Kohtalaisen hyvät vastaukset kysymyksiin saanee Sosiaali- ja Terveysministeriön sivustolta, jossa on tilastotietoja soteveteraaneista, niin iän kuin sukupuolenkin mukaan jaoteltuna:
http://www.stm.fi/ikaihmiset/veteraanit/tilastoja?cssType=text
Kauhukirjallisuuden vaiheet selviävät hyvin seuraavista lähteistä:
Kirjallisuus, tunteet ja keskipäivän demoni, Suomalaisen Kirjalli-
suuden Seura, 1999 s. 39-63 Ilkka Mäyrä: Nykykauhun iloiset pirut -
kauhukulttuurin muuttuva minähirviö, Missä mennään? Kirjallisuuden
lajeja ja ilmiöitä, Tampereen yliopisto, 1999 s. 48-56 Ilkka Mäyrä:
Riemuitseva hirviö - Pahan voimien poetiikkaa, Haamulinnan perillisiä,
Kirjastopalvelu, 1992 s. 9-39 Matti Savolainen: Gotiikka eilen ja tänään.
Kirjat ovat Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Kysymykseesi ei voi vastata tyhjentävästi Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa, koska aihe on laaja ja monitahoinen. Löydät hyvin tietoa luostarilaitoksen synnystä lähikirjastosi tietosanakirjoista (esim. Otavan suuri ensyklopedia ja Spectrum).
Lähes kaikissa ns. korkeammissa uskonnoissa esiintyy luostarielämää. Kristillisen luostarilaitoksen syntymämaa on Egypti. Siellä syntyi ensimmäinen erakkoyhdyskunta, joka myöhemmin kehittyi varsinaiseksi luostariksi. Ensimmäinen historiankirjoituksen maininta erakoista on vuodelta 250. Ensimmäisen luostariyhdyskunnan perustajana pidetään Pyhää Pakomia eli Phomios Suurta (n. 290-346). (Tiedot ovat Otavan suuresta ensyklopedista.)
Jonkin verran tietoa luostarilaitoksen historiasta löydät…
Ilkka Remes ei ole antanut kovin paljon tietoja taustastaan ja käyttää kirjoittaessaan salanimeä, vaikka hänen oikea nimensäkin kyllä tiedetään. Remeksestä löytyy tietoa esimerkiksi seuraavista kirjoista:
- Kotimaisia nykykertojia. 3 (BTJ Kirjastopalvelu, 2000)
- Kotimaisia nykykertojia. 8 (Avain, 2010)
Remeksestä on kirjoitettu myös lehtiartikkeleita, joista voi saada tietoa hänestä. Tässä muutama mahdollisesti hyödyllinen artikkeli:
- Karemaa, Outi: Remes : hätäinen eteläkarjalainen tarinankertoja (Ruumiin kulttuuri 1/1999)
- Rytkönen, Annika: Ilkka Remes - suuri tuntematon (Iltalehti, http://www.iltalehti.fi/viihde/2012122116378637_vi.shtml)
- Salovaara, Kyösti: Ajan hermolla, menneisyyden pauloissa : Ilkka Remes, 50, virittää yhä…
Sanana Mesopotamia on peräisin kreikasta. Se muodostuu sanoista mesos, keskellä, ja potamos, joki, ja tarkoittaa siis jokien välissä olevaa maata. Tästä juontuu siis myös suomenkielinen nimi Kaksoisvirranmaa.
Nimen kytköstä Tampereen katusuunnitteluun ja kaavoitukseen kannattanee kysyä suoraan kaupungilta, https://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/organisaatio/kaupunkiymparist…. Tampereen kaupunkisuunnitelun kotisivut löytyvät osoitteesta https://www.tampere.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaupunkisuunnittelu-ja-rak….
Olisiko tuo 68 vuotta kaksosten yhteinen elinikä...
34 vuotiaat siamilaiset kaksosethan ovat eläneet yhteensä 68 vuotta. Tapahtumien aikajanakin viittaa 33-34 vuoteen.
Epäselvyydet palkkauksessa, vuosilomassa, lomauttamisessa, irtisanomisessa jne. saatetaan ensin työnantajan tietoon. Jos työntekijä ei mielestään ole saanut työnantajalta kaikkia hänelle kuuluvia palkkoja, hänen on pyydettävä työnantajaltaan palkanmaksun oikaisua.
Jos saatavien suoritus viivästyy, työntekijällä on oikeus saada korkolaissa tarkoitetun viivästymiskoron lisäksi täysi palkkansa odotuspäiviltä, enintään kuitenkin kuudelta kalenteripäivältä.
Mikäli työnantajan asiaan ottama kanta ei tyydytä voivat järjestäytyneet työntekijät antaa asiansa luottamusmiehen hoidettavaksi.
