Suomessa saunomisen auktoriteettina voidaan pitää Suomen Sauna-seuraa, joka julkaisee Sauna-lehteä. Kannattaa varmaan käydä sen osoitteessa http://www.sauna.fi, josta löytyy paljon linkkejä. - Löylyveden lämmön vaikutus saunan makoisuuteen on ehkä jonkin verran makuasia. Erkki Helamaan vuonna 1999 ilmestyneessä kirjassa Kiuas saunan sydän sanotaan: "Lämmin löylyvesi, mieluimmin lähes kiehuva, säästää kiukaan tulikuumia kiviä ennenaikaiselta rapautumiselta." Kirjoissa jatetään yleensä löylynheittoveden lämpötilasuositus kertomatta.
Sana "skorpioni" kiinan kielellä löytyy kiinan kielen sanakirjasta. Jos kirjoitetaan xie zi, käytetään kahta merkkiä. Jos kirjoitetaan tian xie xing, käytetään kolmea merkkiä. Lisäksi rivillä on suluissa yksi merkki kiinan kielellä. Kiinan merkkejä ei saa tässä vastauksessa näkymään, joten tervetuloa kirjastoon katsomaan sanakirjasta. Jyväskylän kaupunginkirjastossa ne löytyvät hyllyluokasta 89.943038. Käsikirjastossa on aina paikalla teos Li: Suomi-kiina suursanakirja, jota tässä käytettiin lähteenä.
Internetistä ei löytynyt ainakaan vielä äänikirjoja suomeksi , mutta seuraavasta osoitteesta löytyy englanninkielisiä ladattavia äänikirjoja: http://www.audiobooksforfree.com/screen_main.asp
Sivustolla on eri lajityyppejä edustavia teoksia, myös tietokirjoja.
Tietoa Merja Jalosta löytyy mm. seuraavista kirjoista: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita, toim. Ismo Loivamaa, 1995 s.49-54 ja Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2, toim. Ismo Loivamaa, 1999 s.57-62. Kummatkin kirjat ovat luokassa 86.11 ja löytyvät ainakin Vantaan pääkirjaston aikuistenosaston käsikirjastosta ja lastenosastolta. Merja Jalosta on tietoa myös osoitteissa http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/jalomerja.html (Infoplaneetta) ja http://www.otava.fi/DAS/kotimaiset_kirjailijat/990602-161135.html (Otava).
Eve Hietamiehen tiedot löytyvät seuraavasta kirjasta: Kotimaisia nykykertojia, toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa, 1997. Kirja löytyy luokasta 86.203, sekä Vantaan pääkirjaston aikuistenosaston…
Kustaa Vilkunan teoksessa Suuri nimipäiväkalenteri on seuraavat tiedot nimistä Salli, Salla: Salli on englannin Sally, joka on hellittelymuoto vanhasta Saara-nimestä. Sallin vakiintumista on mahdollisesti auttanut suomen kielen sallia-verbi. Salla on muodostunut Sallin a:lliseksi rinnakkaismuodoksi. Teoksen mukaan on myös mahdollista että Lapin-romantiikka on synnyttänyt nimen Salla, paikannimet Salla ja Sallatunturi ovat tuttuja kaikille. Pentti Lempiäisen teoksen Suuri etunimikirja mukaan Salla on ollut Sallin rinnakkaismuotona Suomen almanakassa 1950-72 23.2. ja 19.7. vuodesta 1973. Saman teoksen mukaan Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Sallan Sallin tavoin nimeen Saara.
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen johtoryhmä on sopinut, että laina-ja uusimiskiellon alaraja on 10 e.
Maksun tarkoituksena on saada aineisto kiertoon toisten käytettäväksi. Myöhästymismaksun välttäminen on helppoa: verkkokirjastossa uusiminen on mahdollista useimmille asiakkaista, ja ellei tätä mahdollisuutta ole, käy uusiminen myös puhelimitse.
Ahvenanmaan ainoa virallinen kieli on ruotsi. Ahvenanmaan peruskouluissa suomen kielen opiskelu on aina ollut vapaaehtoista, mutta lukioissa aiemmin pakollista. Vuonna 2005 toisesta kotimaisesta kielestä tuli vapaaehtoinen ylioppilaskirjoituksissa, näin myös Ahvenanmaalla. Suomen kieltä voi opiskella valinnaisena aineena viidenneltä luokalta lähtien.
Kirjailijoista saa tietoa Kirjasammosta nimellä hakemalla, https://www.kirjasampo.fi. Sivustossa on myös lista kotimaisista kirjailijoista, jossa kirjailijoita on luokiteltu eri tavoin esim. maakunnittain, genren mukaan tai ajan mukaan, https://www.kirjasampo.fi/fi/maakunnat.
Muita sivustoja, joista löytyy kirjailijoita ja tietoa heistä on muun muassa kustantajilla. Makupalat.fi:stä löytyy listaus kirjailijahakemistoista, https://www.makupalat.fi/fi/k/963/hae?category=114626&sort=title&order=….
Kirjastojen aineistotietokannoista kannattaa myös etsiä kirjoja kirjailijoista. Erityisesti klassikkokirjailijoista voi löytyä kiintoisia elämäkertoja, kirjeitä tai muuta valaisevaa materiaalia.
