivuilla…
Sanana kollektiivi tarkoittaa Kielitoimiston sanakirjan mukaan kollektivismin periaatteiden mukaan järjestettyä (työ)yhteisöä (tai kielitieteessä ryhmäsanaa). Kollektivismin sanakirja taas määrittelee näin: yhteisön merkitystä tähdentävä, vars. tuotantovälineiden yhteisomistusta kannattava taloudellinen ja pol. aatesuunta.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Valmiita vastauksia en kysymyksiisi löytänyt, mutta kollektiivisesta toiminnasta löytyy kirjoja. Esim. nämä kirjat löytyvät pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista (http://www.helmet.fi/fi-FI):
- Joukkojen viisaus: miksi monet ovat viisaampia kuin harvat / James Surowiecki
- Infotopia: how many minds produce knowledge / Cass R. Sunstein
- Kollektiivinen asiantuntijuus /…
En löytänyt mitään tiettyjä lähteitä, joissa olisi nimetty nimenomaan tunnettuja henkilöitä, jotka olivat sotalapsina. Seuraava lista on koottu eri lähteistä:näyttelijä Marjukka Halttunen Näyttelijä Marjukka Halttunen: "En ymmärtänyt, miksi äiti lähetti pois" | Kodin Kuvalehtinäyttelijä Heidi Krohn Lappukaulatyttö | Keski-kirjastot | Keski-Finnakirjailija Heikki Hietamies Heikki Hietamies ja lapsuus pula-aikana | Apumuusikko Juhani Aaltonen, vuorineuvos Martin Saarikangas ja muusikko Lasse Liemola (lähde: Höök: Jotta edes lapset säästyisivät, 2007). Muistaisiko joku lukijamme muita?