Jos työntekijä ei kuulu ammattiliittoon, hän voi hakea saataviaan yleisessä alioikeudessa nostamallaan kanteella. Kanne on hänen itsensä pantava vireille. Tämä…
Vuoden 2023 valintaperusteet ovat aivan samat kuin vuosina 2022-2018. Valintakoe on paperilla tehtävä monivalintakoe ja se perustuu edelleen seuraaviin lukion (OPH2015) mukaisiin oppimääriin:
Taloustieto (YH2)
Ihminen ympäristön ja yhteiskunnan muutoksessa (HI1)
Joko Tilasto ja todennäköisyys (MAB5) tai Todennäköisyys ja tilastot (MAA10)
Kokeessa mahdollisesti jaettava aineisto
Lähde: https://www.ekonomivalmennus.com/valmennuskurssit_kauppakorkeaan/valint…
Ohessa vuoden 2022 taloustieteen valintakoe https://www.utu.fi/sites/default/files/public%3A//media/file/VTKvalinta…
Sana "skorpioni" kiinan kielellä löytyy kiinan kielen sanakirjasta. Jos kirjoitetaan xie zi, käytetään kahta merkkiä. Jos kirjoitetaan tian xie xing, käytetään kolmea merkkiä. Lisäksi rivillä on suluissa yksi merkki kiinan kielellä. Kiinan merkkejä ei saa tässä vastauksessa näkymään, joten tervetuloa kirjastoon katsomaan sanakirjasta. Jyväskylän kaupunginkirjastossa ne löytyvät hyllyluokasta 89.943038. Käsikirjastossa on aina paikalla teos Li: Suomi-kiina suursanakirja, jota tässä käytettiin lähteenä.
Periaatteessa melkein kaikkia metalleja voi kierrättää. Poikkeuksena ovat radioaktiiviset ja myrkylliset metallit (esim. uraani, elohopea).
Ohjelma metallien kierrättämisestä:
https://areena.yle.fi/audio/1-50250005
Elohopeaa sisältävien lamppujen kierrättämisestä:
http://www.elker.fi/elker/ajankohtaista/faq/lamppujen-kierratys-faq
Harvinaisten maametallien kierrätyksen haasteista:
https://eetti.fi/2019/03/13/yttrium-prometium-wtf-harvinaiset-maametall…
https://www.kemia-lehti.fi/wp-content/uploads/2013/02/kem112_maametalli…
Kyseinen sitaatti Emily Brontën teoksesta Wuthering Heights löytyy suomennoksen toisen osan toisesta luvusta.
Teoksesta on useita suomennoksia. Tuorein, Juhani Lindholmin suomennos, on vuodelta 2001.
http://www.gutenberg.org/files/768/768.txt
https://finna.fi
Brontë, Emily: Humiseva harju (suom. Juhani Lindholm, Otava, 2008)
Hermann Hessen runokokoelmassa Huilunsoittaja: runoja 1895-1941 on toinen suomennos Arosusi-romaanissa olevasta runosta Arosusi. Sen on suomentanut Anna-Maija Raittila. Suomennos on vuodelta 1977.
Valssiin "Kielon jäähyväiset" on tosiaankin olemassa toinenkin säkeistö, jota en kuitenkaan löytänyt mistään juuri nyt käsillä olevasta nuotista enkä kirjasta, mutta Populaarimusiikin museon (http://pomus.net) Harmony Sistersiä käsittelevässä artikkelissa (http://pomus.net/001714) kerrotaan, että yhtye on levyttänyt version, "jonka suomennoksessa (Kerttu Mustonen) on mukana myös harvoin kuultu toinen säkeistö: ”Onnekkaan ohikiitävän hetken vain / kirkkauden kesän kultaisen nähdä mä sain...”. Tämä versio löytyy ainakin cd-levyltä Harmony Sisters: Harmony Sisters. 2 : Kun on valoisaa taas : 1942-53 (Siboney, p1991, SIBCD2).
Myös Konsta Jylhän lauluun "Vaiennut viulu" on olemassa 3. ja 4. säkeistö, joita ei yleensä ole mukana nuoteissa.…
Suomen kielen sanakirjat eivät tunne sanaa pitkäniskainen.
Eija-Riitta Grönros kirjoittaa Kielikellossa 3/1994, artikkelissa Sävyt ja vivahteet, sanojen tyylilajin osoittaminen sanakirjassa.
"Kielessä on paljon sellaista sanastoa, jota sanakirja luonnehtii leikilliseksi. Leikillisiksi ja arkityylisiksi leimattujen sanojen raja on häilyvä, sillä leikillisyyden himmetessä sana vakiintuu usein arkikielen ilmaukseksi.