Hakemalla Joensuun seutukirjaston aineistotietokanta JOKUSESTA asiasanalla "teiniraskaus" löytyy kaunokirjallisuutta ja mm. seuraavat teokset:
Hornby, Nick: Skeittari
WSOY, 2009
Rantsi, Anneli: Kunnes kuolema vapauttaa
Pilot-kustannus, 2008
Sihvola, Seija: Tarinan taika : viestejä maailman lapsilta
Senergia, 2008 (novelli: Hammas ja peikko)
Parsons, Julie: Tiimalasi
Tammi, 2008
Martikainen, Tiina: Petran harha-askel
Myllylahti, 2007
Marttila, Hanna Marjut: Filmi poikki! : ensi-ilta tänään torstaina
Otava, 2007
Teräs, Mila: Sininen huone
Otava, 2006
Kaskiaho, Reija: Rastas
WSOY, 2005
Jacobsson, Anders: Vihaa ja rakkautta
Otava, 2003
Schuurman, Nora: Vahinkorakkaus
Otava, 1998
Matintupa, Tuula T.: Hullu vuosi
Otava, 1993
Jalo, Marvi: Elämän…
Kansanlaulu Annan ja Pentin laulun sanat löytyvät ainakin alla mainituista kirjoista. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista: http://www.helmet.fi/fi-FI
- Suuri toivelaulukirja 4
- Suuri kansanlaulukirja: 500 suomalaista kansanlaulua / Koonnut ja sovittanut Olli Heikkilä
- Sata suomalaista kansanlaulua
Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa (1999) kerrotaan, että Maritsa-nimi on alunperin saksalaista perua (Mariza). Se on muuntuma nimestä Maria tai rinnakkaismuoto nimelle Marisa. Nimi esiintyy unkarilaisen säveltäjän Emmerich Kálmánin operetissa Kreivitär Mariza. Maritsa on myös maantieteellinen nimi (joki Bulgarian Rila-vuorilta Egeanmereen).
Maria-nimen merkityksestä löytyy tietoa Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta, hakusanakenttään voi laittaa hakutermeiksi 'Maria ja etunimet'. Marisa-nimen alkuperänä pidetään puolestaan nimeä Maris, joka tarkoittaa 'meren tähteä' (lähde: Eeva Riikonen: Mikä lapselle nimeksi?, 1992). Marisan on myös mainittu olevan yhdistelmä nimistä Maria ja Lisa (lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja,…
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan sukunimet Tuovinen ja Tuovila voivat olla peräisin skandinaavisesta miehennimestä Tove tai savolaisalueilla Daavid-nimen kutsumamuodoista Tuovetti ja Tuovikka. Vanhimmat tiedot Tuovisista ovat Savosta 1500-luvulta. Viittauksia Dufving-nimeen ei löytynyt. Suomen sukututkimusseuran (http://www.genealogia.fi/) Hiski-hakuohjelman avulla Suomessa on elänyt muutamia Dufving-nimisiä:
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi
Ehkä asiaa kannattaisi tiedustella Sukututkimusseuran Suku Forumilta:
http://suku.genealogia.fi/
Verkko-YKL siirtyi vastikään Finto.fi -palveluun. Se löytyy osoitteesta https://finto.fi/ykl/fi/
Finto-palvelun asiakaswikistä löytyy kattava YKL-ohje: https://www.kiwi.fi/display/Asiasanastotjaontologiat/YKL+Ohjeet
Kauhukirjallisuuden vaiheet selviävät hyvin seuraavista lähteistä:
Kirjallisuus, tunteet ja keskipäivän demoni, Suomalaisen Kirjalli-
suuden Seura, 1999 s. 39-63 Ilkka Mäyrä: Nykykauhun iloiset pirut -
kauhukulttuurin muuttuva minähirviö, Missä mennään? Kirjallisuuden
lajeja ja ilmiöitä, Tampereen yliopisto, 1999 s. 48-56 Ilkka Mäyrä:
Riemuitseva hirviö - Pahan voimien poetiikkaa, Haamulinnan perillisiä,
Kirjastopalvelu, 1992 s. 9-39 Matti Savolainen: Gotiikka eilen ja tänään.
Kirjat ovat Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Helsingin kaupunginkirjaston kesätyöpaikkailmoitukset tulevat maaliskuussa osoitteeseen http://www.helsinkirekry.fi/StaticHTML/kesatyot.html. Kesällä 2009 otetaan kesäsijaisia kirjastoapulaisen tehtäviin n. 15 ja lisäksi muutamia 16-17 vuotiaita nuoria. Kesätyöpaikkoja voi hakea vain sähköisesti Helsingin kaupungin avoimet työpaikat/kesätyöt sivujen kautta.
Kirjasto Omena puolestaan kuuluu Espoon kaupunginkirjastoon. Espoon kaupungin avoimia työpaikkoja voi etsiä sivustolla https://www.tyonhaku.espoo.fi/
Kirjassa "Standard catalog of world coins : eighteenth century, 1701 - 1800" on Ruotsin kohdalla mainintaa tästä rahasta. AF tarkoittaa Adolf Fredrik. Teos löytyy esim. Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastosta, Pasilasta.
Toimittaja Jakke Tiainen on minäkertoja Mari Mörön kirjassa Pulukeikka. Hänen ulkonäköään ei kuvailla kirjassa, joten täytyy käyttää mielikuvitusta. Joitakin viitteitä on hänen pukeutumisestaan. Hänellä on samettihousut (s. 31) ja parhaimpiinsa pukeutuneena hän on lankannut kenkänsä mustalla tussilla ja hangannut margariinilla (s. 76). Hänen pojallaan on valkoista tukkaa kuin ylikukkineella horsmalla ja ginipullon etiketin väriset silmät (s. 60). Jospa tästä voisi jotain päätellä toivoen, että omena ei ole pudonnut kauas puusta.