Kun leikinlasku ylittää hyväntahtoisuuden rajat, ollaan pian jo halventavien ilmausten puolella. Halventavuus voi olla joko sanan käyttäjän tietoisesti tarkoittamaa tai vain kohteen kokemaa. Toisinaan puhuja tai kirjoittaja itse pitää jotakin ilmausta neutraalina, mutta se, josta ilmausta käytetään, voi tuntea sanan hyvinkin…
Valitettavasti en löytänyt sanan alkuperää. Nykysuomen sanakirja: uudissanat vuodelta 1980 tuntee jo nikkarin kanadalaisena jääkiekkoilijana, sen sijaan Nykysuomen sanakirja 6: etymologinen sanakirja ei nikkaria mainitse. Neuvoisin kääntymään asiassa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen puoleen, osoite on http://www.kotus.fi/etusivu.shtml
Naispappeuden vastustus ei perustu pelkästään erillisiin selväsanaisiin raamatunlauseisiin (kuten esim. mainitsemanne 1.Kor. 14 : 34) vaan niiden tulkintaan mm. vanhatestamentilliselta taustalta.
Tietoa aiheesta saatte esim. seuraavista kirjoista:
Naispappeus : teologien puheenvuoroja. – Helsinki, 1968.
Huovinen, Eero : Nainen ja pappisvirka : agumentaatioanalyysi Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa käydystä naispappeuskeskustelusta. – Helsinki, 1979. ISBN 951-9111-26-3
Teinonen, Seppo A. : Kirkon uudistus ja naispappeus. – Helsinki, 1975. ISBN 951-621-135-6
Lindström, Martin : Naispappeus Raamatun ja tunnustuksen näkökulmasta. – Helsinki, 1980. ISBN 951-1-05847-9
Herran käsky : asiatietoa naispappeuskysymyksestä. – Helsinki, 1984.…
Hakusanalla ”tunneterapia” ei näytä löytyvän ainakaan Helmet-kirjastojen valikoimista oikein mitään. Aiheesta näyttäisi kuitenkin olevan tietoa esimerkiksi Antti Pietiäisen teoksessa ”Tunne, antitunne, perimä : johdanto tunteiden dynamiikkaan” (Natura Medicina, 2013) ja Marja-Liisa Veijosen teoksesta ”Luontaisesti terveeksi” (Edico, 2008).
Ilmeisesti tunneterapialla on läheinen suhde vyöhyketerapiaan. Siihen liittyvää koulusta antavia tahoja löytyy Googlella käyttämällä hakusanoja ”vyöhyketerapia” tai ”tunneterapia” ja ”koulutus”. En anna suoraan linkkejä, jotten tulisi mainostaneeksi mitään koulutusta antavaa tahoa. Vyöhyketerapiasta on myös enemmänkin kirjoja kirjastojen valikoimissa.
Sinänsä lienee ehkä syytä muistuttaa, että…
Ruunaa-sana esiintyy muutamassa itäsuomalaisessa paikannimessä (Ruunaa, Ruunaanjärvi, Ruunaankosket, Ruunaansilmä, Ruunaanselkonen, Ruunaankallio, Ruunaanonsi), mutta näiden nimien alkuperä ei ole selvillä. Äänteellisesti lähtökohdaksi sopisi ehkä venäjän sana struna (soittimen kieli, jänne, pingotettu lanka), josta on saatu karjalan kieleen sruuna (metallilanka, soittimen kieli), mutta tältä pohjalta nimeämismotiivia on kuitenkin vaikea osoittaa. Yhteyden puolesta puhuu kuitenkin se, että 1500-luvulta peräisin olevissa varhaisimmissa karttamerkinnöissä Ruunaa on juuri Struna. 1600-luvun lopulla on kirjattu ruotsinkielinen muoto Runaby, ja Pielisjärven kirkonkirjoissa 1600-, 1700- ja 1800-luvuilla nimestä tavataan satunnaisesti…
Paloniemi on ns. asutusnimilähtöinen sukunimi. Sitä esiintyy sukunimenä mm. Posiolla, Kuusamossa. Alavudella, yleensäkin Länsi- ja Pohjois-Suomessa.
Sukunimistä osa on Salmesta tulleilla siirtolaisilla. Viipurissa ja Heinjoella nimi on vaihdettu Bryggäri - Paloniemi.
Väestörekisterikeskuksen sivustolla voi hakea tilastotietoja etu- ja sukunimistä.
Lisätietoja nimestä on mm. teoksessa Mikkonen: Suomalaiset sukunimet.
Kyseinen laulu on R. Raalan säveltämä Pieni pilvi. Äänitettä laulusta ei löydy. Karkea melodianuotinnos ilman sointumerkkejä löytyy R. Raalan julkaisusta Laululeivonen. Tämän sävelmäkokoelman on julkaissut Kustannusosakeyhtiö Otava useina erillisvihkoina 1912-1930. Joissakin kirjastoissa erillisvihot löytyvät yksiin kansiin koottuna kokoelmana.
